11.09.2017

Posted at 21:53h in Yleinen by
0 Likes

Yksi motoistani kuului aiemmin, että ”ei ole naista luotu elämään ilman kakkua”, nyt olen päivittänyt sen muotoon ”ei ole naista luotu elämään ilman kakkua ja kashmirhousuja”. 

Intoilin näistä unelmanpehmeistä neulehousuista jo heti ne paketista kaivettuani, mutta nyt tulisi vielä lisäihkutusta asukuvien muodossa. 

Ihan talviajan kotihousuiksi siis lähtökohtaisesti nämä hankin, mutta koska ovat niin mainiot, olen nyt ajatellut käyttää näitä sen aikaa ihan ihmistenilmoilla, kun ovat vielä siistin näköiset. Realistina tiedän kyllä, että näin edullinen kashmir on laadultaan sellaista, että tulee melko äkkiä kulumaan ainakin haaroista.

Neulepuseroissa tällainen edullisempi ja heikkolaatuisempikin kashmir kestää hieman paremmin, kun mekaanista hankausta ei osu juurikaan muualle kuin kainaloihin, mutta housut joutuvat kyllä aika koetukselle niin persauksesta kuin lahkeiden sisäsaumoistakin.

Kotona hiippaillessa ei nukka ja kuluminen kuitenkaan haittaa, tärkeää on vain miten ihanalta neulehousut päällä tuntuvat, joten pääasialliseen käyttötarkoitukseensa nämä ovat varsin käyttökelpoiset. Mutta ulkoilutetaan nyt ensin muutama kerta!

housut – H&M / t-paita – Marks & Spencer / rotsi – Saki / tennarit – Puma / huivi – Boss Orange / korvikset – H&M

Tässä kashmirpöksyjen, tennareiden ja nahkarotsin yhdistelmässä tuli hilluttua viime viikolla useampanakin päivänä. Tykkäsin kovasti. Koitin huijata kotiasufiilistä asiallisemmaksi kimaltavilla tupsukorviksilla! 😀

Pehmopöksyt löytyivät siis H&M:n nettikaupasta. Koot 42 ja 44 (joka itselläni on), on valitettavasti jo näköjään myyty loppuun, mutta pienemmille tyypeille riittää vielä. Ja mitä kivaan nyppylä t-paitaan tulee, niin näin viime viikolla, että tätä löytyy Marks & Spenceriltä myös tummansinisenä! Kovin nätti oli sekin.

Nyt on muuten muijalla vihdoin y-tunnus! Sain eilen illalla hoidettua toiminimen perustamisilmoituksen, ilmoittauduin ennekkoperintä ja alv-rekistereihin ja otin yel-vakuutuksen. Nyt sitten vaan odotellaan rekisteröintiä. Pankkiin pitäisi vielä varata aika ja sopiva laskutusohjelma on edelleen hakusessa, mutta pikku hiljaa siis puuha etenee. Vielä pitäis kehittää niitä duuneja jostain, että jäis jotain räpyläänkin kaikkien kulujen jälkeen! 😀 

Multa saa siis mm. monenlaisia valokuvauspalveluita (lehtikuvaus, tapahtumakuvaus, muotokuvaus, yrityskuvaus) ja voin räätälöidä myös valokuvauskoulutuksia erilaisiin tarpeisiin. Työskentelen sujuvasti myös kameran etupuolella, kävelen catwalkilla ja heitän mielelläni monenlaisia puhujakeikkoja. Monenmoinen sisällöntuotantokin onnistuu.

En ole rajannut työtehtäviäni kovinkaan tarkasti tähänkään mennessä, joten en meinaa tehdä sitä tämän virallisen yrittäjyydenkään myötä. Ja tämä blogi tietysti säilyy edelleen yhtenä työmaana. Jos tulee mieleen joku projekti, missä minun osaamiselle voisi olla käyttöä, niin kuulen mielelläni villejäkin ehdotuksia! 

 


10.09.2017

Posted at 17:29h in Yleinen by
0 Likes

Pukeutumisoppaat ja -neuvojat käyttävät usein sanaa imarteleva. Sillä tarkoitetaan vaatetta, joka optisesti huijaa kantajaansa lähemmäksi yleisiä ihanteita. Etenkin vaate, joka häivyttää vatsamakkaroita ja alleja, korostaa vyötäröä, pidentää sääriä tai kaulaa ja saa vartaloon edes hieman tiimalasin mallia, on imarteleva vaate parhaimmillaan.

Kaikista onnistuneimmaksi vaatevalinta koetaan yleensä silloin, kun voidaan todeta sen ”kadottavan ainakin viisi kiloa”. 

On hyvä olla tietoinen, miten erilaiset vaatteiden leikkaukset ja mitat käyttäytyvät omalla vartalolla. Niitä voi hyödyntää silloin, kun haluaa, mutta ei niistä ”kavenna, häivytä, korosta” -mantroista kannata itselleen vankilaa tehdä. 

