Mä en tiedä mikä mut ajaa kerta toisensa jälkeen selailemaan nettikauppojen ale-kenkiä, vaikka mä olen tiukasti sopinut itseni kanssa, että en nyt todellakaan tarvitse uusia kenkiä. Ja että seuraava tavoite on ne pari postausta aiemmin esittelemäni pinkit Parikat.

Jottei kaikki se aika, jonka olen kuluttanut selainshoppaillen, olisi täysin hukkaan heitettyä, kokosin tänne läjän omia suosikkejani viimeksi selaamani kaupan, Brandosin, alevalikoimasta. En jaksanut erikseen linkkailla noihin kenkiin, mutta kuvissa on kunkin jalkineen merkki ja mallin nimi (jos sellainen oli), joten Brandosin sivuilla olevlla hakutoiminnolla kyllä löytää nuo, jos osuu vastaan jotain kiinnostavaa.

20130113-202932.jpg

Järjestelin eilen eteisen kenkäkaaosta ja laskin, että pelkästään nyt talvella eniten käytössä olevien matalien kenkien joukossa on jo viidet punaiset popot. Ja arvatkaa vaan montako punaista paria lymyilee vielä kenkäkaapissa, vaatehuoneen ylähyllyllä ja ties missä. Punaiset kengät muodossa jos toisessakin ovat yksi vuodesta toiseen pinnalla pysyviä asioita omassa tyylissäni. Bongasin tähän viisi paria punaisuuksia, jotka kaikki voisivat päätyä myös omaan jalkaani.

Punertavat kiilanilkkurit ja bikerit, sekä korkkarit korkonilkkurit minulta itse asiassa jo löytyykin, mutta glitter-Tomsit todellakin ovat jotain sellaista mitä jalassani ei ole vielä nähty. Ne tuovat ihan mieleen Ihmemaa Ozin. Pääsisiköhän noilla tossuilla kotiin mistä vain?

20130113-202937.jpg

Paljetit ovat kuuluneet vaatekaappiini jo pitkään, mutta vasta viime syksynä löysin ensimmäiset paljettikenkäni. Nuo Steve Maddenin pinkkipohjaiset kimaltavat herrainkengät ovat hyvin paljon samanoloiset kuin omat blingbling nauhakenkäni eivätkä todellakaan ole hinnalla pilattu. Noita Irregular Choicen paljettisöpöläisiä puolestaan olen kuolannut ennenkin, mutta yritän edelleen pysyä vahvana.

Olen viime aikoina huomannut katselevani sillä silmällä kaikenlaisia kuviollisia kenkiä. Leopardin täplieä olen ottanut haltuun jo kolmen (vai neljän) kenkäparin verran, mutta siitä huolimatta nuo Bronxitkin kiinnostaisivat. 😀 (nuo on itse asiassa ihan samaa kuosia kuin omat Bronxin herrainkenkäni, jotka näkyvät bannerissakin.) Uusimpana himotuksena olen kuitenkin tullut kuvioihin kukkakuosit. En ihan helpolla pukisi kukkakuosista yläosaa, mutta jalkojen verhoileminen kukkiin on alkanut tuntua mielenkiintoiselta niin housujen kuin kenkien muodossa.

20130113-202942.jpg

Viimeisenä sitten tuttuja ja turvallisia soljin koristeltuja rokkinilkkureita jollaisia eteisestäni löytyy myöskin monin kappalein. Itse asiassa minä omistan tuossakin kollaasissa näkyvät French Connectionin Paddyt ja nyt ne irtoaisi jollekin muulle vielä omaa hankintahintaanikin halvemmalla.

Miten paljon voi ihminen himoita kenkiä? Minusta tuntuu, että näen uniakin kengistä. 😀 Montakohan paria tuli viimekin vuonna hankittua. En ehkä edes uskalla laskea. Pliis, sanokaa, että mulla on kohtalotovereita!

