11.01.2020 Oman minimallistoni kaavat nro.3 – Ruutuhousut x 2

Tammikuun Suuri Käsityö -lehdessä ilmestyi suunnittelemani minimalliston kolmannet kaavat. Halusin mukaan myös yhdet housut ja päätin käyttää tilaisuuden teiniajoista saakka kyteneen haaveeni toteuttamiseksi. Halusin vihdoin ja viimein punaiset skottiruutuiset housut.

Minulla on ollut jotkut vähän sinne päin pöksyt joskus parikymppisenä, mutta juuri oikeanlaisia ei ole koskaan tullut itselle sopivina vastaan. Ja nyt ysärityylin ollessa taas nosteessa, tuntui tämä housuhaave jälleen ajankohtaiselta. Joten nyt 20 vuotta myöhemmin, mulla vihdoin on nämä jo teininä haaveilemani ruutupökät!

Pusero – Monki / Rintaliivit – Elomi / Kengät – Roccobe, Vamsko (saatu) / Korvakorut – MyrskyMyrsky

Housujen vyötärö on korkea, yli navan, kuten kaikissa suosikkihousuissani. Lahkeiden etupuolella yksityskohtana on ommellut prässit ja takana paikkataskut. Lahkeet on tarkoituksella sen verran pitkät, että ne voi rennosti joko kääriä tai survoa maihareiden varsien sisään.

Lahje on alaspäin kapeneva, mutta teiniaikojen haavehousuista poiketen lahkeet eivät kuitenkaan ole pillit vaan enemmän mallia porkkana. Housujen mukavuutta lisää vyötärön takaosassa oleva kuminauha. Kiinnityksenä housuissa on vetoketju ja farkkunappi.

Koska idea kaikkien mun malliston kaavojen kohdalla on, että niillä syntyy kaksi erilaista versiota, halusin teiniajoistani muistuttaville punk-henkisille housuille pariksi hieman fiinimmät ja ns. aikuisemmat versiot. Punaiset punkhousut eivät juuriaan jousta, mutta tähän toiseen versioon valitsin kullanhohtoisen joustavan neuloskankaan. Lopputuloksena on siistit ja supermukavat housut, jotka toimivat joustavuutensa ansiosta itselläni hyvin myös duunivaatteena.

Neule – Zizzi / Kengät – Ecco (saatu) / Korvikset – Viaminnet (saatu)

Yhdistin kuvauksissa kultaruutuiset housut näin hilitysti loafereihin ja Zizzin neuleen kanssa. Ei ehkä ihan itseni näköinen asu, mutta halusin luoda selkeän eron tyylien välille, jotta useampi lukija voisi samaistua tyyliin.

Oikeassa käytössä kultaruutupöksyt ovat saaneet toisten housujen lailla kaverikseen maiharit ja mustaa.

Kaava on siis sama, mutta yksityiskohdissa on eroja. Upslaakit tuovat esiin kankaan kullanhohtoisen kääntöpuolen ja paikkataskujen sijaan tässä versiossa on takana yksityiskohtana vain yksi valehalkiotasku.

Joustavan kankaan ansiosta vetoketjua ei tarvita, vaan housut ovat mallia pull on. Näissä housuissa ei myöskään ole prässiompeleita, vaikka hyvin tähänkin sopisivat.

Vaikka punaiset punkhousut olivatkin ideointini lähtökohta, niin veikkaan silti enemmän käyttöä näille kultaruutuisille. Mutta ihanaa, että vihdoin sain myös nuo haaveilemani skottiruudut.

Housut – Veera x Suuri Käsityö -lehti / T-paita – Kaffe / Jakku – Pola / Kengät – Dr. Martens

Kaavat näihin housuihin löytyvät siis tammikuun Suuri  Käsityö -lehdestä kokovälillä 34-54. Molemmat tässä nähdyt kankaat löytyvät Eurokankaan valikoimista.

