Pakkasin perjantaina matkalaukkuni tänne Helsinkiin sillä ajatuksella, että tuo Nanson trikoobleiserin on mentävä kaikkien mukana olevien vaatteiden kanssa. Seuraavien päivien aikana nähdäänkin siis luultavasti jos ei nyt ihan 100 ja yksi tapaa yhdistää tuo vaate, niin ainakin muutama.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

farkut-Lindex Ganerous/t-paita-Lindex Holly & White/bleiseri-Nanso/tennarit-Vans (saatu)

Reissuasujen kavalkadin aloittaa eilisen matkavaatteet, jotka piti valita neljän tunnin bussissa nujuamista ajatellen. Farkkujen sävy on omaan makuuni jo vaalea ja omassa pukeutumisessani vaaleammat denimin sävyt pysyttelevät lähes poikkeuksetta vaatekaapin perällä piilossa talven ajan. Mutta nyt vaateläjään kotona osunut auringonsäde sai siniset farkut näyttämään raikkailta ja taas pitkästä aikaa jotenkin houkuttelevilta. En tiedä onko mulla vielä kevättä rinnassa, mutta puntissa ainakin on!

Olen jostain syystä tykästynyt hirveästi tuon bleiserin ja raitapaidan yhdistelmään. Ne saa mun olon yhtä aikaa rennoksi ja sopivasti skarpiksi. Aiemmin ne on nähty eri alaosan kanssa TÄÄLLÄ. 

Voisinkin oikeastaan jättää väliin tuskailut siitä, että mitä pukisin päälleni ensi viikon työhaastatteluun (niin kuin mä nyt edes olisin siitä älynnyt muutenkaan stressata) ja turvautua tähän jo hyväksi havaittuun komboon. Alaosaksi vaikkapa mustat pillit tuon aiemman asun mukaisesti ja kokonaisuuden voisi sopivasti kruunata esimerkiksi punaiset Martensit tai nuo pinkit Vansit. Näyttäisin aika tasan itseltäni.

Seuraavaksi vuorossa kuvankäsittelyhommia. Kuvasin tänään Jonnasta varsin ihania kuvia joilla hän osallistuu erääseen kilpailuun. Nätti malli, kivat lokaatiot ja pitkästä aikaa itselläkin hyvä fiilis kameran takana, niin olen harvinaisen tyytyväinen otoksiin. Pitänee jakaa ne jossain vaiheessa täälläkin.


-yhteistyössä Spartoo-

Mä taisin puhua tuulihousuista pari postausta sitten. Niitä mä en sentään teille ajatellut täällä esitellä, mutta yhdet sporttitrikoot kuitenkin.

Tänään oli aamupäivällä ohjelmassa kaikenlaista kaupungilla asiointia ja sen jälkeen oli sovittu lenkkitreffit kaverin kanssa, joten kiskoin heti aamusta vaatteet päälle sillä ajatuksella, että pääsisin mahdollisimman vähällä vaatteenvaihdolla lenkille.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Elloksen alesta n. kympillä löytyneet Adidaksen treenitrikoot on mun mielestä niin siistit, että niillä kehtaa helposti liikkua muuallakin kuin punttisalin pimeimmässä nurkassa. (Niin kuin esimerkiksi kerrostalomme ullakolla, missä nämä kuvat on otettu. 😀 Taattua kaukolaukaisumeininkiä pitkästä aikaa asukuvissa!)

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Päälle perseen peittävä villapaita, jalkaan huomion kiinnittävät kengät ja asiallinen takki niskaan, niin johan muuttui reenirikoot ihan arkeen passeliksi vaatekappaleeksi. Tai no, ihan varmasti siellä on joku tai useampikin jonka mielestä ne ei edelleenkään ole muualle kuin salille sopivat housut, mutta mä pidän pääni (ja housuni).

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

neule-H&M L.O.G.G/trikoot-Adidas/kengät-Vans (saatu)

Ja kun sitten puhelin pirahti ja kaveri ilmoitti olevansa ihan juuri alaovellani, nakkasin vain villapaidan nurkkaan, korvasin sen hupparilla ja ulkoilutakilla, kiskoin jalkaan lenkkarit ja  olin valmis lenkille. Trikoot näyttivät hyviltä villapaidan ja Vansien kanssa ja niin ne näyttävät  hupparin ja lenkkitossujenkin kanssa. Ehkäpä yhdet tämän hetken lempipöksyistä kyseessä. Ihanaa, että niitä voi käyttää välillä muutenkin kuin urheillessa!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mulla oli hetki sitten hieman pulaa tuollaisista esimerkiksi lämmiteelyyn sopivista pitkähihaisista vaatteista, joten ilahduin kovasti, kun muistin blogiyhteistyökumppaniltani Spartoolta löytyvän kenkien lisäksi myös vaatteita. Spartoon vaatevalikoimasta itseäni kiinnosti siis juurikin sporttikuteet ja löysinkin sieltä paljonkin kiinnostavia urheilu- ja vapaa-ajan vaatteita esimerkiksi Nikelta, Adidakselta ja Reebokilta. Pitkän pähkäilyn jälkeen ostoskoriin päätyi tuo kivasti kuvioitu ja pinkeillä yksityiskohdilla koristeltu Puman huppari ja yhdet Niken trikoot ja lunastin ne pitkään säilömälläni lahjakortilla.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sporttihommista puheenollen haluankin vinkata taas välillä Rapakunnossa -blogistani. Siellä on viime päivinä ollut juttua mm. Dobosta (eli mun sanoin koirajumpasta) ja juoksukoulun aloittamisesta. Käy ihmeessä lukaisemassa mun horinoita sielläkin!

