Tykkäsin niin kovasti Nelliinan Vuoden 2013 suosikkiasut -postauksesta, että innostuin itsekin selaamaan tänä vuonna julkaisemani asukuvat läpi. Kokosin tähän siis sekä suosikkejani, että muuten vaan tätä vuotta leimanneita sisältäviä vaatteita tai asusteita sisältäviä asuja.  2013_asuja2

Mustan ja punaisen yhdistelmä pysyy rakkaana vuodesta toiseen. Kevättalvella punaista pukeutumiseen toivat todella usein tuolloin tuoreet kiiltonahka Martensit.

2013_asuja1

Juhlan tullen luotin tänäkin vuonna useimmiten mustiin kotelomekkoihin jollain jujulla. Keväällä illastin Iinan kanssa niitimekossa ja syksyllä juhlin Re:fashioni hapsuissa.

2013_asuja4

Kesää vietin pitkälti mekoissa, niin lyhyissä kuin makseissakin. Kädessä roikkui näköjään suuria nahkasäkkejä ja jalassa keveitä sandaaleja. Kesän yllättäjät olivat ehdottomasti saamani kepeät kiilakorkoiset Crocsit (vasemmalla), jotka sopivat niin arkeen kuin juhlaankin.

2013_asuja7

Loppukesän suosikkivaatteeksi nousi Lindexin alerekistä löydetyt Generous.malliston farkut jotka passasivat niin korkkareiden kuin sandaaleidenkin kaveriksi. Monta vuotta henkarissa roikkunut Coastin silkkitoppi teki uuden tulemisen j on päätynyt tänä vuonna päälleni jo lukemattomia kertoja.

2013_asuja5

Mustien mekkojen lisäksi eksyi päälleni joskus harvoin väriäkin. Nanson tiilenpunainen trikoomekko toimi järjettömän hienosti Iinalta lainassa olleiden Finskin nilkkureiden kanssa. Kesällä juhlin ystävän häitä itselleni melko yllätävässä värissä pukeuduttuani Lindexin Generous-malliston vihreään pliseerattuun mekkoon. Kenkinä lempparini kaikista mustista korkkareistani, eli MMM for H&M pleksikorot ja koruina Nousevan Myrskyn näyttävät kumikorut. (saatu)

2013_asuja3

Arjen peruspukeutumista ovat koko vuoden ajan edustaneet neule- ja trikoomekot neuletakkien ja nahkartosin kanssa.

2013_asuja6

Ja lisää mekkoja. Oikean puoleinen muutaman vuoden vanha H&M -mekko taitaa nousta vuoden käytetyimpien kolttujen joukkoon. Se on turvallinen ja on pelastanut monta kiireistä lähtöä. Uudempi tulokas on Dieselin erotuomarifiiliksiä nostattava raitamekko, joka toi vaatekaappini hieman uusia tuulia.

2013_asuja

viimeiset kaksi kuvaa: Milla Grönman Photography

Vaikka tuntuukin, että ainakin blogin perusteella pukeudun todella paljon mekkoihin, niin tänä vuonna olen kyllä löytänyt housut taas ihan uudelleen. Syksyn ihastuksiin kuuluvat Elloksen kukkafarkut ja oikealla näkyvät tälläkin hetkellä päälläni olevat Esprit Denimin mustat mukavuushousut. (saatu)

Vuoden käytetyimmän laukun palkinto menee ehdottomasti tuolle viimeisessä kuvassa näkyvälle Dieselin nahkaiselle kassille. Hankittuani sen kesällä olen kantanut sitä mukanani lähes päivittäin. Voitaneen siis sanoa, että en ole kovinkaan käsilaukkuihminen. Mitä yksinkertaisempi, sitä parempi. Huomioni ja kiinnostukseni suuntaan mieluummin kenkiin.

Onko tylsää ja monotonista? Löytyikö suosikkeja?


Oslon jäljiltä muistikortilta löytyi jopa yksi asukuva, vaikkei matkalaukussa ollutkaan juuri mitään mielenkiintoista. Olin pakannut laukun puhtaasti mukavuus mielessäni ajattelematta juurikaan ulkoista olemustani. Sunnuntai illan dinner + movie -menojen solmuturbaani tulikin jo esiteltyä aiemmin, mutta tässä vielä koko ämmä ja vaattensa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Elloksen puuvillainen neulemekko on mun ehkä eniten matkoilla mukana kulkenut vaate. Pakkaan sen mukaan lähes poikkeuksetta meninpä minne hyvänsä. H&M:n puuvillainen kirjoneuletakki puolestaan on noussut vaatekaappini melko tuoreeksi suosikiksi. Punaiset leopardikuosiset platform Vansit (saatu) taas olivat jalassa vasta esimmäistä kertaa, mutta osoittautuivat jo pitkän rakkaussuhteen arvoisiksi.

