Mua on taidettu tasan kerran aiemmin nähdä täällä blogissa näin kirkkaan vihreässä asussa. Osallistuin ystäväni häihin pari vuotta sitten tässä Lindexin pliseeratussa leningissä ja muistan jo silloin ajatelleeni, että värihän sopii minulle itse asiassa aika kivasti, mutta enempää ei silti ole vihreää vaatekaappiini eksynyt. Ennen kuin nyt! 

Iina vieraili luonani täällä Porissa pari viikkoa sitten ja lähdettiin yhdessä tuumin palauttamaan täällä nähtyä Masain telttamekkoa. Samalla reissulla tarkastettiin myös Ratsulan toinen myymälä "ihan vaan katsellaan" -mielellä. Iinan kannustamana päädyin sitten sovittamaan aletangosta löytynyttä Marimekon trikoomekkoa, jonka näyttävä vihreä väri vangitsi mielenkiintoni. Pikkuisen on yöpukumainen fiilis tällaisessa trikoossa, mutta ihastuin väriin niin kovin, että en pystynyt vastustamaan mekkoa etenkään, kun hintalappu huusi onnetonta neljänkympin hintaa. Shoppailumatikalla laskettiin, että justhan mä palautin satasen mekon kauppaan, joten jos ostan toisen neljäläl kympillä, niin säästin silti kuuskymppiä! 😀

mekko-Marimekko/laukku-Tiger Of Sweden/kengät-Bianco (2nd hand)/korvikset-H&M

Aika monet Marimekon mekot joita olen sovittanut ovat malliltaan sellaisia, että niiden kuuluisi olla hivenen löysiä, tai ainakin niin ne on lookbookissa mallin päällä esitelty. Tästä mekosta en ole kuvaa nähnyt, mutta veikkaisin, ettei tätäkään ole ajateltu nuolemaan kokoiseni ihmisen vartaloa, mutta väliäkö tuolla, itse tykkäsin tästä juuri näin.

Kesän lemppareihin kuuluneet henkkamaukan tupsukorvikset sattuivat olemaan lähes tismalleen saman sävyiset kuin mekko, joten ne komppasivat hienosti päivän asua. Tästä väristä tuli jotenkin todella energinen ja voimakas olo. Mutta toisaalta näin näyttävässä värissä ja korkkareissa olo tuntui kaupungilla jotenkin liian laitetulta tällaisena arkisena keskiviikkopäivänä. Vaikka ei kai nyt trikoomekossa pitäisi olla liian hienohelmafiilis! Tämän mittainen mekko kuitenkin vähän niin kuin vaatii kaverikseen hieman korkoa, sillä ballerinojen kanssa fiilis oli vähän lyhyenläntä.

  

En tiedä huomaako tukasta juurikaan muuta eroa kuin lyhentyneet sivut. Eilisellä kampaajareissulla otettiin kuitenkin mittaa pois myös tuosta pitkästä osasta ja väriäkin sinne hieman sudittiin. Halusin edelleen jatkaa värin suhteen luonnollisella tummanruskealla linjalla, sellaisella jonka kanssa ei tarvitse juurikasvusta huolehtia. Ne mustan ja muiden supertummimen sävyjen ajat olivat niin ärsyttäviä kamaline juurikasvuineen! Nyt saa rauhassa olla vaikka kuukausitolkulla värjäämättä ilman silmiinpistävää katastrofia.

Seuraavaksi Poison Ivy -kolttu lentää kuitenkin nurkkaan ja päälle kiskotaan treenitrikoot. Kasa rautaa (hyvin pieni kasa vielä toistaiseksi) odottaa punttikoulussa nostamistaan!


Viimeinen 9 päivän aamuvuoroputki loppui keskiviikkona ja maanantaina on edessä enää yksi iltavuoro ja mun vuorotteluvapaan sijaisuus olisi sitten taputeltu. Tiistaina odottaa siis paluu takaisin free-kuvaajan arkeen. Vaikka odotankin jo sitä, että saisi hetken jopa ihan lomailla, niin fiilis on samalla kyllä melkoisen haikea. En muista viihtyneeni missään työpaikassani niin hyvin kuin nyt tuolla lehdessä. Pestien loppua juhlistettiin eilen illalla kosteissa merkeissä pian takaisin opiskelupaikakunnilleen palaavien kesätoimittajien kanssa. Mikähän siinä onkin, että baariin eksyessä mun on aina päästävä karaokeen laulamaan Kaija Koon Tinakenkätyttö, näin kävi jälleen eilen. 😀

Tänään on sitten kiinnostanut lähinnä nukkuminen ja sohvalla makaaminen. Päivän kehnoon energiatasoon sopikin mainiosti ystäväni Annin kanssa pidetty leffailta, johon halusimme jonkun huonon elokuvan. Ja voin sanoa, että Fifty Shades of Grey oli kyllä juuri sitä. Aivan järkyttävän kökkö leffa, joka aiheutti vuorotellen huutonaurua ja hirveää ärtymystä. (Kirjoja en ole lukenut, mutta veikkaisin tämän filmatisoinnin perusteella, että aiheuttaisivat minussa halua viilleellä itseäni kirjan sivuilla.) Jossain parinkymmenen kiduttavan tylsän minuutin jälkeen huusimme molemmat turhautuneena yhteen ääneen, että "no panisivat nyt jo!", kun sitähän elokuvan oli mainostettu olevan, seksiä. No ei ollut oikein edes sitä. Löysin elokuvasta arvion, joka on aika suoraan kuin omat ajatukseni. Myös me kotikatsomossa totesimme, kuten tuo domen kriitikkokin, että jopa Twilight leffat voittaa tämän kammottavan tekeleen. Mutta paskojen leffojen iltaan siis aivan täydellinen osuma.

