Jos tällaisella iltavuoroviikolla odottele, että päälle sattuisi joku kuvaamisen arvoinen kiva asu, niin sais tosiaan vaan odotella. Sen vuoksi päätin tänään napata kuvat arkistakin arkisemmasta hellepäivän asusta, jota koitin hämätä vähän kivemmaksi värikoordinoiduilla huivilla ja korviksilla. 

Olen ollut tähän kesään saakka sitä mieltä, että shortsit eivät ole työasu muuta kuin korkeintaan joskus jossain festarijuttukeikoilla. Nämä viikkojen helteet kuitenkin taivuttivat minut kiehuttuani jonkin aikaa pitkissä, vaikkakin ohuissa, housuissa. Ja kun näin meillä toimituksessa muitakin ihmisiä shortseissa, annoin itsellenikin luvan tulla sellaisissa töihin. Toki pakkaan shortsipäivinä mukaan myös jotkut siistit housut siltä varalta, että joku keikka vaatii farkkushorteja siistimpää olemusta.

Tänään kävin kuvaamassa vain uimarannalla ja rugbykentällä, niin shortsit olivat ihan jees. Mutta en nyt esimerkiksi johonkin kaupungin tiedotustilaisuuteen, tai johonkin muualle missä tietäisin kuvattavien olevan siisteissä bisnesvetimissä, kehtaisi kuvaajana lampsia näissä lempparishortseissani. 

Takamuksesta lököttävien (ja siksi ah, niin mukavein ja kuvatessa käytännöllisten) farkkushortsien ja harmaan t-paidan ankea kombo sai piristysruiskeen äidin kokoelmista omimastani Hermesin ihanan värisestä huivista ja siihen sopivista Kirjun korviksista. Tukan sivuosatkin ovat olleet koko kesän ajelematta, joten niiden peittäminen on todellakin loistava ajatus. 

shortsit – HM+ / t-paita -Kaffe / kengät – Crocs (saatu) / huivi -Hermés / korvikset – Kirju / aurinkolasit – Le Specs

Vaikka tuota teepparia ankeaksi haukuinkin, niin harmaa hyvä perus t-paita on kyllä yksi vaatekaappini tärkeitä tukipilareita. Noita nätisti laskeutuvia viskoosisia Kaffen t-paitoja löytyy minulta jo useita. Suurin saatavilla oleva koko, XXL, on itselleni juuri sopivan rento. Materiaalin ja kestävyydenkin olen todennut useiden pesujen myötä oikein hyviksi. Eli koen hinta-laatu -suhteen olevan näissä n 30 euron paidoissa oikein kohdallaan. Kaffea myy netissä ainakin Zalando ja Boozt. Itse ostin juuri viime viikonloppuna tämän uuden harmaan ja yhden viininpunaisen Kuopion Matkuksessa sijaitsevasta 76 Blouses -liikkeestä. 


Onni on horisontissa piirtyvä tuttu maisema, joka kertoo, että pian olet perillä. Onni on yksi päivä, jolloin monen perheenjäsenen polut ympäri maailmaa risteävät hetkeksi samassa paikassa. Siihen hetkeen mahtuu paljon halauksia, naurua ja muistoja.

Sain viikonlopun jatkeeksi yhden ylimääräisen vapaapäivän, joten ajelin 600 kilometriä tänne Sotkamoon alkukotiini. Vaikka pitkien ajomatkojen takia aikaa ei jäänyt paljoa täällä oleskeluun, halusin ehdottomasti päästä paikalle samaan aikaan tätieni ja serkkujeni kanssa, jotta pääsimme porukalla juhlimaan mummini 98-vuotissyntymäpäivää. Mummi sai paikalle kerralla kaikki lapsensa ja meistä lapsenlapsistakin kolme. Minä saavuin Porista, serkut Oslosta ja Bahrainista saakka. 

Siinä kakkua syödessä katselimme sukumme vanhempia polvia ja heidän piirteitään ja mietimme miten itse tulisimme ikääntymään. Noihin kristallipalloihin tuijottamalla veikkaisin tukkani pysyvän tuuheana, mutta harmaantuvan täysin. Kulmakarvoilleni ennustan vuosikymmenien myötä Brezhnevimäistä tuuhentumista. 

