17.07.2017

Posted at 19:51h in Yleinen by
0 Likes

Eilisen asu näkyikin jo hieman turbaaniohjevideolla, mutta tässä vielä kuvina ihan koko setti.

Onkohan se vaan tuo valkoinen mekko, joka hämää, vai oonko mä ihan oikeasti saanut viikonloppuna hieman väriä nahkaani? 

Junarosen kepeä viskoosimekko oli mitä loistavin valinta lämpimään päivään, josta pari tuntia tuli vietettyä Kirjurissa auringosta nautiskellen . Koska mekko itsessään oli niin vaalea, valitsin huonon tukkapäivän pelastajaksi pirteän pinkin huivin ja korviin Butoni Designin vaaleanpunaiset korvikset.

Illalla lämpötilan jo laskettua mekko sai päälleen vielä farkkurotsin, tämän kesän ehdottoman suosikkitakin. Miten se muuten onkin niin, että kun jostain vaatteesta tulee ihan suosikki, niin tuntuu, että sen voi yhdistää ihan kaikkeen? Samoin kuin syksyisin musta nahkarotsi, niin myös tämä farkkutakki tuntuu mielestäni sopivan yhteen lähes kaiken kanssa mitä päälleni puen.

Vai meneeköhän se niin, että valitsen tiedostamattani päälleni vain vaatteita, joiden kanssa voin käyttää sen hetkistä suosikkitakkia.. En kyllä osaa sanoa. Mutta jotain taikaa niissä kaikkein lemppareimmissa vaatteissa aina on.

mekko ja farkkutakki – Junarose (saatu) / kengät – Crocs / laukku – The Campbridge Satchel Company / korvikset – Butoni Design / huivi – Boss Orange

Turbaanien käyttö on tänä kesänä ollut tosi vähäistä, mutta tämä pinkki tötterö muistutti taas miten kivaa vaihtelua se on ainaiselle nutturalle, joten pitääpä taas panostaa näihin virityksiin. Ja tarvetta on kyllä ihan jo senkin takia, että mulla on taas aivan jäätävn mittaiset sivumarsut ja juurikasvu, mut ei ole ollut aikaa tehdä asialle mitään. Onneksi on kaappi täynnä huiveja!


16.07.2017

Posted at 23:01h in Yleinen by
0 Likes

Tänään oli hirmuinen väsy ja tukka pahemmin kuin huonosti, joten pitkästä aikaa turvauduin turbaaniin. Kuvasin superhelpon kieputusturbaanin tekemisen myös videolle.

Jos oli se  ohjeistamani tuubihuiviturbaani helppo, niin tää on ehkä vielä helpompi, koska tämä syntyy melkeimpä mistä tahansa käteen osuvasta reilun kokoisesta huivista. Saa olla malliltaan neliö, kolmio tai vaikka suorakaide. Eikä tämä oikeastaan tarvitse edes mitään solmimista.

 

 


15.07.2017

Posted at 20:32h in Yleinen by
0 Likes

Vuoden ajan joka viikko yksi kuva oman ihan tavallisen arjen tylsyydestä tai menosta ja meiningistä. 

Tässä kuvassa on kyllä erittäin arkinen meininkin. Neiti lehtikuvaaja siinä poseeraan iloisena ja energisenä eilen klo 23.58 Kirjurinluoto Arenalla. Selässä on 12 kg kamerareppu ja edessä roikkuu toinen reppu, jossa kamaa noin 6-7 kiloa. Kädessä on väsyneen ja nälkäisen naisen pelastus, sairaan herkullinen falafel-avokado -rulla.  

Takana oli tuossa kohtaa 11 tuntia festarikuvaamisen iloja ja edessä vielä matka toimitukseen ja viimeisten keikkojen kuvien käsittely. Selkä ja kädet huusivat jo armoa ja haaveilin vain ja ainoastaan sänkyyn pääsystä.

Ei mulla onneks oikeasti ollut ihan noin ankea fiilis, vaan kuva oli hieman läppä liittyen eilen pokkaamaani Positiivisin porilainen 2017 -titteliin. Koko päivän kun sain onnittelun lomassa kuulla vitsailua siitä kuinka mä en saa nyt sit enää murjottaa koko seuraavan vuoden aikana ennen kuin seuraava positiivari on valittu. Että kyllä on kuulkaa raskas titteli kantaa! 😀

Tänään siis meneillään kolmas ja viimeinen Pori Jazz -kuvauspäivä. Ehdin kuvata jo mm. Erykah Badun ja illemmalla saan ikuistaa vielä Grace Jonesin. Omaksi suosikiksi tähän mennessä nousi kuitenkin upea ääninen Daymé Arocena. Kuubalaiset rytmit saivat pepun väkisinkin heilumaan ja laulaja oli aurinkoinen ja energinen esiintyjä, josta sai helposti hyviä kuvia. Yhden ehdinkin jo postata instaan.

Vaikka Porin Superviikko jo hieman väsyttääkin näin kuudennen työpäivän kohdalla, niin tämä on kyllä aina hieno viikko olla töissä!

Murjotuskuvan vatapainoksi vielä pikkuisem iloisempi otos. Siinä poseeraa siis tuore Positiivisin porilainen 2017 Pori-aiheisen kiertopalkintotaulunsa kera!  Me Naisetkin teki aiheesta pienen pätkän verkkoon.