Eilen itse asiassa kaveri kertoi tarinan tutustaan, joka oli ostoksilta kotiin tultuaan innoissaan esitellyt hankkimiaan korkokenkiä miehelleen. Puoliso oli vain ollut hiljaa, kävellyt eteisen kenkäkaapille ja hakenut sieltä parin tasan samoja korkkareita ja todennut, ”sun kannattais varmaan alkaa kasvattamaan toinen pari jalkoja, jotta näillekin löytyisi käyttöä”. 😀 Lohdutti kovasti, sillä ihan tuollaista ei mulle ole vielä sattunut. Muistaakseni. Toivottavasti.


Mihin tämä viikonloppu taas livahti? Ajan nopealla kululla ei varmaankaan ole mitään tekemistä sen kanssa, että lauantaina paukutin unta palloon iltapäivä kolmeen saakka eikä tänäänkään könytty punkasta ylös ennen kuin kahdelta. Sitähän sanotaan, että se on kuin pankkiin panis, kun nuori ihminen nukkuu. Mutta mitä se sitten mahtaa olla, kun tällanen entinen nuori nukkuu?

Viikonlopun asut ovat siis pääasiallisesti koostuneet sellaisista vaatekappaleista kuin pyjamahousut, turkistossut, villapaita ja kylpytakki. Ruikutettuani eilen illalla naamakirjassa olevani epäsosiaalinen hylkiö sain kuitenkin riittävän syyn muuntautua ihmiseksi kaverin pyydettyä minua kanssaan ulos.

20130113-150020.jpg

Kommenttiboksissa jo vähän huolestuneena kyseltiin, että mitä oikein on tapahtunut Veeralle, joka vannoi pukeutuvansa mustaan, kunnes keksitään jotain tummempaa. Sitä mä aina välillä itsekin mietin kiskoessani päälle jotain sellaista kuin esimerkiksi perjantaina. Mutta ei huolta, kyllä mä edelleen oon omimmillani mustiin verhoutuneena. Niinpä eilenkin mentiin tutusti mustalla päästä varpaisiin pienten leopardipilkkujen ollessa ainoat poikkeamat yleisvärityksestä.

20130113-150031.jpg

Kuten on viime aikoina blogistakin varmasti näkynyt, niin olentällä hetkellä ihan koukussa tukkapantoihin ja huiveihin. Mulla on jotenkin kauhea tukkakriisi. Ollut jo kuukausia. En vaan keksi millaiset hiukset tähän pallonaamaan passaisi. Kriiseily aiheuttaa sitten sen, että en jaksa tehdä karvakasalle oikein mitään,vaan tuuppaan kupoliin mieluummin jonkun hämäysartikkelin. Toinen syy noiden erilaisten rusettiasioiden käyttöön on se, että ainakin masta mielestäni ne nuorentaa mua. Passaa hyvin siis tukkakriisin lisäksi tähän vallitsevaan ikäkriisiin.

20130113-150039.jpg

Ei siis yhtään mitään uutta täällä. Mutta näytin omasta mielestäni sen verran ihmiseltä, että piti se nyt yöllä kotiin tullessa ikuistaa. Nyt mä jatkan eloa flanellipöksyissä ja villapaidassa, tukka pystyssä, huomista maanantaita masistellen. Moro!


Eilisaamu oli taas sitä mallia tahmea, että pukeutuminen ei juurikaan kiinnostanut. Mutta epähuomiosta alkanut viininpunaisten sävyjen yhdistely huvitti siinä määrin, että päätin vetää homman överisti loppuun saakka. Niinpä olin sitten päästä varpaisiin sävysävyyn lähiväreissä. Tuli ihan mieleen Kaarina Suonperä sinisissään. 😀
;

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Neuletakki ja vahapintaiset farkut/H&M (housut pylleröosastolta), pellavapaita/Zara, kengät/Ten Points, laukku/Topshop

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA