HIIIIII! Oon ihan hieman fiiliksissä! Kävin nimittäin just hetki sitten pikaisesti tervehtimässä Amorphiksen poikia heidän aloitellessa soundcheckiä Porin Kinossa. Nyt mulla on joululahja itselleni kehystämistä vaille valmis. Näette sen sitten, kun saan raameihin. Hihii! Parhautta. Ja parhautta on tietenkin myös se, että muutaman tunnin päästä pääsee taas pitkästä aikaa kuulemaan lempibändiään livenä. Tämä päivä on hyvä. 🙂

Noiden innostuneiden uutisten lisäksi tarjolla olisi muutama talvinen kuva päivän asun ulkoilmaversiosta. Piristin mustan talvitakin ja musien sukkahousujen verhoamien kinttujen synnyttämää synkkää yleisilmettä tontunpunaisin asustein. Ja ai, että heti näyttääkin paljon iloisemmalta ja elävämmältä.

Kaulukseton villakangastakki löytyi Lindexistä -40% alennuksella (hintaa jäin n. 60 €) ja se oli juuri täydellinen paikkaamaan siistin talvitakin mentävää koloa eteisessäni. Hieman lyhyempi hupullinen takkini on hieman rennompi ilmeeltään, joten kaipasin simppeliä ja skarppia takkia mekkojen kaveriksi. Mitään selvää takista ei tuosta kuvasta juurikaan saa, mutta tulee se täällä toistekin näkymään.

Superpehmoinen ja lämmin kaulaliina on mamman tekosia ja muistaakseni kashmiria. Kaulaliinaan sopivan neulepannan hankin reilun viikon takaisista Friitalan joulumyjäisistä. Tai tarkemmin ottaen tein myyjäisissä tilauksen pannasta edellisen asiakkaan vietyä viimeisen punaisen, ja sain sen tällä viikolla. Kymmenen euroa kustantanut käsin neulottu kaunis panta on juuri sellainen mitä olin etsinyt jo hetken aikaa. Kiitoksia siis hirmuisesti Heidille!

Synttärilahjani saapui eilen. Jeffrey Campbell Brit Wrap Boot. Oih. Täytyy sanoa, että olen hyvin rakastunut. Kengät ovat jalassa enemmän kuin unelmat. Koko oli hieman reippaanlainen, mutta sehän tarkoitti ainoastaan sitä, että villasukat mahtuu menoon mukaan.

Villasukat piti tietenkin koordinoida muiden asusteiden mukaan, jotta saappaan varresta kurkistaa oikeaa väriä. Itsehän en juurikaan osaa neuloa, mutta onneksi lähipiiriini on siunaantunut paljon useampikin ahkera puikkojen kilisyttelijä. Nämäkin ihanat sukat on taituroinut joku ihana ihminen. Jos oikein muistan, niin se ihanainen saattoi olla ystäväni Piia.

Kuvat: Nelly Stenroos

Asustemätsäys piti tietenkin vetää kunnialla loppuun saakka, joten silmälasivalikoimasta päähän päätyivät tämän hetkiset lempparit ja huuletkin saivat iloisen maalin. Korvakorut puolestaan valikoituivat aamulla kenkien värin mukaan.

Hauskat vanhojen lääkepullojen näköiset korvikset ovat itse kokoamani. Eli nuo puiset pullot on siis valmiina ostettu ja itse olen sitten poraillut reiät ja laittanut koukut. Näitä (ja monia muitakin kivoja malleja) on itse asiassa valmiina useampikin pari ja lisää tulossa.. ehkäpä alan korukauppiaaksi… 🙂

Nyt kaivelemaan Amorphispaitaa kaapista!


Pääsin eilen Cutrinin bloggaajille järjestämässä tilaisuudessa istahtamaan kampaajan eteen pikaisesti pöyhittäväksi lumituiskussa talsimisen jälkeen. Sain sitten samalla kätevästi hieman kuvamateriaalia siitä miten tukka taipuu maanantaista versiota sekaisemmaksi ja kuohkeammaksi kampaukseksi.

Cutrinin pääkouluttaja Tarmo Korpi toteutti näppärästi muutamassa minuutissa toiveeni sotkuisesta ja huolettoman näköisestä pörrötukasta. Kerroin Tarmolle, että haluan pitää hiukseni aina uudelleen muotoiltavina ja pehmeinä enkä siis yhtään tykkää sellaisesta lakalla tönköksi pakotetuista virityksistä.

Tarmo tarttuikin omaan lemppari muotoilutuotteeseeni hiuspuuteriin ja muotoili hiukseni pääosin sen avulla. Tykkään hirmuisesti hiuspuutereista, sillä sen avulla puhtaaseen ja liukkaaseenkin hiukseen saa mukavasti tekstuuria ja karkeutta. Ja mikä parasta, hiukset säilyttävät joustavuutensa ja pysyvät siksi uudelleen muotoiltavina pitkin päivää. Minä nimttäin tuppaan huomaamattani hieromaan hiukseni milloin minkäkinlaiseen asentoon. Sitten peiliin katsoessa on mukavaa pystyä sukimaan karvat jälleen takaisin oikeisiin suuntiin.

Kauhistelin aluksi sitä määrää jonka Tarmo hiuspuuteria pehkooni tuputteli, mutta kyllä se kaikki sinne upposi, kun hieman työsti. Hiuspuuterin lisäksi karvakasaani suihkuteltiin lopuksi hieman Cutrin CHOOZ Multisprayta kiinnitykseksi ja tuomaan hieman kiiltoa.

Ja ta-daa! Tältä se tukka sitten pikamuotoilun jälkeen näytti. Tykkään. Sopivasti sekava ja huoleton. Mutta miksi mä en ikinä saa itse laitettua tuokkaa tuolla tavalla sopivan sekaiseksi? Vuosia oon harjoitellut, eikä vieläkään suju. 😀

Viimeinen kuva: Pekka Mustonen, muut kuvat: Iina


Pääsin eilen pidetyssä lehdistönäytöksessä kurkkaamaan Nanson ensi kevään mallistoon ja kävi kuulkaa sillä lailla, että mulle pukkaa oikein ostoslistaa. Olen jo useamman vuoden ollut kiinnostunut Nanson vaatteista ja joka mallistosta on yleensä löytynyt pari omaan makuun kolahtanutta juttua. Toista on kuitenkin ensi vuoden puolella, sillä kauppoihin rantautuu pitkä liuta ”ihana!”, ”pakko hankkia” tai ”niiin, mun näköinen” -henkäyksiä kirvoittanutta vaatetta.

Minulla on iso läjä kuvia tulevista uutuuksista ja pukkaan niitä tänne, kunhan ehdin kuvt paremmin käymään läpi, mutta tässä kuitenkin ensimmäisenä ”tahtoo”-listalla komeileva tuote. Mä vaan rakastan housuja tollaisella lasketulla haaralla.

20121212-010922.jpg

Kuten kuvistakin voi lukea, niin kyseessä tosiaan Katri Niskasen suunnittelemat pökät (ja paita myös). Katrin syksyllä Nansolla ilmestynyt mallisto saa keväällä varsin upeaa jatkoa.

Onneksi lähin Nansoa myyvä putiikki (Porin Casa Ratsula) sijaitsee melkein mun vieressä, niin on lyhyt matka kulkea kyttäämässä koska ostoslistallani lymyilevät ihanuudet saapuvat kauppaan. Hankintalistalla Noiden housujen lisäksi ainakin hame tai parikin..