Huh, tää viikko tuntuu aivan sietämättömän pitkältä ja menossa on laskujeni mukaan vasta keskiviikko. Fiilis johtunee siitä, että mulla on lähes epätavallisen paljon töitä tällä viikolla. Maanantai ja tiistai tuli suhattua ees takaisin pitkin Poria keikalta toiselle, tämä ja huominen kuluu Helsingissä muutamien tapaamisten merkeissä, perjantaina on taas monta kuvauskeikkaa ja lauantaina mallikeikka Tampereella.

Harvoin mulla sattuu näin paljon omia lehtikuvauskeikkoja samalle viikolle kuin nyt. Ja jossain välissä pitäisi kaikki otetut kuvat vielä tehdäkin. Se joku väli taitaa olla nyt tänä iltana ja sitten sunnuntaina.

Mutta tosi kiva, että riittää hommia. Voi sitten huoletta pitää heinäkuussa muutaman viikon ihan oikeasti lomaa, kun tää loppukevätkin onkin osoittautunut rahallisesti arvioitani paremmaksi. Kun tekee maltilliset tavoitteet, on helpompi yllättyä positiivisesti. Sillä ajatuksella on nyt nämä yrittäjyyden ekat kahdeksan kuukautta menty. Perus pessimisti ei pety -meininki siis. 😀

Kaikki kivat hotellit olivat tulevalle yölle ihan hirveän hintaisia, Omena-hotsku täynnä ja kavereitakaan en jaksanut majoituspyynnöillä vaivata, joten nappasin pitkästä aikaa Airbnb-kämpän tätä yhden yön Helsinki-visiittiäni varten.

Totesin heti oikeaan osoitteeseen päästyäni, että asuapa itse tällaisessa talossa, jonka sisäpiha tarjoilee sata ja yksi erilaista asukuvauslokaatiota. Tässä ison vehreän pihan ympärillä on monta eri väristä taloa ja kivan näköisiä porttikongeja ja portaikkoja. Rakastan tällaisia vanhoja taloja!

Olisi ylipäätään kiva asua joskus vähän aikaa täällä Helsingissä. Käyn täällä vähän väliä, mutta aina on niin aikataulutettu meininki, että jään usein miettimään, että olisi kiva ehtiä viettämään täällä enemmän aikaa. Vaikka yhden kesän joskus.

Jos vaikka jonkun muutaman kuukauden duunipestin täältä löytäisi, niin sitten voisi käydä vähän aikaa leikkimässä Helsinki-elämää. Ikään kuin lähtis vähäks aikaa vaihto-oppilaaksi. 😀

mekko – Evans, Zalando / farkkutakki – Junarose (saatu) / sandaalit – Crocs / laukku – Rebecca Minkoff  / aurinkolasit – Le Specs / korvikset – Viaminnet (saatu)

Edellinen viininpunainen trikoomaksimekkoni oli muutaman kesän käytön jäljiltä jo niin nyppyinen, että tilasin Zalandolta uuden. Näille yksinkertaisille yöpaidoille on nimittäin kokemukseni mukaan todella paljon käyttöä kesäisin. Mukava viskoositrikoinen mekko on merkkiä Evans, ja sitä on saatavilla myös tummansinisenä. Koot 44-54/56. Itselläni koko 46, eli reilua mitoitusta! 

Farkkutakkia ei kyllä tänään oikeastaan tarvinnut, mutta en nyt ihan ilman takkia uskaltautunut reissuun lähteä. Ihan tasan tätä samaa farkkurotsia ei Junaroselta taida enää tänä kesänä löytyä, mutta hieman eri sävyssä ja eri pesuilla löytyy kyllä muutamakin eri vaihtoehto. Kannattaa siis tsekata Junarosen valikoima, jos on pluskoon farkkutakki etsinnässä. 

Mut nyt mä kyllä alan luukuttamaan Amorphiksen tuoretta kiekkoa ja toivon kunnon örinäbiisien motivoivan mua kuvankäsittelypuuhissa. 

Huomenna onneks vuorossa vähän kivaa ja relaakin töiden lomaan. Mennään nimittäin Einon kanssa katsastamaan Kansallismuseon Barbie-näyttely. Ihan mahtavaa!


Ihan kuin kulloisetkin suosikkivaatteet tunnistaa helpoiten siitä, että ne eivät koskaan ehdi kaappiin, vaan pääsevät päälle heti pyykkinarulta, niin kosmetiikan kohdalla homma toimii aivan samoin.