Studiokuvat: Anna Huovinen- Sanoma / meikki ja hiukset- Heidi Reponen

04.12.2019 Oman minimallistoni kaavat nro. 2 – Merinovillainen mekko aka. kokovartalovillasukka

Hiphei, postilakko on vihdoin ohi, joten jokohan ne olisi tilaajille tippuneet Suuri Käsityö -lehden marras-joulukuun numerot laatikkoon. Joka tapauksessa lehtihyllyistä löytyy edelleen  tuo julkaisu, josta löytyy järjestyksessään toiset minun minimallistoni kaavat.

Niin paljon kuin edellisessä lehdessä nähdyistä mekoistakin tykkään (etenkin arkimekko on ollut paljon käytössä. Se on päällä tänäänkin!), niin tässä tuoreimmassa numerossa nähtävä vaate on vielä enemmän sielultaan minua.

Kun aloin ideoimaan lehteen tulevia vaatteita, niin heti alusta asti oli selvää, että haluaisin käyttää johonkin ihanan pehmoista merinovillaneulosta. Se on täydellinen materiaali talveen sekä lämmittävyytensä, että ihanan tuntunsa vuoksi.

Kun pakkanen talvella kiristyy, kaivan esiin kaikki villamekkoni. Alle on helppo kiskoa tarvittava määrä sukkahousu- ja kalsarikerroksia ja helman alla on useimmiten lämpimämpi kuin housuissa. Niinpä halusin suunnitella lämpöiseltä halaukselta tuntuvan mekon talveen.

Niin ihania kuin mekkojen ja puseroiden kietaisuleikkaukset ovatkin, niin itselleni ne ovat valmisvaatteissa yleensä liian ”antavia”. Pääntiestä näkyy yli puolet tissien valtakuntaa ja alle on aina puettava toppi siistimään maisemia.

Kuten edellisen mekon kohdalla sanoin halunneeni kerrankin jotain selästä avonaista, niin tämän mekon kohdalla ajatus oli saada kietaisuleikkaus riittävän pienellä pääntiellä. On se ihanaa, että kun itse suunnittelee, niin saa semmoista kuin tarvitsee.

Pitkähihaisen ja yksivärisen mekon ilmettä keventää epäsymmetrinen helma ja etuosan laskokset tuovat siihen muotoa. Suosin yleensä 3/4 mittaisia hihoja, mutta tämän ollessa tarkoitettu etenkin talven kylmimpien päivien mekoksi, on täyspitkä hiha käytännöllisempi takin alla lämmittämässä. Hiha on kuitenkin sen verran kapoinen, että pysyvät hyvin myös lyhyemmäksi rutattuina.

Kengät – Minna Parikka / Korvikset- La Kiva (saatu)

Mekon 100% merinovillaneulos on Eurokankaasta ja sitä löytyy Eurokankaasta parhaillaan esim upeassa fuksian sävyssä. Valikoimissa myös petroolin sininen, tummanvihreä, kirkas keltainen ja monta muuta.  Arvatkaa vaan tekisikö mieli saada tämä pehmoinen mukavuusmekko monessa eri värissä!

Olen sen verran jo ompelusuunnitelmissani edennyt, että hain ompelukoneeni viime viikonloppuna Tommin varastosta omaan kotiini. Että jokohan sitä pian uskaltaisi itsekin ompeluhommiin.

Tämäkin mekko on jo ehtinyt osoittaa ihanuutensa käytössä. Vaikka itse sanonkin, niin en oikeasti keksi mukavampaa vaatetta talveen. Tätä voin todellakin täydestä sydämestäni suositella kaikille, jotka kaipaavat mukavaa mekkoa talveen!

Mekon kaavat ja ohjeet löydät siis uusimmasta Suuri Käsityö -lehdestä. Kaavat saatavilla koissa 34-54.