Tämän Junarosen pitsimekon kohdalla voisin nyt kuitenkin todeta, että tämä taitaa olla juuri sellainen imarteleva mekko, jonka tiukimmatkin pukeutumisneuvojat ehkä kaltaiseni omenavartaloisen lihavan naisen päälle hyväksyisivät. 

Sillä tämähän taikoo lähes kaikki kaameat virheet piiloon. V-mallinen pääntie saa kaulan näyttämään pidemmältä, juuri polveen ulottuva helma tuo sääret esiin, mutta peittää juuri sopivasti pattipolvet. Mekon malli hieman kellotettuine helmoineen tekee suoraan keskivartaloon hieman illuusiota mutkasta ja häivyttää pömpöttävän vatsan ja sen makkarat. Kaksoisleuka tosin jää edelleen näkyviin. Onks nyt kriisin paikka?

Kaikesta huolimatta mä tunnustan kyllä edelleen tuntevani kotelomekot enemmän omakseni, vaikka ne näyttävätkin keskivartalon huomattavasti realistisemmin. Mutta tämän Junarosen pitsileningin hankin täydelliseksi työmekoksi vanhan jo kulahtaneen ”hautajaismekkoni” tilalle. 

Tällä mekolla voi tyylin puolesta kuvaajana mennä niin häihin kuin hautajaisiinkin ja joustavan materiaalinsa ja riittävän helman pituutensa vuoksi se on mukava työskennellessä. Tiesin kokemuksesta mekon hyväksi työvaatteeksi, sillä minulla on saman mallinen mekko sinisenä ja hihattomana. 

mekko – Junarose / kengät – Wonders / korvikset – Viaminnet (saatu)

Eilen uusi duunikolttu pääsikin ensimmäistä kertaa käyttöön, kun suunnattiin toimittajan kanssa Satakunnan AMK:n uuden kampuksen avajaisjuhliin keikalle. Kun tiesi vieraiden juhlivan iltapuvuissa, ei itsekään halunnut mennä paikalle ihan hirveän arkisena. Tämä look mukavine korkkareineen oli mielestäni ihan justiinsa passeli.

Monenlaiselle vartalolle sopivaa, imartelevaa jaa mukavaa monen tilaisuuden mekkoa halajaville tässä olis siis yksi hyvä vaihtoehto. Leninkiä on tällä hetkellä Junarosen nettikaupassa mustana ja tummanvihreänä. Mustana mekkoa saa myös ainakin Zalandolta, mistä omanikin tilasin. Minulle 48 kokoiselle tästä meni koko M.

Jos oikein muistan ajankohdan, niin lokakuussa pitäisi myyntiin tulla vielä sähän punainen versio. Sen voi tsekata päälläni tästä postauksesta. 

PS. Noita maailman mukavimpia korkkareita on vielä muutama koko Booztin alessa!


08.09.2017

Posted at 17:17h in Yleinen by
0 Likes

”Kui sä oot niin hienona tänään?” 

Kuulin tuon saman kysymyksen hieman erilaisilla muotoiluilla tiistaina töissä ainakin viiden eri henkilön suusta. Tästä voi vetää aika suoraviivaisen tulkinnan, että yleensä taidan näyttää töissä aika ankeelta möröltä, kun edellispäiväinen lätsähtänyt kampaus, huulipuna ja ja valkoiset paidan kaulukset herättää hurjasti huomiota. 

Ja eihän se ankea mörkö -tulkinta kyllä yhtään väärä ole...

Mut näitä kuvia kun katselee, niin pitää todeta, että kyllähän mä nyt aika särmältä muijalta tiistaina näytinkin. Mulla ei siis ollut lehtikuvaus-työvuoro, vaan muita hommia, joten tiesin päivän ns. sisäsiistiksi. Tästä syystä päälle päätyi jotain muuta kuin nuhjuinen t-paita ja fleece, ja ripsariakin uskalsin käyttää. 

Toi valkoisten kaulusten ja mustan nahkarotsin liitto on mun mielestä ihan järjettömän toimiva. Pitää ehdottomasti käyttää useammin. Se on just hyvä yhdistelmä asiallisuutta ja rokkia.

housut – Lindex / pusero – Junarose (saatu) / nahkarotsi – Saki / tennarit – Puma

Tuo yläosa on siis yksi pusero, jossa on samassa tuo harmaa trikoopaita ja sen alla oleva valkoinen kauluspaita. Ainakaan itse en ole koskaan elämässäni onnistunut pukemaan mukavasti erillistä kauluspaitaa ja siihen päälle toista puseroa. Aina ne on jotain rutussa ja huonosti ja kierteellä ja mutkalla ja pussittaa ja kaikkea inhottavaa.

Tällainen yhdistelmä on siis itselleni varsin tervetullut. Voin edes silloin tällöin kuvitella olevani skarppi kauluspaitanainen. Tosin se oma raja sen asiallisuuden suhteen meni näköjään tuossa, että alaosaksi piti valita rennot colleget ja tennarit, jotta pysyy hommassa joku roti. 

EDIT: Puseroa löytyy vielä Junarosen nettikaupasta!