Posted at 15:16h
in
Yleinen
by Veera Korhonen
Vaikka eilisilta oli melko kuuma kuten lähes kaikki illat viimeisen kuukauden ajan, oli minun silti vedettävä keveiden kesähamosten sijaan uudet farkut jalkaan, niin ihanilta ne heti ensi sovituksella tuntuivat. Suuntasinkin tuliterissä denimeissäni ensin ystäväni Annin kanssa ”palaveeraamaan” viinilasin ja pussikaljan äärelle ja niiden jälkeen vielä Porispereen rokkaamaan.
Vagabondin paljettitossut kimalsivat ilta-auringossa kilpaa kiiltävän naamani kanssa, mammalta nimipäivälahjaksi saatu pyton-clutch nieli sisäänsä tärkeimmät tavarat ja tuubitopin alla tissit piti paikoillaan vanhat tutut moneen kertaa loistaviksi havaitut Fantasien liivit. En voi lopettaa niiden ylistämistä. Voitteko kuvitella, että rymysin pari viikkoa sitten koko päivän Karmarockin purkutalkoissa samoilla olkaimettomilla liiviellä joutumatta kertaakaan nostelemaan niitä tai pelkäämään, että hinkit vilahtaisivat kesken aitojen kantamisen. Siis ihan kunnon fyysistä jumppaamista ja tötteröt pysyi täydellisesti kyydissä. Arvostan.
Ja entäs ne farkut sitten? H&M:n nettikaupasta tilasin ja osasto oli taas kerran moneen kertaan hyväksi housutarjoajaksi havaittu MAMA! Jep, en oo edelleenkään paksuna, mut vatsa on yhtä iso kuin aiemminkin, joten sillehän passaa hienosti möhömahaisille tarkoitetut pöksyt!
Multa on kysytty mm., että eikö mua hävetä käyttää raskausvaatteita ja täytyy sanoa, että ihmettelen kysymystä kovasti. Mitä hiton hävettävää on normaaleissa vaatteissa, joissa itsellä on hyvä olla? Se, että farkuissa on trikoinen mammakaitale, tekee juurikin mun mielestä noistakin farkuista aivan täydelliset. Itse farkkujen vyötärö jää suht matalalle, mutta trikookaistale pitää huolen, että housut pysyvät hyvin jalassa, eikä persevako vilku kyykkiessäkään. Aloinkin alunperin käyttämään mammafarkkuja nimenomaan duunihousuina, koska huomasin, että niissä pystyy liikkumaan vapaammin ilman, että farkkuja täytyy joka kyykistymisen jälkeen olla nostelemassa.
Ainakin itselläni, kun olen tuollainen selkeästi vyötärölihava, on tilanne se, että farkkujen vyötärökaistale usein porautuu inhottavasti läskien sekaan jättäen jälkeensä ruman vararenkaan. Isommassa koossa housut sitten taas putoaisivat. Mammafarkuissa yhdistyy riittävän iso vyötärökaistale joka ei poraudu läskeihin, mutta myös se, että housut pysyvät ylhäällä. Ihan loistava diili siis kaltaiselleni muffinsimahalle!
Mikäli joku näistä mahdottoman mukavista ja kivoilla kulutuksilla varustetuilla kesäfarkuista (en osaa käyttää vaaleita farkkuja talvella) kiinnostuu, niin kyseessä on nämä boyfriend-malliset mama-farkut. Itselläni koko 44, vaikka normaalisti olen enmmänkin kokoa 46 housujen osalta, mutta en halunnut noista boyfriend-mallistaan huolimatta mitään lökäpöksyjä.
Olin muuten omasta mielestäni ihan harvinaisen hottis eilen. Niin ulkonäön kuin lämpötilan osaltakin. Mutta eihän selalista pitäisi ääneen mennä sanomaan. Vähätellä kuuluis itteensä. Nih,