Koitan järjestellä törpöt ja purnukat aina tasaisin väliajoin kylppärin hyllyihin, mutta hyvin nopeasti sieltä valuu se päivittäin käytettyjen tuotteiden muodostama joukkue notkumaan siihen lavuaarin ympärille.

Tällä hetkellä ihan siinä käden ulottuvilla viihtyy mm. nämä kuvan kahdeksan purnukkaa. 

1. IdHairin Belonger hiuslakka hurmaa erityisesti karkkimaisella tuoksullaan, mutta se on myös todella toimivaa tavaraa hiusten kiinnitykseen. Hiuskiinne on voimakas, mutta jättää hiukset silti kepeiksi. Tätä aion ostaa lisää!

2. Viimeisen viikon ajan ehkäpä tärkein kosmetiikkatuotteeni on ollut aurinkosuoja. Vaalea ihoni on melko herkästi palavaa sorttia ja kokemusta on mm. vesikelloille kärynneistä hartioista. Että josko sitä jo nykyään osais pitää ittestään parempaa huolta!

Viime päivinä olen turvautunut suojakertoimeen 50 ja todennut Be3:n aurinkosuijasuihkeen* ihanan nopeasti imeytyväksi tuotteeksi. Vihaan sitä normirasvojen jättämää lähmäistä fiilistä, joten tämä kuivaöljy on todellakin mieleeni. Löytyy myös pienemmillä suojakertoimilla.

3. Kuivashampoo on yksi kaltaiseni laiskan tukanpesijän parhaista ystävistä. Tämän hetken suosikki on taipuisille hiuksille tarkoitettu Schwarzkopfin Mad About Waves -sarjan kuivashampoo*. Raikastaa hiukset ja tuo tyveen ilmavuutta herätellen laineikkuutta uudelleen henkiin.

4. Koska aamut ovat mielestäni ihmiselämän tympeintä aikaa, rakastan kaikkia tuotteita, jotka saavat päivän ekat hetket tuntumaan edes hieman siedettävämmiltä. Yksi sellainen on Lumene Valo heleyttävä ja kosteuttava kasvosuihke. 

Suihketta voi lisätä päivän mittaan myös meikin päälle virkistämään ihoa, mutta itse olen käyttänyt sitä enimmäkseen vain aamuisin puhdistetulle iholle raikkaan fiiliksen tuovana aamun herättelijänä ennen kosteusvoiteen lisäämistä. Ainakin siihen se toimii ihanasti.

5. Iltaisin suosikkikosteuttajiini puolestaan kuuluu Lumenen Lähde tehokosteuttava seerumi*. Talven jäljiltä ihoni on oikein huutanut kaiken kosteuttavan perään ja tämä tuote mm. koivunmahlaa ja hyaluronihappoa sisältävä seerumi on tuntunut loistavalta vastaukselta tuohon huutoon. Hyvin kepeän, jopa vesimäisen koostumuksensa ansiosta tuote on todella riittoisaa ja imeytyy ihoon nopeasti. 

6. En edelleenkään ole kovinkaan ahkera hiusten harjaaja. Joten silloin harvoin, kun siihen puuhaan ryhdyn, tarvitsen apua takkujen setvimiseen. Biozellin kosteuttava ja kiiltoa antana Aina hoito- ja selvityssuihkeen avulla pidempäänkin muhineet takut oikenevat kivuttomasti ja repimättä.

7. Bonacuren Hyaluronic Moisture Kick BB Hydra Pearl* (hitto mikä nimihirviö..) -hoitovoide kiinnitti huomioni geelimäisellä ”helmiä” sisältävällä koostumuksellaan. Jostain syystä tuollaiset tuotteet kiehtovat minua kovasti. Pyyhekuiviin hiuksiin jätettävä kuiville hiuksille tarkoitettu hoitovoide palauttaa hiuksiin kiiltoa ja se suojaa myös mm. föönaamisen lämmöltä. Kuivat latvani tykkäävät.

8. Puhdistan kasvoni mieluiten hellävaraisilla vaahtoavilla tuotteilla. Acon Rebalancing cleansing foam* poistaa meikit kasvoilta tehokkaasti, mutta jättää ihon miellyttävän tuntoiseksi eikä tippaakaan kiristäväksi. 

– tähdellä* merkityt tuotteet saatu-


Meillä on tänään vietetty lapsiperhelauantaita, kun saimme rakkaan kummipoikani/siskonpoikani viikonlopuksi kylään. Melkoisen aktiivinen päivä me tästä saatiinkin aikaiseksi.

