Posted at 12:57h
in
Yleinen
by Veera Korhonen
LomalomalomalomaLOMA! Mulla on sellainen meneillään juurikin nyt ja sitä riemua riittää vielä yli pari viikkoa. Alkuviikko on mennyt ihan vaan kotona lepäillen ja pyykkiä pesten sillä viimeisten työviikkojen aikana oli ehtinyt kertyä melkoinen vuori sekä väsymystä, että pyykkiä. Kotona makoilun lisäksi olen ehtinyt myös pyörähtää pikaisesti tarkastamassa lähikauppojen alerekit ja löytyihän sieltä jotain varsin käyttökelpoista.

Musta trikoomekko. Kuinka mielikuvituksellista ja villiä heittäytymistä! Mutta kun tämä Lindexiltä alle parillakympillä löytynyt mekkonen nyt vain sattui tuntumaan päällä ihan suunnattoman mukavalta ja mallikin on itselleni lähes justiinsa eikä melkein. Ajattelin, että tämä vaate voi pelastaa melko montakin kesän”mulla ei oo mitään päällepantavaa”-päivää.
Kaula-aukko on melkoisen antava, joten ainakin näin kirkkaalla päivänvalolla kaupungilla kuljeskellessa on parempi pitää toppia alla. Mutta sopivassa tilanteessa mekkoa voi kenties käyttää joidenkin pientä vilauttelua kestävien liivienkin kanssa.

Tokihan kolttu on malliltaan tuollainen ikävä etupuskurin korostaja, mutta samallahan se tarkoittaa sitä, että mekon leikkaus myös luo illuusiota vyötäröstä, jota minulla ei todellisuudessa ole. Tuon positiivisen aspektin vuoksi koitan sietää sen negatiivisenkin.
Hihat ovat pituudeltaan juurikin rakastaamaani 3/4-mittaa vaikkakin kuvassa ovat ruttaantuneet lähes kyynärtaipeisiin. Ja helman pituudestakin tykkään, passaa niin matalien kuin korkeampienkin kenkien kanssa. Kaikin puolin siis oiva perusmekko! Ja sehän tarkoittaa, että mekko pääsee ehdottomasti mukaan reissuun.
Tai itse asiassa pääsi jo, sillä nyt kun jatkoin latauksen loppuun kirjoittamista, istun jo junassa kohti Kainuuta.

Lähtiessämme eilen murun kanssa syömään sujautin lompakon ja muut välttämättömyydet kauniin krokolaukun uumeniin. Ostin laukun talvella blogikirppiksellä Uinolta, joka luopui elukasta vitosella. Aito krokotiiliveska muutamalla eurolla on huippulöytö!
Minähän en noin niin kuin muuten siedä matelijoita lainkaan, mutta näin laukkuina käärmeet ja krokot ovat kyllä kovin kauniita. Voin myöntää, että tieto siitä, että noita eläimiä tapetaan puhtaasti tällaisten tuotteiden materiaaleiksi, ei hetkauta minua tippakaan. Pelon ja inhon tunteet hakkaavat kaiken säälin ihan 6-0. Olen siis julmuri, jolla on kaunis laukku ja useampikin.
Vielä pari tuntia junailua jäljellä. Palaankin sitten tänne pelipaikalle seuraavan kerran vaarojen kupeesta isin ja äidin luota!