Toivottavasti kaikilla oli ihana ja rento joulu. Minä matkustin ekaa kertaa vuosikausiin jo aatoksi kotiin isin ja äidin luo ja on kyllä ollut rennoin ja paineettomin joulu ikinä. Ollaan skipattu kaikki hössötykset ja pakkopullat ja oltu vaan.

Aatto vietettiin vanhempien kanssa ihan kolmistaan, mutta sittemmin olen ehtinyt treffailemaan paljon muitakin rakkaita. On ollut ihana pitkästä aikaa viettää hetkiä mummin, siskonlasten ja parhaiden ja pitkäaikaisimpien ystävieni kanssa. Arki, stressi ja murheet ovat unohtuneet täällä enemmän kuin tehokkaasti.

Olen lomaillut niin tehokkaasti, että bloggaamisen lisäksi myös muiden blogien lukeminen on ollut viime päivinä kovin vähäistä. Vähistä blogiselailuista jäi kuitenkin ilahduttavimmin mieleen muutaman kaverin tekemät kokoelmapostaukset vuoden 2012 (lempi)asuista. Tuollaiset megapostaukset löytyy ainakin Jenniltä,Jonnalta ja Nelliinalta.

Noiden kokoelmien katselu oli mielestäni niin kivaa, että halusin koota samanmoisen postauksen menneestä vuodesta myös omista asuistani. Tässä siis 30 kipaletta blogissa tänä vuonna julkaistuja asuja jotakuinkin kronologisessa järjestyksessä.

20121227-201755.jpg

20121227-201820.jpg

20121227-201826.jpg

20121227-201833.jpg

20121227-201839.jpg

20121227-201845.jpg

20121227-201850.jpg

20121227-201855.jpg

20121227-201900.jpg

20121227-201904.jpg

Menneen vuoden suosikkiteemoja on selkeästikin ollut mustan ja punaisen (ikiaikainen) liitto, eläinkuosiset asusteet (kenkiä ja huiveja), kenkien esilläolo, nilkkojen paljastelu housujen kanssa ja usein koko säärten esittely mekkojen ja hameiden oltua suuressa suosiossa pitkin vuotta.

En ole mikään maailman monipuolisin tai trendikkäin pukeutuja, mutta kyllähän noita kuvia tällä tavalla joukkona katsellessa on nähtävissä, että aikalailla ne oman tyylin raamit ovat löytyneet ja vakiintuneet. Hihan, lahkeen ja helman pituudet pysyvät useimmiten samoina tuttuina. Lähes asun kuin asun päällimmäinen yäosa on jotakin edestä avointa kuten neuletakki tai rento bleiseri. Laukut kulkevat mieluiten olalla tai ovat käteen mahtuvia clutcheja.

Tykkään oikeastaan kaikista postaukseen kokoamistani asuista, mutta jos muutamia näin jälkeenpäin erityisen kivoilta vaikuttavia on mainittava, niin silmiin osuu erityisesti neljännen rivin pallomekko kera punaisen huivin ja reteiden nilkkureiden, Viidennen rivin musta mekko, bleiseri ja leopardikorkkarit (mun sääret näyttää siinä niin törkyhyviltä :D) ja seitsemännen rivin rento sammareiden, raitapaidan, vihreiden kenkin ja nahkarotsin iloinen sekamelska.

Miltäs nämä 2012 asut teidän silmään näyttää? Ihan tylsää kaikki vaan vai löytyykö valopilkkuja ja suosikkeja?


”En olis ikinä uskonut näkeväni tätä päivää, kun lähden kotoa olkalaukun kanssa.” Nuo sanat lausui muru eilen illalla lähtiessään saunailtaan jakamaan korttia.

Tuo mies on tosiaan sitä lajia perinteinen uros, että korttikotelo, puhelin, avaimet ja tupakat on aina survottu taskuihin ja jos tavaraa on jostain syystä ollut mukana enemmän, on ne kannettu joko sporttisessa repussa tai ”esteettisesti” ruokakaupan muovikassissa.

20121223-080418.jpg

Nyt kuitenkin talven aikana on muutaman kerran käyn niin,että hän on tarvinnut läppäriä töihin mukaan ja sille sopiva veska on ollut minun vihreää canvasta ja ruskeaa nahkaa yhdistävä Alternativen laukkuni.

Herra ilmeisesti sitä pari kertaa läppärilaukkuna käytettyään tottui veskaan siinä määrin, että pakkasi eilen saunailtaan lähtiessään kalsarinsa ja kosmetiikkansa siihen muovikassin sijaan. Mutta vähän hölmöltä laukun kantaminen kuulema silti tuntui.

Mutta varsin hyvin tuo laukku minun mielestä kantajalleen passaa. Väritys ja materiaalit tekevät veskasta ihan riittävän miehekkään tuonkin partasuun olalla kannettavaksi,

Kun naureskelin, että ”Hahaa, enpä olis arvannut joutuvani lainaamaan sulle käsilaukkuani”, tuli sieltä hyvin nopeasti vastauksena, että ”OLKAlaukku! Tää ei oo käsilaukku!” Ihan mitä tahansa se ei herran miehisyys kestä kolhiutumatta, ei ainakaan sitä, että hänen kantamaansa laukkua nimiteltäisiin käsilaukuksi. 😀

 


Kolmekymmentäyksi vuotta siihen meni ennen kuin löysin ensimmäiset sukkahousut jotka eivät rullaudu, valu taikka kiristä vyötäröltä (tai siis sieltä missä vyötärön kuuluisi olla). Kun sain käsiini nämä täydellisyydet, en ole luonut enää silmäystäkään laatikoissani lymyileville muille  sukkapöksyille.

Nämä täydellisyydet ovat kotoisin H&M:n äitiysvaateosastolta. Ainakin nuo 100 denierin varovaisen kiiltävät sukkikset ovat osoittautuneet loistaviksi ystäviksi.

Kokoa valitessa suosittelen kuitenkin ottamaan normaalia kokoa pienemmän koon ainakin, jos ei pelkää, että lahkeissa loppuu pituus kesken. Itselleni ainakin koko M on varsin passeli, vaikka yleensä saankin kiskoa jalkaani L/XL koon sukkiksia.

idsukkikset

Näistä koko L oli itselleni sen verran pitkät ja löysät, että puntit tahtoi valua rutuille. Mutta M koko on kaikin puolin just hyvä. Ei valu kinttuosasta ja vyötärö ylettyy aina tissiliiveihin saakka.

Hyvästi vatsamakkaroiden väliin rullautuvat tiukat kinkkuverkot! Hyvästi kireän vyötärönauhan aiheuttama mekon alta kuultava ylimääräinen ”vekki”!

Eli raskaana tai ei (allekirjoittanut ei ole), niin suosittelen lämpimästi H&M:n Mama tightseja!