Mä kirjottelin tähän pitkän postauksen, jossa kerroin eilisestä treffi-illasta itseni kanssa, mielipiteeni Matkijanärhen ykkösosasta ja mieheni ihmetyksestä kuinka vessan ovi näyttää näissä kuvissa kapealta. WordPress kuitenkin teki tepposet ja kadotti koko paskan, ja mulla on jo kiire kohti salimme pikkujouluja (jotka alkaa treeneillä), joten jäätte valitettavasti vaille kaikkea tätä varmastikin todella tärkeää ja kiinnostavaa informaatiota. Jäljelle jäivät vain asukuvat kera aivastuksen.

Mutta tiivistelmänä sanottakoon seuraavat asiat:

  • pitäisi useammin käydä treffeillä itsensä kanssa, leppoisa ilta elokuvateatterin hämärässä ja kivassa kahvilassa on rentouttavaa.
  • Uusi harmaa H&M hame on tosi kiva
  • Matkijanärhen ykkösosa tuntui vähän turhalta väliosalta
  • Vaikka vessanovemme näyttää kuvissa ihan sairaan kapealta, niin nou hätä, mä mahdun siitä edelleen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

toppi-Weekday/hame-H&M/sifonkihurpula-Masai Clothing (saatu)/kengät-Vagabond

 

 


Niin paljon kuin ihanien kashmir- ja villamateriaalien puolesta liputankin, niin kyllä minunkin kaapeistani joitakin tekokuituisia neuleasioita löytyy. Kaulaliinojen kohdalla ne turvalliset perusvärit, kuten harmaa, musta ja ikisuosikkini punainen ovat sellaisia joihin on helppo satsata ja ostaa kunnon materiaaleja, koska tietää asusteiden olevan käytössä vuosia. Värikkäämpien ja kirjavien mielitekojen kohdalla kuitenkin tyydyn mieluusti huonompiin ja edullisempiinkin matskuihin, sillä tiedän että ihastus voi mennä ohi yhdessä talvessa.

Tämän syksyn väriläiskänä on toiminut tuo Glitteristä saatu kauniin fuksian punainen tuubineulehuivi, jota käytän usein noin kuvien mukaisesti myös huppuna. Tukka lyttääntyy vähemmän kuin pintaa myöden menevän pipon kanssa, mutta pää on silti suojassa pahimmalta viimalta. Ja huivin ansiosta riski tulla sekoitetuksi Muumien Mörköön vähenee edes hieman. Myös neulehuiviin täydellisesti sointuva huulipuna auttaa hieman mörkölookin karkoituksessa.

Kaivoin mustat kiiltonahka-Martensit eilen ekaan kertaa käyttöön sitten viime kevään. Ai että, miten olinkin onnistunut elämään näin kauan käyttämättä niitä? Tuijottelin kauniisti kiiltäviä kenkiä jaloissani ihan innoissani ja mietin miten ihanaa tämä vuodenaikojen vaihtelu on, sillä sen ansiosta saa kokea monesti vuodessa tällaisia iloisia jälleennäkemisia monien lempparikenkien ja -vaatteiden kanssa. Iloinen jälleennäkeminen oli nimittäin myös tuon Lindexin takin kanssa. Kun on kuukausitolkulla käyttänyt enimmäkseen lyhyitä rotseja, joiden alta vilkkuu puseroiden helmat ja farkkuahteri, niin tuollainen pidempi takki tuntuu muuttavan asut ja olemuksen jotenkin paljon huolitellummaksi. Tykkään.

takki-Lindex/huivi-Glitter (saatu)/neule-Ellos/kengät-Dr. Martens

Mutta arvatkaapa mistä tykkään myös? Ihan vaan siitä miltä seuraavat viikot taas näyttää. Nyt viikonloppuna luvassa salin pikkuojoulut, alkuviikosta vaan yksi täys työpäivä kuvankäsittelyn parissa ja ke-to hurahtaakin sitten pikku blogireissulla Wienissä ja seuraavana viikonloppuna sitten omat synttärit. En kyllä ole suunnitellut 33 ikävuotta mitenkään sen erityisemmin juhlistaa, mutta kai sitä voisi jossain vaikka edes kivalla illallisella piipahtaa. Ja jos perinteisiin on luottaminen, pyöräyttää muru mulle taas synttärikakun.

Ihania aikoja siis edessä jälleen. Toivottavasti teilläkin. Ihanaa viikonloppua!

PS. Huomasittehan edellisen postauksen Black Friday -shoppailuvinkit?


Mitä, joko se on taas perjantai? Ja edellisenä viikonloppuna napatut asukuvatkin vielä julkaisematta! Mutta eipä nuo ole kuvatiedostot pantatessa pilaantuneet, niin esitelläänpä edellisen lauantain iltavetimet tässä.

Lauantai-illan tukkaviukura näkyikin jo tässä postauksessa, mutta muistin ulos lähtiessä kuvata myös asuni. Jatkoin samalla niittihameella, joka oli päälläni jo aiemmin samana päivänä, mutta vaihdoin villapaidasta astetta fiininpään yläosaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mulla on parin viime vuoden aikana vähentynyt hirveästi korkkareiden käyttäminen. Siis en minä niitä aiemminkaan kauheasti arjessani pitänyt, mutta ei siitä ole varmaan vielä kahtakaan vuotta, kun muistan joku kerta olleeni ihan kauhuissani, kun lähdettiin viikonloppuna ex-tempore kaverin luota baariin ja mulla oli jotkut matalat kengät jalassa. Olin ihan, että ”en pysty, tää on väärin, mulla on aina korkeat korot, kun suuntaan ns. viihteelle”. Tuntui oudolta ja alipukeutuneelta. Lyhyt helma ja huikeat korot oli ihan perus baarivarustus.

Nykyään puolestaan korkkareissa tulee helposti jotenkin vaivaantunut ja ylipukeutunut olo. Eri asia tietenkin jotkut ihan kunnon kemut joihin tietää kaikkien muidenkin panostavan, mutta sellanen perus viikonloppuviihteily jossain baareissa ja yökerhoissa on sellasta maastoa missä tuntee helposti itsensä liian tälläytyneeksi. No, onpa kyllä ihan se yökerhoissa notkuminenkin vähentynyt kovasti. Muutama viikko sitten eksyin pitkästä aikaa  työkavereiden kanssa jatkamaan iltaa vielä kaverin kemuista eteenpäin ja täytyy sanoa, että enpä olis sillä lookilla vielä jokunen vuosi sitten hievahtanutkaan lauantai-iltana ulos.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

paitapusero-MEXX/niittihame-H&M/kengät-H&M/korvikset-Itse tehty

Samat farkut mitä arkena, kiilakorkoiset talvinilkkurit, perustoppi ja neuletakki. Ihan siis niin tasan semmoset vaatteet, että olin varautunut kotikemuihin ja saunailtaan, mutta ei häirinny enää vähejään baariin suuntaamista. Meikkikin osui naamaan kahdessa minuutissa siinä vaiheessa, kun taksi oli jo soitettu. Aikoinaan se oli tunnin operaatio siiderin lipityksen lomassa, kun piti naamaa puunata, että voi lähtee kapakkaan.

Meille on tulossa tänään muutama kaveri viettämään singstar-kemuja enkä tiedä jatkuuko matka tästä sitten kenties johonkin baariin. Pitäisköhän koittaa vaihteeki ulkoiluttaa jotain korkoja.. onnistuiskohan vai iskeekö ovella paniikki ja on pakko vaihtaa? Jää nähtäväksi!

Millaisia kehityskaaria teidän (baari)tyyli on kokenut vuosien varrella?