 

 

 


Sain lauantaina tuupattua miehelle kameran käteen jopa kahteen otteeseen, joten tuli vaihteeksi ikuistettua päälle vetämiäni ryysyjä. Jotenkin vaatteet ovat viime aikoina omalla kohdallani menettäneet hyvin pitkälti kaiken muun kuin alkuperäisen merkityksensä. Puen päälleni lähinnä siksi, ettei minua palelisi, muut syyt eivät jaksa kiinnostaa kovinkaan usein.

Minusta on kotona pyörimisen myötä tullut ihminen, joka voi surutta heilua monta päivää putkeen pyjamahousuissa vaihtaen niitä aina välillä vain treenitrikoisiin. Kaupassakin voi hyvin käydä kiskaisten kotihousujen päälle tuulihousut. Kyllä, luitten aivan oikein. Tuulihousut. (saanko mä asiaa kuulostamaan yhtään hienommalta, jos kerron, että tuulihousut on paikallisen perhemarketin sijaan ostettu Roomasta? Ai en.. 😀  )

Ns. oikeisiin vaatteisiin pukeutuminen tuntuu siis nykyään olevan jo ihan harvinaislaatuinen suoritus ja jo siksi ikuistamisen arvoista. Että muistuttaisin itseäni siitä kuinka ihmismäiseltä olennolta minun on mahdollista näyttää, jos vain vaivaudun vaatekaapille.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

farkut-Esprit Denim (saatu)/neule-Whyred/takki-Cubus/kengät-Vans (saatu)

Katsos nyt tyttö hyvä, ei siihen sen ihmeempiä tarvita kuin niiden tuulihousujen vaihtaminen farkkuihin ja valitset jotkut kivat kengät, niin ollaan jo voiton puolella. Ja kun heität yllesi vielä sen iloisen värisen neuleen, niin sinähän näytät jo lähes elävältä ihmiseltä! Ja eikö vaan itsestäkin tunnu monta astetta skarpimmalta kuin tuulihousuissa ja lenkkareissa?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

farkut, joissa etuosa keinonahkaa -Esprit Denim/paljettitoppi -Lindex/jakku-Nanso

Ja ohhoh, entäs sitten, kun kumoaa kurkkuunsa pari lasia skumppaa kaverin kanssa, niin hommahan nousee jo ihan uudelle tasolle! Nahkaa! Ja paljetteja!! Tää on jo ihan eri henkilö kuin se iltapäivään saakka miehen ruudullisissa pyjamahousuissa normaalisti hiihtävä ameeba.

Olis niin paljon asioita joissa tarvitsisi ryhdistäytyä. Herääminen, syöminen, pukeutuminen.. Ihan kaikki perusasiat rempallaan, kun ei ole järkevää päivärytmiä eikä ulkoa tulevia syitä sen ylläpitämiseen. Onneksi on nyt alkanut noi liikuntahommat kiinnostaa, joten edes jollakin osa-alueella mennään parempaan suuntaan.

Tää on jännää aikaa omassa elämässä. Ekaa kertaa oikeastaan ikinä pitäisi syyt sängystä nousemiseen löytää ihan itsestä. Koko elämänsä tottunut siihen, että on koulua tai töitä tai molempia ihan kalenteri piukkaan. Jokin pidempi aikainen sitoumus on siis pitänyt huolen siitä, että vähintään viitenä päivänä viikossa on jonkin toisen tahon kanssa sovittu aikataulu jota noudattaa. Nyt minulla on harvoja poikkeuksia lukuunottamatta oma pääni, ei muuta.

Kauhea ristiriita jo tässäkin postauksessa. Toisaalta on kiva nähdä kuvista itsensä tuollaisena normaalisti pukeutuneena ja miettii, että ehkä pitäisi joka aamu valita kivat vaatteet siitä huolimatta, ettei olisi menossa mihinkään, että ehkä se hieman piristäisi. Mutta toisaalta taas mietin kuinka typerää ja turhaa on postailla kuvia räteistä ja lumpuista, kun pää on täynnä mietteitä siitä miten löytäisi suunnan elämälleen, ja siitä että tunnen itseni suurimman osan ajasta hyödyttömäksi.

Tarvitseeko ihmisen olla koko ajan hyödyllinen? Ja ketä mä koen, että mun täytyisi hyödyttää? Onko mahdollista löytää onnentunnetta ihan vain omasta itsestään vai onko minun onneni kiinni mitattavissa olevista suorituksista ja saavutuksista? Ja sata muuta kysymystä.