Vappupäivänä Helsingissä hotellissa pukeutuessa oli vastassa pari valintoja ohjaavaa tekijää. 1) Kuudentena reissupäivänä puhtaat vaatteet alkoivat olla jo finaalissa ja 2) Matkalta oli tarttunut sen verran lisää tavaraa kasseihin, että esimerkiksi kengistä jalkaan oli valittava eniten tilaa vievät, jotta sai vielä suosiolla laukkujen vetskarit kiinni. 

Mukaan pakattujen vaatteiden järkevyys punnitaan usein juuri matkan viimeisinä päivinä. Jos on yhtään miettinyt etukäteen, että mukana olevat vaatteet sopivat kaikki suurinpiirtein toistensa kanssa yhteen, onnistuu näyttämään suht fiksulta koko reissun. Jos taas paiskoo laukkuun sitä sun tätä ja vain yksittäisiä vaatekappaleita ajattelematta koko asuja, saattaa viimeiset puhtaat kamppeet muodostaa aika mielenkiintoisiakin yhdistelmiä. 

Mä mietin aika usein pakatessa juurikin ihan kokonaisia asuja ja mietin, että mille päivälle/mihin tilaisuuteen mikäkin kokonaisuus, mutta harvoin kuitenkaan pysyn enää matkalla tuossa pukeutumissuunnitelmassani.

Hyvin suunnitelemalla voin toisinaan onnistua pakkaamisessa jopa niinkin hyvin kuin viime vuotisella Köpiksen reissulla, missä mukana oli vain toisiinsa sopivia vaatekappaleita. (Tsekkaa viikonloppumatkan kompakti vaatevalikoima TÄÄLTÄ!)

trikoohousut – Foggy / pusero – Lindex / farkkutakki – Junarose (saatu) / nahkatakki – Junarose (saatu) / kengät – AGL / laukku – Global Accessories / huivi – Becksöndergaard

Viime viikon 6 päivän Helsinki-reissulle lähtiessä mun kärsivällisyys ei riittänyt täydellisen hiotun garderobin pakkaamiseen, joten viimeiselle päivälle jäi tämä ns. sekava ylläriasu. Vaatekappaleita, joita en varmaankaan kotioloissa olisi pukenut kaikkia keskenään. Mutta mikäs tässä, hyvin se onnistui skumpan juonti maailmanpyörässä ja ravintolasyöpöttely näissäkin vaatteissa. Oikeastaan joskus syntyy ihan kivoja sekamelskoja tällaisella "laukun viimeiset puhtaat" -metodilla. 😀

Miten säntillisä pakkaajia te olette? Onnistutteko valitsemaan vaatteet niin, että vielä reissun viimeisenäkin päivänä on jokin suunniteltu ja harmoninen asukokonaisuus? 

PS. Ehdin postamaan tänään jo toisenkin postauksen, lue alapuolelta ihanasta hotellikokemuksesta!

 


Huomasin tuossa yksi päivä, että mun molemmista tämän hetken lempifarkuista oli alkanut paistaa päivä läpi haaruksista. Itselläni on aina ollut,  jopa hoikkina aikoina, sen malliset pallerot kintuissa, että farkut kuluu aika herkästi puhki sisäreisistä. Kyllä niillä molemmilla housuilla on vielä käyttöaikaa ja pitää katsoa saisiko niitä jotenkin huomaamattomasti paikattua, mutta päätin silti hankkia jo yhdet ehjät byysat ennen kuin tapahtuu se lopullinen ratkeaminen. 

Tällä kertaa haaviin sattui nämä HM+ -malliston Slim High Ankle Jeansit. Avainsanat valintaani olivat 'korkea vyötärö' ja 'kapeneva lahje' sekä tuo kiva mitta, jotta lahkeiden pienellä käännöksellä saa nilkat näkyviin. Se kun on itselleni etenkin kesällä ihan välttämätöntä. 

Sellainen kyllä huomio, josta jo verkkokauppaankin laitoin palautetta, että tuotekuvauksessa ja -kuvissa lahkeiden kerrotaan olevan viimeistelemättömät (tsekatkaas kuvat), niin kyllä ne vaan oli ainakin minulle saapuneissa farkuissa ihan normaalit. Itselleni käy ihan kumpi vaan, joten asia ei aiheuttanut närkästystä, mutta onhan tuo nyt harhaanjohtavaa.

Mulle kävi näiden housujen kanssa vaan se klassinen moka, että ostin eka liian isot ja tajusin asian vasta pidettyäni farkkuja päivän tai pari. (Eli multa tulossa myyntiin nämä farkut koossa 48!). Housut venähtivät enemmän kuin olin odottanut, joten piti pistää tilaukseen kokoa pienemmät. Nämä 46 kokoiset vaikuttavat nyt hetken käytön jälkeen siltä, että pitäisi pysyä päällä.

