Ensin tuli valkoiset puserot, sitten valkoiset farkut ja nyt vielä mekko. Valkoinen on tainnut saada toden teolla pauloihinsa tän naisen, joka kuvitteli pelaavansa aina vaan tummien tiimissä. 

Tänään huitelin menemään Elloksen alesta heräteostoksena hankkimassani luonnonvalkoisessa pitsineulemekossa. Ettei nyt ois ihan mennyt liian tyttömäiseksi hempeilyksi, kiskoin jalkaan Vagabondin mokkabikerit. Ja kas, siinähän se sitten oli, oikein kliseisen boho-henkinen festarilookki. Puuttuu vaan ne festarit. Päivätöistä vapaa viikonloppu menee nimittäin muita töitä tehdessä.

Pyöreät aurinkolasit ei varsinaisesti ole parasta mitä naamalleni voin laittaa, mutta tähän kokonaisuuteen ne nyt vaan olivat just se oikein mielikuvitukseton ja alleviivaava valinta, eli oikein sopivat. 

mekko-Ellos/kengät-Vagabond/laukku-Marc O'Polo

Tän pidemmittä hölinöittä tuikkaan nyt postauksen eetteriin ja jatkan viikonlopun kuvankäsittelysavottaa. Sen verran kuitenkin on "festarifiilistä" ilmassa, että varasin just hetki sitten hotellin elokuulle Helsinkiin, kun lähden juhlaviikoille katsomaan Amorphista. (Niin, että missä siinä oli ne festarit? Juhlaviikot ja majoitus hotellissa.. 😀 )

Ja mahtuu tähän kesään sentään yks rokkifestarointintikin, kun Porispere-viikonloppu osui töiden puolesta vapaaksi ja liputkin on saatu jo joululahjaksi. Mut niissäkin kinkereissä parasta on se, että ne vietetään kilsan päässä kotoa. Kauas on tultu niistä ajoista, kun kolme yötä neljän hengen voimin autossa tuntui ihan mahtavalta festarielämältä ja kossu juotiin takakontista lämpimänä. 

 


"Pohjepituinen housuhame" sanoo H&M nettikaupan tuotekuvaus. Nilkkamittainen housuhame sanoo 167 cm ämmä, kun housuissa on kokona 44. Mutta täytyy kyllä sanoa, että nää housut on niin isot ja venyvät, että ois pitänyt ottaa pari kokoa pienemmät. Mutta, ehdin jo pitämään housuja kerran ennen kuin heräsin toden teolla siihen asiaan, että ovat tosiaan sairaan suuret, joten se siitä vaihtamisesta sitten. Näillä nyt siis mennään. 

 

Mut en kyllä nettikaupan kuvan peruisteella odottanut ihan näin leveitä puntteja! Olin ekaa kertaa sovittaessa vähän epäileväinen, mutta mies sanoi ohikulkiessaan, että "nehän on ihan sun näköiset", joten päätin antaa housuhameelle mahdollisuuden.

Ja kyllä mä kovasti näissä viihdyn ja tää asu olikin mukavuutensa vuoksi ihan nappivalinta eiliselle, kun piti taas istua bussissa Helsinkiin ja takaisin ja tehdä siellä välissä päivä kuvaushommia. Ja raitapaidan, rotsin ja valkoisten Tomsien kanssa kokonaisuus oli kuitenkin ihan siisti ja skarppi, vaikka housut näyttävät ja tuntuvat lähinnä ylisuurilta pyjamapöksyiltä.

Pitänee testailla vaikka joidenkin kiilakorkosandaalien kanssa, että josko sitten ei lahkeet vaikuttais ihan niin megapitkiltä. Ihan hyvin onneksi tuo suh lyhyt paita tasapainottaa mittasuhteita ja antaa jaloille hieman lisäpituuden illuusiota. Näiden lahkeiden kanssa jos pukisi kovin pitkää paitaa, tulisi todennäköisesti aika persjalkainen fiilis. Mutta jatkan ehdottomasti housuhame-asukokeiluja. Tällaiset vaatteet on jotenkin kiehtovia joista ei oikein pääse heti jyvälle, että kuuluuko ne pidemmän päälle omaan vaatekaappiin vai ei. 

Mut mites se nimitys culottes? Kun eikö ne nyt oo kans suht sama asia kuin housuhame? Mut mun mielikuvissa culottes on kyllä jotain lyhyempää kuin nää mun nilkkoja kutittelevat lahkeet. Et mulle tää on nyt sit housuhame. Tai ihan vaan hiton leveet housut.

housuhame-H&M/raitapaita-Marimekko (saatu)/rotsi-Saki/laukku-Vagabond/kengät-Toms/korvikset Uhana Design (saatu)


Mä olen sovitellut ihan hirmu monet haalarit viime vuosina vain saadakseni useimmiten huomata, että näytän ihan urpolta ja tissit vievat usein haalarin pituudesta niin paljon, että haaruksista kiristää. Viimeksi sovitin yhtä astetta juhlavampaa mustavalkoista kokopukua Marks & Spencerillä ja voin sanoo, että jos mietitte päässänne pingviiniä, niin tiedätte miltä näytin. Vartalon muoto oli ihan yks yhteen. Monista haalareiden kanssa koetuista pettymyksistä ja naurunpyrskähdyksistä huolimatta en kuitenkaan ole lakannut haaveilemasta josko minunkin kaltaista keskivartalopaksua pylleröä pukeva jumpsuit vielä jostain löytyisi.  

Ja ai että, nyt se löytyi!

Näin tämän Nanson upean Plka-haalarin sunnuntaina Too Big to Be Me -blogissa Annan päällä ja syöksyin samointein Nanson verkkokauppaan. Haalari saapui supernopeasti ja pääsi päälleni jo eilen illalla. 

Katri Niskasen suunnittelema Polka-haalari on pehmoista viskoositrikoota, joten se on kesän todellinen mukavuusvaate. Ja ei ole kyllä ulkonäössäkään moittimista. Syvään uurrettu pääntie antaa auringon helliä yläselkää ja dekolteeta ja kietaisuleikkaus ja vyötäröllä oleva kuminauha luovat vartaloon jonkinmoista muotoa. Haalarini on kokoa Xl ja pääosin varsin passeli, mutta yläosa on ihan hitusen löysä ja edestä on tissivako ja liivit hieman vaarassa vilkkua. Pitää tarkkailla tilannetta muutama käyttökerta ja jos tuntuu, että meinaa liian helposti vilahdella, niin laittaa etumusta kiinni ihan parilla pistolla. Myös laahkeet on 167 senttiselle varrelleni ihan inan ylimitoitetut, mutta sehän ei haitaa, koska joka tapauksessa tykkään hieman kääriä lahkeita saadakseni nilkat esiin.

Mutta noin niinkuin kokonaisuutena kyllä ihan törkeen ihana!

Testasin pitkästä aikaa hiuksiinkin jotain uutta, kun ainaisen nutturasöherön sijaan jätin karvakasan roikkumaan vapaahna. Näyttää ihan kivalta rokkitukalta, mutta tuntuu siltä kuin ois kuollut orava niskassa. Mä en jotenkin oo sinut tällaisen vapaan pitkän karvan kanssa. Mut kyllä tää oravatukka vois silti jäädä repertuaariin toisinaan käytettäväksi.

haalari-Nanso/nahkarotsi-Saki/kengät-Crocs/korvikset-Aarikka/laukku-Zara

Jos haalarihommat kiinnostaa, niin pilkkupuku löytyy täältä. Mustan lisäksi tarjolla vihreä versio. Ja samaa kuosia löytyy myös mekkoina.