Kakkukestien jälkeen suunnattiin serkkukolmikon kesken ihailemaan maisemia paikkaan, jonne on pakko päästä aina kun Sotkamossa käy. Vuokatin vaaralta avautuu oma sielunmaisema. Sinisten järvien ja vihreän havumetsän kaunis liitto, joka näyttää omiin silmiin kauniimmalta ja rakkaammalta kuin mikään muu maisema maailmassa. Vaikka olen asunut muualla jo 17 vuotta, niin täällä Kainuun maaperässä ovat minun juureni edelleen tiukasti.

Koen toki olevani tätä nykyä jo porilainen, mutta muistan aina kotipaikasta puhuttaessa kertoa mistä olen oikeasti kotoisin. Täältä seitsemän sinisen juurelta minä olen ponnistanut ja saanut hyvät eväät elämään.

Sitä äityy vähän väkisinkin sentimentaaliseksi näissä maisemissa ja suvun seurassa. Kotimaisemissa kun tulee käytyä harvoin ja kaukana asuvien sukulaisten kanssa nähtyä vielä harvemmin. Sitten, kun tilaisuus näihin tulee, meinaa väkisin pukata onnen ja nostalgian pientä kyyneltä linssiin. Eli ihana päivä takana.

Huomenna lupasin vielä piipahtaa toisen serkun kanssa aamulla kylpylässä lillumassa ennen kuin starttaan pikkuisen Punton kotimatkalle. Matka on pitkä ja pikkuruisella kopperolla raskas ajaa, mutta tämä päivä oli ehdottomasti kaikkien niiden kilometrien arvoinen.

Niin ylen taitavia kuin me serkuskatras olemmekin, niin kukkaseppeleen sitojaa ei joukostamme kyllä löytynyt. Mutta yritys hyvä! 😀

hame – Lindex / toppi ja sandaalit – H&M / laukku – Liebeskind Berlin / korvikset – Suzywan Deluxe, Katoko

Lämpimän juhlapäivän asuna toimi tämä pilkullisen hameen ja pliseeratun topin yhdistelmä. Hame on samaa mallia kuin päälläni aiemmin nähty leopardikuosinen. Röyhelöhelma ja ohut meshmateriaali ovat niin mieleeni, että nappasin heti Lindexistä tuon pilkullisenkin version, kun sen perjantaina näin. Löytyy siis myymälöistä parhaillaan!


Että voikin pukeutuminen tuntua vaikealta nyt, kun vaatetta olisi suotavaa olla päällä mahdollisimman vähän. Huomattavasti helpompaa on kerrostaa itsensä lämpimäksi talvipakkasilla kuin pukeutua mukavasti nyt helteellä. 

Kuluneella viikolla olen useana päivänä turvautunut noihin pliseerattuihin toppeihin, joita minulta löytyy useammassakin värissä. Ne ovat löysiä ja sopivasti avonaisia, jotta saisin edes hieman toivomaani päivetystä. 

Saman topin viininpunainen versio pääsi mm. mustan hameen pariksi ja yhdistin sitä myös leopardikuvioiseen röyhelöhameeseeni. Torstaina hiippailin kuitenkin isänmaallisesti sinivalkoisissa.

hame – Ellos / toppi – H&M / sandaalit – Gabor / laukku – Rebecca Minkoff / korvikset – Viaminnet (saatu)

Mulla on ollut valkoinen farkkuhame ennenkin, joskus siinä vuosituhannen vaihteessa. Ja nyt melkein heti perään taas! Jotenkin vaan tämä pitkä kuuma kesä sai kaipaamaan vaaleaa hametta, joten nappasin kiinni tähän Elloksen alessa noin kympin maksaneen joustavaan denimhameeseen.

Tämä on taas niitä vaatteita, jotka ovat yhtä aikaa ihan kamalia ja kamalan ihania. Jokin mua siinä naurattaa ihan hirveästi ja ajattelen, että ’ai kauhee’, mut samaan aikaan kuitenkin valkoinen hame sopii näihin paahtaviin kesätunnelmiin aivan täydellisesti. 

Olen nukkunut viimeiset kolme yötä meidän parvekkeella ja todennut, että en palaa sieltä sänkyyn ennen kuin nämä helteet ovat ohitse. Ei siellä parvekepesässäkään toki viileä ole, mutta ilma vaihtuu ja aamuyöllä voi ihan hetkeksi tulla jopa olo, että haluaa kiskoa peiton päälleen. Nyt taidan siirtyä partsille katsomaan Netflixistä pari jaksoa The Fallia ennen yöunia. Hitsin hyvä rikossarja!.Siinä Gillian Andersonin näyttelemä naispoliisi jahtaa sarjamurhaajaa jota puolestaan näyttelee kohtuullisen komea Jamie Dornan. Suosittelen!