Studiokuva: Anna Huovinen/Sanoma

10.11.2019 Vuoden siistein projekti, suunnittelin vaatteita! – Yhdet kaavat, kaksi mekkoa

Ensimmäinen itse suunnittelemani vaate oli 7-vuotissyntymäpäivilleni teetetty satiinileninki. Sain toivoa mekolta ihan mitä halusin ja voi minähän halusin vaikka mitä. Satiinikankaan väriksi valitsin hempeän persikan ja helman halusin olevan täyspitkä ja hulmuavan hienosti pyöriessä.

Hihoissa tapahtui vaikka mitä, oli puhviolkapäät, trumpettihihansuut ja vielä ruusukoristeet. Asusteeksi halusin vielä pienen hatukkeen tyllikoristein. Tästä ”parempi överit kuin vajarit” – filosofiaa toteuttaneesta asusta ei jäänyt puuttumaan enää kuin perserusetti.

Hieman maltillisemmalla linjalla lähdin ideoimaan mekkoa nyt reilut 30 vuotta myöhemmin, kun minua pyydettiin suunnittelemaan vaatteita Suuri Käsityö -lehdelle. Mutta samoin kuin tuolloin vuonna -88, myös nyt sain lehden ammattilaisten kanssa yhteistyössä tehden ihan juuri sellaisia vaatteita kuin halusin.

Ensimmäiset minimallistoni kaavat ilmestyivät lokakuun numerossa, joka on myynnissä vielä nyt maanantain ja tiistain. Keskiviikkona 13.11. ilmestyykin sitten jo seuraava numero, jossa seuraavat minun luomukseni, joista lisää sitten toisessa postauksessa.

Kengät – Aldo / Korvikset – Viaminnet

Arvatkaa vain hihkuinko ääneen ja hypinkö innosta, kun tätä projektia minulle viime keväänä ehdotettiin! Aiemminhan blogikollega Nelliina oli suunnitellut lehdelle oman mallistonsa, mutta enpäs itse osannut edes haaveilla, että sama mahdollisuus osuisi omalle kohdalle. Mutta niin vaan minut yllätettiin erittäin iloisesti.

Ilmestymisjanakohdan vuoksi minulle oli alusta saakka selvää, että ainakin pikkujoulumekko olisi tehtävä. Pyörittelin myös mielessäni ajatusta vaatteista, jotka olisivat monikäyttöisiä, sama vaate arkeen ja juhlaan kenties. Niinpä päädyimme yhdessä lehden tyyppien kanssa siihen, että jokainen kaava olisi sellainen, että siitä voisi tehdä kaksi eri versiota vaatteesta.

Pikkujoulumekon lähtökohta minulla oli se, että malli olisi yksinkertainen ja monenlaiselle vartalolle sopiva ja halusin siihen avonaisen selän. Ihastelen aina kaikkia avoselkäisiä vaatteita, mutta rintavana ihmisenä en voi olla ilman liivejä, mutta en tietenkään halua myöskään liivien näkyvän rumasti vaatteen alta. Niinpä joudun aina jättämään kaikki selkää paljastavat vaatteet kauppaan.

Mutta nyt, kun ihan itse sain päättää, niin minulla on vihdoin mekko, joka paljastaa kauniisti selkää, mutta pitää myös liivit piilossa!

Koska talvikauden juhlasta on kyse, halusin mekkoon hihat. 3/4 pituiset hihat ovat kuitenkin keveät ja jättävät ranteet kauniisti esille. Väriksi ja materiaaliksi halusin valita ehdottomasti jotain muuta kuin pikkujoulujen perinteisiä tummia tai punaisia sävyjä ja paljettikankaita. Pikkujouluja ja muita talven juhlia voi juhlia myös hempeissä sävyissä. Eurokankaasta löytynyt vanhan roosan värinen hapsukangas oli tähän aivan täydellinen valinta. Se on yhtä aikaa leikkisä ja juhlava.

Mutta simppelin malliseen mekkoon sopii materiaaliksi loistavasti myös erilaiset paljettikankaat tai vaikka juhlava sametti.

