"Toi väri… se on jotenkin keski-ikäinen", antoi mies tuomionsa, kun esittelin hänelle uutta nahkarotsiani. KESKI-IKÄINEN!?! "Tai no riippuu varmasti vähän siitäkin mitä siihen yhdistää.."

No, arviot paranivat, kun herra näki takin näissä kuvissa aiemman onnettoman hehkulamppuvalaistuksen sijaan. "No ei se paha olekaan, nyt kun näkee että se on selkeästi punertaa eikä sellainen tunkkainen niin kuin aluksi näytti". Huh! Mä olin jo kauhuissani, mä en olis ihan vielä valmis näyttämään keski-ikäiseltä, kai siihen on edes muutama vuosi vielä matkaa?

Ei varmaan ole koskaan jäänyt epäselväksi, että olen nahkarotsimimmi. Olen pukeutunut aina pääasiassa mustiin yksilöihin, mutta erilaiset punaisen sävyt ovat myös jaksaneet kiehtoa. Koska tiedän käytössä niien mustien takkien vievän kuitenkin käyttöajasta vähintään 80%, on kaikki muun väriset jääneet aina loppujen louksi kauppaan. Tälle viininpunaiselle bikertakille jäi kuitenkin Elloksen alehintojen puolituksessa hintaa enää onnettomat 34,50 €, joten arvelin sen olevan todellakin sopuhinta. (Normi alehinta takille siis tälläkin hetkellä 69 €)

nahkatakki-Ellos/silkkipusero-La Redoute, Ellos/farkut-Junarose (saatu)/nilkkurit-Zara

Uuden nahkarotsin jäykkyyttähän siinä nyt toki alkuun esiintyy, mutta uskon tämän yksilön kehitysmahdollisuuksiin. Kunhan hartiat muotoutuvat käyttäjänsä mukaisiksi, on takki varsin loistava. Tämä sama jäykkä tutumiskausi on käyty kaikkien nahkatakkien kanssa.

Vielä kun saapuis ne nahkarotsikelit. Ehkä pitää vielä hetki odotella.


Mulla on menny useampi päivä ihan vaan levossa ja yskiessä keuhkoja pellolle ja pukeutuminen on ollut sen mukaista. Ärrällä voi hyvin käydä pyjamahousuissa eikä lääkäri- ja apteekkireissullekaan kovin paljoa enempää panosteta.  Onneksi pystyin tällä viikolla lepäämään, sillä maanantaina on oltava jälleen iskussa, kun tiedossa on taas vaihteeksi todella työntäyteinen viikko. Toivottavasti ne ois nyt sit tän talven flunssailut tässä. En enää kolmatta rundia jaksais.

Mut se siitä flunssanillittämisestä. Tänään oli heti käytettävä tilaisuus hyväksi ja napattava asukuvat, kun jaksoin poistua hetkeksi kotoa moikkaamaan kaveria. Vallan kiva blinblingillä maustettu rentoiluasu mun mielestä!

paita-Lindex Generous/neuletakki-Ellos Basics/farkut-Junarose (saatu)/maiharit-Dr. Martens/korvikset-H&M

Jos ei kenkiä oteta lukuun (saatoin kolme paria hankkia), niin pääsin nämä joulun jälkeiset alennusmyynnit läpi melko vähillä ostoksilla. (Siis omassa mittakaavassani. :D) Pari ihan perus t-paitaa ostin ihan tarpeeseen samalla, kun nakkelin huonoimpia duunipaitoja pois ja vähän vähemmän tarpeeseen sitten tuli ihan puhtaasti heräteostoksena hankittua tuo kuvissa näkyvä Lindex Generousin paljettipusero yhdeksän euron kiltillä hinnalla. Toinen hyvän alennuksen innoittamana ei niin tarpeeseen tehty hankinta vilahti jo instan puolella, mutta lähden sitä ihan just kohta kuvaamaan paremmin tuonne samoihin ullakkomaisemiin. Mut siinäpä ne sitten olikin. 

Vertasin tammikuun ostoksia edellisvuoden samaan aikaan ja samanlainen on ollut meininki silloinkin, olen alennusmyynneissä keskittynyt kenkiin. 😀 

Instassa joku ehti jo kiinnittää huomion näihin kivoihin farkkuihin. Jos joku muukin diggaa, niin kyseessä on Junarosen JRFIVE Slim Fit -farkut, tarkalleen ottaen NÄMÄ. Nämä oli mulla jalassa parissa #Evek-jaksossa ja sain ne sen jälkeen omakseni, kun olivat mulle niin kovin passelit. Sen verran täytyy kuitenkin kritisoida muuten ihania pöksyjä, että ei nää kyllä mulle ole lahkeesta lähellekään Skinny Fit niin kuin farkkumallin kuvaus kertoo.

Just näissä farkuissa kyllä tykkään lahkeista juuri noin, mutta muutamissa muissa Junarosen skinnyiksi tarkoitetuissa housuissa on tilanne se, että lahkeet jää mulla jotenkin hölmösti löysäksi. Kai se sit on niin, että minussakin on olemassa edes yksi kapoinen kohta. 😀 Olenkin ajatellut viedä parit farkut ompelijalle hieman kavennettaviksi, kun haluaisin lahkeiden tosiaan olevan pillit. Lahkeiden leveys on äärimmäisen tärkeätä etenkin kaltaiselleni kenkäihmiselle. En halua pilata hienoja kenkiä pöljillä lahkeilla! 


Viime viikolla Minna Parikan alesta ostamani karvaiset puput pääsivät nyt pakkasten lauhduttua vihdoin ulkoilemaan ja ai että ne on ihanat. Todelliset huutomerkit. Näin kirkkaanväristen kenkien kanssa tulee helposti hinku pukeutua muuten ihan täysin mustaan, mutta tappelin hieman vastaan ja pistin oikein villisti harmaan tunikan ja lisäsin yläpäähänkin väriä korviksilla, huulipunalla ja pinkillä neulehuivilla. Vapaapäivän rentoiluasusta tulikin näin yllättävän freesi!

 

tunika-Junarose (saatu)/takki-Cubus/kengät-Minna Parikka/huivi-Glitter/laukku-Olympus (saatu)

 Mä postailen pian lisää tuosta Olympuksen upeesta kameralaukusta. Se on nimittäin melkoinen tilaihme! 

Myyjä ohjeisti kenkiä ostaessani, että nauhat kannattaa sitoa tuonne läpän takapuolelle, jotta pupun korvat pääsevät paremmin pystyyn ja esille. Loistava vinkki, en ois urpo ite tajunnu. En olisi itse tajunnu myöskään sujauttaa ostamiani ylimääräisiä pohjallisia tennareiden omien muotoiltujen pohjallisten alle, kuten myyjä teki. 

37 koko oli mun toiseen jalkaan pituutensa puolesta niin siinä ja siinä, että totesin turvallisemmaksi ottaa isomman koon ja muokata niitä sopivammiksi pohjallisilla. Itse olisin tosiaan vaan tyhmä heittänyt ylimääräiset pohjalliset paikoilleen tajuamatta, että kenkien omat pohjalliset ovat irrotettavat, mutta onhan nää nyt aivan sairaan paljon mukavammat näin, kun jalkaa vasten on se alkuperäinen pohjallinen. Kannattaa kuunnella niitä myyjiä.

Onnea ei toki voi ostaa, mutta hymyn huulille tuovia kenkiä onneksi voi!