Tää on niin hämärää, kun riippuu niin paljon materiaalista, että venyykö ne farkut sitten miten paljon käytössä. Kun joskus taas tullut ostettua denimit just silleen, että henkeä pidättämällä saa ne just ja just kiinni, mut ajattelee, että "kyllähän nää venyy", mut saakin viikkoa myöhemmin huomata hengittämisen edelleen sattuvan eikä farkuissa tunnu minkäänlaista muotoutumista. Arpapeliä tuntuu olevan toisinaan farkkujen hankinta. 

Täydensin samalla HM-tilauksella myös t-paita -varastoani uudella valkoisella teepparilla heitettyäni juuri pari nuhjuista ja reikäistä menemään. Valkoisten t-paitojen ostaminen vaan tuntuu olevan itselleni aina vähän hankalaa, täydellistä ei tahdo löytyä mistään.

Jos on malli kunnossa, niin sit matsku on liian ohutta ja läpinäkyvää tai jos ei näy läpi, niin sitten se on usein liian jäykkää matskua eikä laskeudu ja blaablaa. Ja kun ihan hirveitä hintojakaan mä en halua etenkään valkoisista t-paidoista maksaa, kun tuntuu, että vaikka kuinka ohjeiden mukaan pesisi, niin ei se paras valkoisuus ihan suunnattoman kauan kestä. 

Tämä HM+ -malliston raglanhihainen yksilö vaikuttaa ensipuraiulla ihan käyttökelpoiselta. Mutta todellisuushan paljastuu vasta ekassa pesussa. Meneekö saumat kieroon? Lyheneekö helma? Elämme siis jännittäviä aikoja. 

farkut – HM+ / t-paita – HM+ / nahkarotsi – Junarose (saatu) /tennarit – Vans (saatu)

Perusfarkut ja mustat ja valkoiset t-paidat on mielestäni vähän niin kuin sukat ja shampoo, että pakko ostaa uudet heti, kun entiset rikkoutuu/loppuu. Hieman tylsiä hankintoja, joiden ostamisesta ei saa suuria riemun tunteita, mutta ilmankaan ei tulis toimeen. Tämäkin farkku- ja teepparitilaus piti naputella ihan välittömästi löydettyäni reikiä sekä farkuista että entisistä puseroistani.

Mutta tylsiä ostoksia tai ei, niin kyllä tää ikiaikainen farkut, valkoinen t-paita ja nahkarotsi -klassikko vaan toimii vuodesta toiseen ja näyttää aina raikkaalta! Eikä ole mun mielestä yhtään tylsä. Ei ainakaan leoparditossuilla maustettuna.

 


Enpäs edes muista koska mulla on viimeksi ollut farkkutakki. Siitä on varmasti jo ainakin kymmenen vuotta. Niin pitkän aikaa on tuntunut, että mikään ei voi tulla minun ja nahkaisten bikertakkien väliin. M

utta aivan kuten muutkin muodin uhrit, myös minä pukeudun jälleen tänä kesänä denimrotsiin. Aiemmilla kerroilla naulakossani on aina tainnut roikkua tummempia sävyjä, joten tämä Junaroselta saamani revitty takki on mun eka vaalea farkkurotsi! 

housut – H&M / pitsipusero – Junarose (saatu) / farkkutakki – Junarose (saatu) / tennarit – Puma / aurinkolasit – Eleven Paris

Rotsi pääsi ekaa kertaa päälle viime viikolla Helsingissä, mutta ihan ei vielä noin niukalla takilla olisi pelkästään pärjännyt, joten hilluin näin vain lähinnä sisätiloissa ja ulkona lisänä oli vielä nahkarotsi. Hyvin toimi kaksi takkia päällekkäin.

Mut olipas tämäkin kyllä vallan kiva asu! Vaalea farkku tuntui ihan huutavan kaverikseen valkoisia tennareita ja leveät liehulahkeet sopivat hyvin lyhyen yläosan pariksi.

Rotsi on Junarosen mallikappale ja siksi kokoa 44. Ei siis todellakaan mahdu itselläni kiinni, mutta noudatan tämän kanssa ihan samaa filosofiaa kuin nahkarotsienkin, että niitä pidetään aina auki. Vaikka muuten liputankin oikean kokoisten vaatteiden puolesta, niin tällaiset auki pidettävät takkiyläosat voivat olla mielestäni tällä tavalla liian pieniä. Tärkeintä on, että istuu hartioista ja on sopiva hihoista. 

Paljastelin takin alta pitsipaidan läpi hieman ihoa ja Gorsenian nättejä narurintsikoita. Olen käyttänyt viime aikoina tosi paljon noita housuja ja pitsipaitaa yhdessä. Pitsin alta kuultava iho keventää niin kivasti kokomustaa, jonka olen lähiaikoina alkanut kokemaan turhan synkäksi. 

Mikäs teillä on farkkurotsitilanne? Joko löytyy tai onko hankintalistalla?