06.01.2017

Posted at 21:11h in Yleinen by
0 Likes

En viitsinyt pakata uusia pupu-kenkiäni mukaani tänne pohjoisen pakkasiin, vaan luotin suosiolla karvavuorisiin talvikenkiin, koska sääennusteen pakkaslukemat alkoivat jopa kolmosella. Ehdin kuitenkin käyttämään pastellisia pitkäkorvia yhden päivän ennen reissuun lähtöäni ja muistin napata myös asukuvat.

Muistan kuinka isäni tapasi sanoa, että "varo, ettei tuu niska kipeeksi", kun kotona asuessani näki minun ihastelevan uusia kenkiäni. Usein perään esitettiin vielä kysymys, että "raskitko edes yöksi riisua?". Näiden kohdalla teki kyllä vähän tiukkaa ja pistinkin ne sitten loppujen lopuksi säilöön makuuhuoneen lipaston päälle, jotta ovat edes lähellä. 😀

.

Tällainen harmaiden ja vaaleanpunaisten sävyjen sekasotku tällä kertaa. Vaaleanpunainen kashmirhuivi ja Riikasta ostamani vanhan roosan väriset mohair-käsineet jatkavat kenkien herkistelylinjalla ja samaan sävymaailmaan uppoaa näköjään näppärästi oma naamakin. Onneksi edes pirteän pinkki neulepanta hieman piristää ja saa pärstän erottumaan. 😀 Panta on joulukuinen ostos Katri Niskaselta. Tajusin joku kerta pipoa päähäni sovitellessa, että ne nyt ei vaan ole tämän nutturakampauksen kavereita, joten panta oli korvieni lämpimänä pysymisen kannalta erittäin tarpeellinen hankinta. Jos panta kiinnostaa, niin se löytyy nyt Katri Niskasen alesta!

Tarvitsin postireissulle jonkin tilavan kassin, joten kaivoin kaapin pohjalta siellä pitkään käyttämättämänä lojuneen ikivanhan Marimekon kassin. Ostin laukun kesällä 2000 ylioppilas-rahoistani. Olin himoinnut pinkkiä veskaa jo koko kevään, mutta kun se oli niin hurjan kallis. En tarkkaan muista, mutta monta sataa markkaa!

Kun yo-juhlien sivutuotteena sitten rahaa tuli oikein pari tuhatta, tunsin itseni niin rikkaaksi porhoksi, että saatoin eka kertaa elämässäni ostaa omilla rahoilla tuollaisen kalliin merkkituotteen. Ja kylläpä on kyseinen Mari-kassi palvellut ahkerasti vuosikausia niin kauppakassina, viikonloppulaukkuna kuin rantakassinakin. Pitäneekin muistaa ottaa kassi taas ahkerampaan käyttöön jahka sitä ensin hieman puhdistan. 

neulemekko – Benetton / bomber -Gina Tricot / kengät – Minna Parikka / takki – Cubus / kaulaliina – Ellos / panta -Katri Niskanen / pinkki laukku -Marimekko / nahkalaukku – Diesel

Jos maanantaina tarkeni Porissa vielä tuolleen hamosessa ja yksillä villasukkiksilla, niin vähän on toinen meininki ollut viime päivät täällä Kainuussa. Onneksi paikallisen vaatekaupan alenurkasta löytyi mulle keskiviikkona ihan mahtavat Marc O'Polon neulehousut, joissa on 45% villaa ja 45 % puuvillaa. Ne yhdessä merinovillasukkisten tai paksujen legginssien kanssa ovat olleet oikein oiva pakkasvaate. Ja mä niin odotan, että pääsen pukemaan housut noiden pupujen kanssa, kun pääsen kotiin!


31.12.2016

Posted at 18:26h in Yleinen by
0 Likes

Selasin tuossa joutessani kaikki vuoden asuuvat läpi ja tein aiheen tiimoilta hieman poimintoja, että mitkäs ne olivatkaan pukeutumisen suuntaviivat allekirjoittanella vuonna 2016. Melko selkeitä teemoja tuntui löytyvän.

FARKUT

Vaikka farkut ovatkin kuuluneet vaatekaappiini oikeastaan aina, niin tänä vuonna farkkutyttö minussa tuntui nostavan päätään entisestään. Ja suuri muutos entiseen oli, että nyt suosikkifarkkuni olivatkin vaaleita! Vielä jokunen vuosi sitten en olisi uskonut vaaleita denimejä jalkaani kiskovani.

NAHKAROTSIT

Mun luottovaate vuodesta toiseen. Ilman nahkarotseja ei vaan voi elää. Se hetki, kun keväällä ekan kerran laittaa rotsin päälle ja takin omiksi muotoutuneet hartiat putoavat juuri oikeille paikoilleen, on huumaava. 

PITKÄT NEULETAKIT

Pitkät neuletakit valtasivat vaatekaappini toden teolla viime talvena ja niiden voittokulku jatkuu kirkkaana myös tänä talvena.

MUUT PITKÄT TAKIT JA HUITULAT

Tämä pitkiin takkeihin ja neuleisiin koukuttuminen on selkeä muutos, sillä aiemmin liputin vahvasti lyhyempien yläosien puolesta. 

RENNOT TRIKOOPÖKSYT

Suosikkimalli on ehdottomasti yläosastaan rento ja kapenee hieman lahjetta kohti, mutta kesällä tuli testailtua myös hulmuavampia lahkeita. Lempimalliin kuuluu ehdottomasti taskut.