Hain Hiiripupumarakatin aamulla junalta ja herran ensimmäinen pyyntö oli, että pitäisi saada aamukahvia koneeseen. Ja kauramaidolla. Ei muuta kuin kauramaito-ostoksille ja kotiin keittelemään sumppia. 

Kun saatiin koko konkkaronkan kone käyntiin, otimme ensimmäisenä suunnaksi Viikkarin kyläjuhlat. Saippuakuplien, keinuhyppyvideoiden ja jalkapallon tutkaan potkimisen jälkeen pojat nikkaroivat yhdessätuumin vielä purjelaivan jonka jälkeen palkitsimme itsemme pop up vohvelikahvilassa.

hame ja t-paita – Lindex / farkkutakki – Junarose (saatu) / sandaalit – Crocs / laukku – Rebecca Minkoff / korvikset Aarikka

Kun kerran tätinä olin liikenteessä, niin asuksi sopi loistavasti midimittainen leopardihame. Tämä röyhelöhelmainen mesh-hamonen löytyi eilen Lindexistä ja ihastuin siihen välittömästi. Tästä se sitten alkaa, leopardikuosin leviäminen asusteista vaatteisiin.Varo Riitta Väisänen, saatan pian käydä ryöstöretkellä vaatehuoneessasi!

Mietin just joku päivä, että mulla on aika vähän mitään kivoja hameita. Olen aina tullut hankkineeksi vain mekkoja. Mutta onneksi nämä kissahelmat tulivat vastaan. Nyt mulla on mahtava kesähame!

Tädin oma pikku hiiripupumarakatti! Olen kutsunut tuota otusta sillä nimellä ihan siitä saakka, kun hän oli ihan pieni. 

Hame on sen verran hässäkkä, että yläosaksi sopii mielestäni parhaiten yksinkertainen perusteeppari. Mutta eihän sitä tiedä mihin röyhelöihin ja kuosiyhdistelmiin tässä vielä innostun!

Kyläjuhlien jälkeen käytiin vaihtamassa vähän sporttisempaa päälle ja otettiin suunnaksi Yyteristä löytyvä Seikkailupuisto Huikee. Sain näppärästi iskettyä kaksi kärpästä yhdellä iskulla, sillä tarvitsin Huikeasta kuvia yhtä lehtijuttua varten. Eli töitä ja lapsukaisen viihdykettä samaan aikaan. 

Huikeessa siis kiipeillään, tasapainoillaan ja liututaan radoilla, jotka on rakennettu puiden väliin 2-13 m korkeuteen. Valjaiden ansiosta homma on toki ihan turvallista, mutta kyllä siellä tasapainoillessa ihan jännityksen tunteita silti saa kokea. 

Minä keskityin enimmäkseen kuvaamiseen, mutta kävin sentään yhden radan seikkailemassa itsekin. Hauskaa, mutta omat surkeat käsivoimat oli joissain esteissä vähän koetuksella. Kymmenen vuotiaana Hiiripupu tarvitsi radoille yläilmoihin mukaansa aikuisen ja Tommi saikin huhkia ihan tosissaan, että pysyi mukulan perässä hänen viilettäessään innolla radalta toiselle ilman lepotaukoja. 

Huikee sopii niin lapsille kuin aikuisillekin ja ratoja löytyy eri tasoisia. Helpoimpiin riittää 110 cm pituus ja 6 vuoden ikä, keskivaikeille pääsee jos mittaa on vähintään 130 cm. Puistossa saa monipuolisten ratojen ansiosta helposti kulumaan useamman tunnin, joten kannattaa varata sinne mennessä riittävästi aikaa. Me vietimme Huikeessa reilut kolme tuntia ja lapsukaisellla olisi helposti riittänyt intoa ja virtaa vielä jatkaakin. 

Tässä siis oiva vinkki, jos tiedossa on Pori-visiitti!

Seikkailujen jälkeen kurvattiin Reposaareen Merry Monkiin burgereille (Lue postaukseni gastrobubista täältä) ja saaren kauniita maisemia ihastelemaan. Tuntien kiipeily ei näkynyt jätkässä vielä tippaakaan, vaan energiaa riitti vielä kallioilla pomppimiseen ja leipien heittelyyn. 

Kiva ja monipuolinen päivä siis tädin mielestä ja lapsonenkin vaikutti viihtyvän. Nyt kotisohvalla vielä leffailta Boss Babyn parissa. Onnellinen täti kiittää ja kuittaa.