12.02.2013 Tylsää mutta huomionarvoista

 Heiiiiiii! Terkut täältä studiolta! Tuli tuossa vähän ohimennen ikuistettua tällaisen ”torkutin aamulla kymmenen kertaa ja töissäkin oli luvassa vain yksinäistä koneellä töröttämistä” -päivän ”eleganssi” ja pitäähän se nyt toki jakaa tännekin asti. Kameran takana oli jälleen työtoverini Nelly.

Tylsyydestään huolimatta tämän päivän pukeutumisessa on useampikin huomionarvoinen asia:

• H&M:n vahapintaiset farkut ovat uudet lempparityöhousuni. Ja tiedättekö minkä vuoksi? Siksi, että ne on mallia raskaus ja sen vuoksi osoittautuneet aivan loistaviksi työpäivien kyykistelyyn, kumarteluun ja kiipeilyyn. Ei vilku persvako vaikka mitä tekisin. Ja se on kuulkaa todella toivottu ominaisuus duunihousuissa. Sovittelin samanmoisia housuja normimimmmien osastolta, mutta olemattoman matalan vyötärön vuoksi en olisi voinut kuvitellakaan pystyväni liikkumaan housuissa ilman toistuvaa nostelua. Eli ensin tuli mammasukkikset, nyt vuorossa mammafarkut! Jos joku muu omenavartaloinen (tai lasta odottava  pallomaha) kiinnostui, niin housut löytyy TÄSTÄ.

• Päälläni oleva Lindex Generous-malliston neulepaita on siitä harvinainen näky päälläni, että kyseessä on akryylineule. Niin paljon kuin koitan neuleissa suosiakin luonnonmateriaaleja, eksyy minunkin kaappini silloin tällöin joku epäilyttävä akryylikasa. Annoin tälle puserolle mahdollisuuden kivan värinsä ja tekstuurinsa sekä olemattoman alehintansa vuoksi. Ensikosketuksella materiaali on jopa petollisen mukavan ja pehmoisen tuntoista, mutta luonnonmateriaalien 6-0 voiton muistaa taas ulkona, kun paita ei lämmitä ja sisällä, kun se on hiostava. Mutta tällaisella en tiedä onko talvi vai ei -kelillä tämä menee päivinä jolloin ei tarvitse juuri hikoilla tahi palella vaan pysyy tasalämpöisesti rauhassa paikoillaan.

• Kaulan ja kaksoisleuan peittävä palestiinalaishuivi on jo noin neljänkymmenen vuoden ikäinen ja kotoisin mamman kokoelmista. Omaan kaulaani huivi löysi tiensä jo yläasteaikoina ja on ollut siitä lähtien yksi rakkaimmista ja pitkäikäisimmistä asusteistani. Se on palvellut niin piknikvilttinä, festaripeittona, kuivana yläosana uimareissun jälkeen kuin kaulanlämmittäjänäkin ja jatkaa edelleen työtään mitä uskollisimmin.

• Ensimmäistä kertaa punaisten Martensien saapumisen jälkeen vedin jalkaani jotkin muut kengät (lauantain baarikorkkareita ei lasketa) ja mitkäs ne sitten olivatkaan.. No, kenkäkaappini karmeaan kuntoon kahdessa vuodessa lompsitut luottopakit eli Cloun täydellisen mukavat bikerit. Se on aina tietenkin just näin, että vaikka omistaa sen sata paria kenkiä, niin päätyy silti aina käyttämään muutamia samoja. Fiksua.

10.02.2013 Yllätys vaatekaapissa

Rakkaiden keinonahkahousujeni ratkettua korjauskelvottomiksi haaroista loppusyksystä olen yrittänyt metsästää uusia epätoivoisesti. Sopivia ehdokkaita ei kuitenkaan ole tuntunut löytyvän mistään omassa koossani ja olinkin jo hieman luovutusmielialalla.

Eilen kuitenkin päätin olla rohkea, ottaa pettymisen riskin ja sovittaa kaapissa lojuneita ratkenneiden housujen yhtä kokoa pienempia kaksosia. Juu, luit oikein, mulla oli ne samat housut myös koossa 44. Mutta olin viime syksynä siis käyttänyt koon 46 housuja niiden ratkeamiseen saakka. Muistan testanneeni pienempiä housuja joskus kuukausia sitten vetoketjun menemättä kuitenkaan kiinni, niinpä en ollut viitsinyt edes kaivaa niitä kaapista nelikutosten hajottua.

Eilen tapahtui kuitenkin ilahduttava ihme ja kerrankin joku vaate oli venynyt kaapissa ainaisen kutistumisen sijaan ja pöksyt menivät päälle vaivattomasti. Hallelujaa, nyt minulla on taas ”nahka”housut!

Takki-Lindex/housut-H&M/pellavainen raitapaita H&M/kengät-Dr. Martens/laukku-kirppislöytö

Kuten jo jossain postauksessa taisin sanoakin, niin mulla olisi tulevalla viikolla kuvaukset Iltalehden Ilonaan tulevaa juttua varten. Sovittiin tutun kuvaajan kanssa ajankohta keskiviikoaamupäiväksi ja mä olen nyt ihan paineessa, että mitämä pistän päälleni! Pari asua olisi hyvä kasata. Missä kamppeissa näyttäisin itseltäni ja edustuskelpoiselta? Ääää, onpas tää nyt vaikeeta.