Tätä hapsumekkoa en ole vielä päässyt oikeassa elämässä ulkoiluttamaan, mutta tätä samoilla kaavoilla tehtyä toista versiota kyllä senkin edestä:

Kengät – Vamsko / Korvikset – Aarikka

Samoilla kaavoilla syntyy pienen pienillä muutoksilla myös reipas arkimekko. Helma on huomattavasti lyhyempi (halutessaan voi toki jättää hieman enemmän mittaa), sillä ajattelin tämän nimenomaan paksujen sukkisten ja matalien kenkien kaveriksi. Minimitta korostaa mielestäni kivasti mekon yksinkertaista mallia.

Kengät – Minna Parikka / Korvikset – La Kiva

Ja tämä eläinkuosinen kangas (Eurokankaasta myöskin) oli kyllä aivan täydellinen! Ihan mun värit ja materiaali on sopivan ryhdikäs, mutta hieman joustava. Tähänhän sopii myös todella monenlaiset kankaat trikoo, sametti, erilaiset neulokset tai vaikka farkkukangas. Kurkatkaapa muuten miten upean version bloggaajakollega Noora mekosta itselleen ompeli!

Kun on arkimekosta kyse, niin avoin selkä toteutettiin hieman maltillisemmin. Tykkään tästä mekon takaosasta ihan todella paljon. En pidä kovinkaan avonaisista päänteistä etupuolella, sillä en tykkää vilautella tissivakoa, joten avonaisuuden kääntäminen toiselle puolelle on ihana yksityiskohta muuten hyvin simppelissä mekossa.

Mekosta löytyy myös tasku, kuten kaikista parhaista mekoista aina. Sivusauman vetoketjun vuoksi taskua ei ole toisella puolella, mutta tämä kangas oli sen verran joustavaa, että ilman vetskariakin olisi pärjätty. Eli vähän materiaalivalinnan mukaan voi miettiä tarvitseeko vetoketjua (juhlamekossa se oli pakollinen) ja jos ei, niin sitten voi taskut laittaa molempiin sivusaumoihin.

Tykkään kovasti venepäänteistä, joten sellaisen valitsin tähänkin etupuolelle. Ja sama hihan mitta kuin hapsumekossakin. Ovat mielestäni loistava pari tuolle lyhyelle helmalle ja mekon mittasuhteet kaikenkaikkiaan ainakin omalle vartalolleni toimivat. Mutta kuten jo edellä sanoin, helman mittaa on kaavasta helppo muutella oman fiiliksen ja mittojen mukaan.

Tämä mekko on päässyt syksyn mittaan päälle jo monta monta kertaa. Olen yhdistänyt sitä niin maihareihin, nilkkureihin kuin myös pitkiin saappaisiin. Viileämmillä keleillä se on saanut kaverikseen pitkän, juuri mekon helman yli ylettävän neuletakin. Meni heittämällä lempivaatteiden listalle ja miksipä ei olisi mennyt, kun ihan itse sen suunnittelin!

Studiokuvat: Anna Huovinen/Sanoma

Ulkokuvat: Noora Näppilä

En ole itse ommellut mitään verhojen päärmeitä kummempaa viimeiseen pariinkymmeneen vuoteen, mutta tätä helppoa mekkoa ajattelin nyt yrittää. Yksi ihana kangaskin on jo hankittuna. Enää pitää käydä kaivelemassa ompelukone Tommin varastosta. Mutta minä sentään omistan sellaisen masiinan!

Tästä huikeasta projektista suuren suuri kiitos Suuri Käsityö -lehdelle! Olen oppinut todella paljon uutta saadessani työskennellä vaatesuunnittelun ja ompelun ammattilaisten kanssa. Ja onhan tää nyt ollut projektina mulle ihan dream come true.

Jos siis näiden mekkojen kaavat kiinnostaa, niin hopihopi lehtihyllylle! Ma ja ti on vielä aikaa. Keskiviikkona sitten tosiaan ilmestyy seuraava numero, jossa taas aukeaman verran mun vaatteita.