Nämä kuvat ei liity tämän päiväiseen elokuvanautintoon eivätkä edes eilisiin pippaloihin, joissa viiletin lemppareihin ujuttautuneessa punaisessa kotelomekossani, vaan tämä asu on eilisen vapaapäivän releet, kun hengailin kaupungilla. Kullan väriset Calirootsin alesta tilaamani Vansin Slip Onit pääsivät ensimmäistä kertaa käyttöön piristämällä muuten mustaa kokonaisuutta.

housut-S.T.I./rintsikat-Fantasie/neule-Marimekko/takki-Even&Odd/kengät-Vans/laukku-Liebeskind Berlin

Nuo Fantasien olkaimettomat liivit ovat niin simppelit ja peittävät, että niiden kanssa pystyy hyvin käyttämään läpinäkyvää paitaa. En kauhean usein harrasta pukeutumisessa tämän tason "vilauttelua", mutta tuota Marimekon pellavaneuletta tykkään toisinaan käyttää noin ilman alustoppia. Ehdottoman tärkeää silloin kuitenkin, että alaosa nousee riittävän korkealle, että ei tule paljastettua enempää kuin tuo pallean seutu. Koko mahan paljastaminen muualla kuin rannalla sopii mielestäni vain harvoille ja itse en taikinavatsani kanssa todellakaan kuulu heihin. Eipä sillä, että navan vilkkuminen olisi mielestäni järin tyylikästä oikein kenenkään pukeutumisessa. Pallean seudun paljastelu lyhyen topin ja korkeavyötäröisen alaosan välistä sen sijaan on mielestäni kivemman ja siistimmän näköistä.

Olisin halunnut jo pukeutua nahkarotsiin, mutta ovesta ulos päästyäni totesin kelin olevan vielä turhan lämmin, joten takki vaihtui ylempänä kuvissa näkyvään ohueen takkiin. Piti kuitenkin kuvata tämäkin rotsiversio asusta, kun tykkäsin siitä kovin. Mutta kyllä mä jaksan vielä odotella niitä rotsikelejä, muutama lämmin kesäpäivä töiden loputtua sopisi suunnitelmiini enemmän kuin hyvin. Mutta saa nyt nähdä ehtiikö tässä juurikaan lomailemaan, sillä muutamia kuvauskeikkoja olis jo heti vireillä ja kalenteri alkaa pikku hiljaa täyttyä myös erilaisista blogiin liittyvistä kuvioista. Taisin jo joskus kesällä blogin fb-sivulla vihjata, että saattaa olla muutoksia luvassa ja nyt asiat muutaman viikon sisällä vihdoin konkretisoituu. Pysykäähän siis kuulolla vaikka seuraamalla Tyyliä metsästämässä fb-sivua, niin kerron lisää varmasti melko pian!

 


Niin.. tarkoitus oli nyt julkaista se jo pari päivää sitten lupaamani turbaanivideo, jossa mä kauniisti esittelen kaksoisleukaani usean minuutin ajan, mutta ei onnistu vieläkään. Technical problems, you know. Tappelen sen kans sit paremmalla ajalla, tänään on hauskempaakin tekemistä, kun Porispere-festaroinnit jatkuu.

Turbaanisöheröinnin sijaan tässä olis torstain rätit. Torstain piti olla pitkästä aikaa vapaapäivä, mutta ei se ihan niin mennytkään. Makoilin aamupäivällä vielä sängyssä, kun tuli soitto yhdeltä vakkariasiakkaalta, että ehtisinkö joskus lähipäivinä tehdä yhden pienen henkilökuvauksen. Kuvattavalle sattui sitten sopimaan jo samaksi päiväksi, joten ei muuta kuin kamerakamat kassiin ja hommiin. Vapaapäivä siis keskeytyi, mutta keikasta jäi sentään hyvä maku suuhun. 😀

 

Oon nyt niin innoissani noiden uusien rintsikoiden kauneudesta, että tokikin on parina päivänä tullut valittua paidat niiden mukaan. Mutta täytyy kyllä sanoa, että se liivien ympärys on kyllä ihan raivostuttavan venyvä. Siitä kyllä iso miinus. :/

Täällä blogissa on jo aiemmin näkynyt KUDE Designin Perho-mekko, mutta tätä viime kesänä saamaani loistavaa paitaa en ole tainnut vielä esitellä. Rintavana ihmisenä sellaisenkin vaatteen kuin hyvän perusteepparin löytäminen voi olla hankalaa. Rinnat vievät paidasta pituutta, jolloin puseroista tulee helposti ikävästi mallia napapaita tai sitten isomman koon valitsemalla telttoja. KUDE Design on kuitenkin ottanut t-paidassaan huomioon vähän rehevämmätkin muodot ja tuloksena on ainakin omalle vartalolleni todella toimiva vaate. Vartalonmyötäinen, mutta ei liian piukka, vaan istuvuus on just hyvä. Myös pituutta löytyy riittävästi, joten persvako pysyy piilossa kyykistellessäkin. Kokoja tästä luopuuvillaisesta t-paidasta löytyy väliltä S-XXL. Itselläni on käytössä koko XL.

housut-Vero Moda/t-paita-KUDE Design (saatu)/rintsikat-Gorsenia. Lumingerie/sandaalit-H&M/laukku-Liebeskind