PELLAVAPAIDAT

Vuosikausia pelkäsin valkoisia paitoja, mutta tänä vuonna vihdoin tajusin kuinka mahtava vaate raikas valkoinen pusero onkaan. Lemppariksi nousivat etenkin huolettoman ryppyiset pellavapuserot. 

LYHYET HELMAT

Tuntuu, että pukeuduin tänä vuonna aiempaa vähemmän mekkoihin ja hameisiin, mutta edelleen omin helman mitta on lyhyt. 

PUNAISEN SÄVYT JUHLAPUKEUTUMISESSA

Vartalonmyötäisiä ovat juhlakolttuni aina olleet, mutta tänä vuonna huomasin suosineeni ainaisten mustien juhla-asujen sijaan erilaisia punaisen sävyjä.

PITKÄT MEKOT

Pitkät helmat olivat edelleen hyvin marginaalisessa osassa pukeutumistani, mutta nämä pari asua piti nostaa esille ihan vaan siksi, että tykkäsin niistä niin kovin.

HAALARIT

Olin jo vuosia ehtinyt kuvitella, että haalarit eivät vaan ole minun juttu, eivätkä sovi lainkaan pötkylävartalolleni, mutta tänä vuonna selvisi, että olinkin vain aina sovitellut ihan vääriä yksilöitä. Kun oikea malli löytyi (kietaisuleikkaus selkeästi toimii), ilmestyi kaappiini lyhyellä aikavälillä kolme haalaria! Kuvissa esiintyvien lisäksi minulta löytyy siis vielä musta kokopuku. 

BOMBERIT

Tässä toinen vaate, jonka olin pitkään ohitellut ihan suosiolla, koska tuntui että ei ne vaan tällaiselle tissevälle omenalle sovi. Mutta sama homma kuin haalareiden kanssa, piti vaan löytää ne oikeat yksilöt (pitää olla aika suora malli, helma ei saa pussittaa liikaa) ja nyt olen aivan hurmaantunut. Näitä varmaan kevättä kohti tulee hankittua jokunen lisääkin.

 

 


28.12.2016

Posted at 21:07h in Yleinen by
0 Likes

-Sisältää kaupallisia-linkkejä jotka merkitty tähdellä *-

Maattuani kolme päivää sängyssä ja sohvan pohjalla yskien, niistäen ja kolotuksiani vinkuen, oli tänään ihan pakko päästä hetkeksi ulos kämpästä hengittämään raitista ilmaa. Meikkasin oikein nassuni ja valitsin päälle muuta kuin verkkarit ja suuntasin….. apteekkiin! Kyllä kannatti puunata tuon reissun takia. 😀

No mutta kyllähän se vähän piristää mieltä nähdä itsensä välillä punoittava nokka piiloon pakkeloituna ja pukeutuneena muuhun kuin pyjamaan. Saa uskoa siihen, että kyllä tässä taas elämä voittaa. Mä en ole edes ollut missään kummoisessa kuumeessa, ihan vaan sellaista parin asteen nousua peruslämpöön, mutta hitto, että tää hengenahdistus, tauoton niistäminen ja päänsärkykin vetää naisen kyllä aika matalaksi. 

Mutta, se tärkeän apteekkireissun, tärkeä asu siis. 

farkut – KappAhl (saatu) / toppi – Ellos* / neuletakki – Pieces / takki -Cubus / kengät – AGL / huivi – Ellos * / korvikset -ViaMinnet (saatu)

Olen tykästynyt todella paljon tuohon Ellokselta syksyllä löytämääni pliseerattuun toppiin*. Se on päässyt käyttöön hyvin usein juurikin neuletakkien alla. Toppi myös laskeutuu ilahduttavan nätisti näin rintavallakin ihmisellä ollen sopivasti löysä, mutta aiheuttmatta teltta-efektiä. Tällaisiahan pitäisikin saada siis kaikissa väreissä!

Piti ottaa tällainen vertaileva kuvapari aiheesta lahkeet, kun huomasin taas kerran lähes värähtäväni inhosta, kun kurkkasin peiliin ennen kuin olin ehtinyt kääntää lahkeet. Minullahan on siis pahimman laatuinen obsessio tästä lahjeasiasta. Mä en vaan yksinkertaisesti voi sietää sitä, että housujen lahkeet tavalla tai toisella peittäisivät tai pilaisivat mun kengät. Siitä syystä mun lahkeet on lähes poikkeuksetta aina joko kääritty tai jalkineiden sen mahdollistaessa rutattuna kenkien sisään. 

Näidenkin kuvien farkut ja nilkkurit -yhdistelmä näyttää mielestäni ihan ahdistavan tukkoiselta ja liian yhteensulautuvalta lahkeiden ollessa suorina. Ja jotenkin sääretkin näyttää omaan silmääni ihan pöljiltä eikä olo ole lainkaan oma. Mutta heti, kun lahkeissa on yksi käännos, tuntuu kokonaisuus minulta, kengät pääsevät paremmin esiin ja käänteiden vaalea sävy raikastaa mielestäni asun ilmettä. Musta tuntuu, että seison tukevammin (siis niin kuin kuvainnollisesti), kun lahkeissa on käänteet. Siis monelle varmasti ihan olematon ja jopa huomaamaton juttu koko lahkeiden kääntäminen, mutta mulle ihan äärimmäisen tärkeä juttu, jota ilman näytän mielestäni ihan hoopolta. 😀

Onko siellä ketään joka ymmärtää mun lahje-pakkomiellettä?