Laukku onkin Oslon reissun jäljiltä vielä tuliaissuklaita lukuunottamatta purkamatta, mutta se pitäisi jo täyttää seuraavalle kierrokselle. Huomenna nimittäin käännän nokan jälleen kohti Helsinkiä, kun vuorossa on Iinan ja minun koko syksyn odottama Kaija Koon keikka Circuksessa. Melkoinen keikkaputki tässä peräkkäisinä viikonloppuina: Amorphis ja Kaija. 😀

Ihan kohta mä pakotan itseni sen matkalaukun kimppuun… ihan kohta.


Onpa ihanaa välillä käyttää termiä työpäivä. Sellainen oli nimittäin eilen, kun kuvasin muutamia meidän Re:fan tyttöjä tulossa olevaa kamppista varten, ja tänään työt jatkuivat toimistolla kuvien valinnan ja käsittelyn merkeissä.

Vaikka sainkin viettää viime yön ylellisesti hotellilakanoissa kuvauspaikallamme Klaus K:ssa ja rentoutua illalla hotellihuoneen kylpyammeessa, oli tänään aamulla olo jostain syystä kovin ryytynyt sekä minulla, että seuralaisellani Iinalla. Aamiaiselle suuntasimmekin pipot päässä naureskellen hississä karmiville peilikuvillemme. Onko se oikeasti niin, että maanantaihin ei vaan pysty nousemaan ikinä virkeänä tai edes etäisesti sen näköisenä?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

mekko-BikBok/neuletakki-H&M/kengät-Ten Points/pipo-H&M/kello-gTie (saatu)

Kaivoin matkalaukustani kuitenkin sen verran kivat vaatteet, että pyysin Iinaa ikuistamaan ne töiden lomassa. Voitteko kuvitella, että onnistuin kerrankin pakkaamaan laukkuni hyvissä ajoin ennen lähtöä ja vielä järkevästi? Hyvissä ajoin tarkoittaa minun kohdallani yömyöhällä ennen nukkumaanmenoa, kun bussi lähti aamulla. Normaalistihan paiskon kassiini setin sekalaisia n. 30 minsaa ennen kulkuneuvoni lähtöaikaa. Tällä kertaa kuitenkin otin kaikki vaatteet kassiin sen perusteella, että käyvät yhteen tuon mustavalkoisen neuletakin kanssa, jotta ei tarvitse kuskailla montaa paksua pitkähihaista. Huomionarvoisen suunnitelmallista toimintaa meikäläiseltä.

Ostin tuon pitkän trikoomekon kesällä sekä vihreänä, että viininpunaisena ja ajattelin niiden olevan puhtaasti kesämekkoja. Mutta kappas vain, saahan tuollaisen ohuen kesärutkulan toimimaan syksylläkin, kun pukee riittävästi niin alle kuin päällekin. Ja solmimalla helman hieman lyhyemmäksi saa mekko kivan yksityiskohdan ja hieman struktuurin tuntua, eikä helma roiku hölmösti, juuri maihareiden reunassa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Päivän (ja monen tulevan päivänkin) ihanin asuste ja varuste on ehdottomasti lauantaisista gTien kuvauksista mallipalkkioksi saamani upea nahkarannekkeinen Timepiece-rannekello. Ranteen ympärille monesti kiedottava nahkahiha on niin ihanan pehmeä, että se suorastaan hyväilee rannettani. Voin varmuudella sanoa, että yksikään kello ei ole ikinä tuntunut näin hyvältä. Eikä siinä vielä kaikki, mutta kun tämä tiuku vielä näyttääkin aivan törkeän makeelta. Ranneke on tehty lampaannahasta ja sen toinen reuna on jätetty reippaasti viimeistelemättä. Itse kello puolestaan on yli sata vuotta toimineen Leijona-kellon valmistama.  Ihana, ihana, ihana! Olen uutukaiseeni aivan pohjattoman rakastunut.