Vuoden siistein projekti, suunnittelin vaatteita! – Yhdet kaavat, kaksi mekkoa

Ensimmäinen itse suunnittelemani vaate oli 7-vuotissyntymäpäivilleni teetetty satiinileninki. Sain toivoa mekolta ihan mitä halusin ja voi minähän halusin vaikka mitä. Satiinikankaan väriksi valitsin hempeän persikan ja helman halusin olevan täyspitkä ja hulmuavan hienosti pyöriessä.

Hihoissa tapahtui vaikka mitä, oli puhviolkapäät, trumpettihihansuut ja vielä ruusukoristeet. Asusteeksi halusin vielä pienen hatukkeen tyllikoristein. Tästä ”parempi överit kuin vajarit” – filosofiaa toteuttaneesta asusta ei jäänyt puuttumaan enää kuin perserusetti.

Hieman maltillisemmalla linjalla lähdin ideoimaan mekkoa nyt reilut 30 vuotta myöhemmin, kun minua pyydettiin suunnittelemaan vaatteita Suuri Käsityö -lehdelle. Mutta samoin kuin tuolloin vuonna -88, myös nyt sain lehden ammattilaisten kanssa yhteistyössä tehden ihan juuri sellaisia vaatteita kuin halusin.

Ensimmäiset minimallistoni kaavat ilmestyivät lokakuun numerossa, joka on myynnissä vielä nyt maanantain ja tiistain. Keskiviikkona 13.11. ilmestyykin sitten jo seuraava numero, jossa seuraavat minun luomukseni, joista lisää sitten toisessa postauksessa.

Kengät – Aldo / Korvikset – Viaminnet

Arvatkaa vain hihkuinko ääneen ja hypinkö innosta, kun tätä projektia minulle viime keväänä ehdotettiin! Aiemminhan blogikollega Nelliina oli suunnitellut lehdelle oman mallistonsa, mutta enpäs itse osannut edes haaveilla, että sama mahdollisuus osuisi omalle kohdalle. Mutta niin vaan minut yllätettiin erittäin iloisesti.

Ilmestymisjanakohdan vuoksi minulle oli alusta saakka selvää, että ainakin pikkujoulumekko olisi tehtävä. Pyörittelin myös mielessäni ajatusta vaatteista, jotka olisivat monikäyttöisiä, sama vaate arkeen ja juhlaan kenties. Niinpä päädyimme yhdessä lehden tyyppien kanssa siihen, että jokainen kaava olisi sellainen, että siitä voisi tehdä kaksi eri versiota vaatteesta.

Pikkujoulumekon lähtökohta minulla oli se, että malli olisi yksinkertainen ja monenlaiselle vartalolle sopiva ja halusin siihen avonaisen selän. Ihastelen aina kaikkia avoselkäisiä vaatteita, mutta rintavana ihmisenä en voi olla ilman liivejä, mutta en tietenkään halua myöskään liivien näkyvän rumasti vaatteen alta. Niinpä joudun aina jättämään kaikki selkää paljastavat vaatteet kauppaan.

Mutta nyt, kun ihan itse sain päättää, niin minulla on vihdoin mekko, joka paljastaa kauniisti selkää, mutta pitää myös liivit piilossa!

Koska talvikauden juhlasta on kyse, halusin mekkoon hihat. 3/4 pituiset hihat ovat kuitenkin keveät ja jättävät ranteet kauniisti esille. Väriksi ja materiaaliksi halusin valita ehdottomasti jotain muuta kuin pikkujoulujen perinteisiä tummia tai punaisia sävyjä ja paljettikankaita. Pikkujouluja ja muita talven juhlia voi juhlia myös hempeissä sävyissä. Eurokankaasta löytynyt vanhan roosan värinen hapsukangas oli tähän aivan täydellinen valinta. Se on yhtä aikaa leikkisä ja juhlava.

Mutta simppelin malliseen mekkoon sopii materiaaliksi loistavasti myös erilaiset paljettikankaat tai vaikka juhlava sametti.

Tätä hapsumekkoa en ole vielä päässyt oikeassa elämässä ulkoiluttamaan, mutta tätä samoilla kaavoilla tehtyä toista versiota kyllä senkin edestä:

Kengät – Vamsko / Korvikset – Aarikka

Samoilla kaavoilla syntyy pienen pienillä muutoksilla myös reipas arkimekko. Helma on huomattavasti lyhyempi (halutessaan voi toki jättää hieman enemmän mittaa), sillä ajattelin tämän nimenomaan paksujen sukkisten ja matalien kenkien kaveriksi. Minimitta korostaa mielestäni kivasti mekon yksinkertaista mallia.

Kengät – Minna Parikka / Korvikset – La Kiva

Ja tämä eläinkuosinen kangas (Eurokankaasta myöskin) oli kyllä aivan täydellinen! Ihan mun värit ja materiaali on sopivan ryhdikäs, mutta hieman joustava. Tähänhän sopii myös todella monenlaiset kankaat trikoo, sametti, erilaiset neulokset tai vaikka farkkukangas. Kurkatkaapa muuten miten upean version bloggaajakollega Noora mekosta itselleen ompeli!

Kun on arkimekosta kyse, niin avoin selkä toteutettiin hieman maltillisemmin. Tykkään tästä mekon takaosasta ihan todella paljon. En pidä kovinkaan avonaisista päänteistä etupuolella, sillä en tykkää vilautella tissivakoa, joten avonaisuuden kääntäminen toiselle puolelle on ihana yksityiskohta muuten hyvin simppelissä mekossa.

Mekosta löytyy myös tasku, kuten kaikista parhaista mekoista aina. Sivusauman vetoketjun vuoksi taskua ei ole toisella puolella, mutta tämä kangas oli sen verran joustavaa, että ilman vetskariakin olisi pärjätty. Eli vähän materiaalivalinnan mukaan voi miettiä tarvitseeko vetoketjua (juhlamekossa se oli pakollinen) ja jos ei, niin sitten voi taskut laittaa molempiin sivusaumoihin.

Tykkään kovasti venepäänteistä, joten sellaisen valitsin tähänkin etupuolelle. Ja sama hihan mitta kuin hapsumekossakin. Ovat mielestäni loistava pari tuolle lyhyelle helmalle ja mekon mittasuhteet kaikenkaikkiaan ainakin omalle vartalolleni toimivat. Mutta kuten jo edellä sanoin, helman mittaa on kaavasta helppo muutella oman fiiliksen ja mittojen mukaan.

Tämä mekko on päässyt syksyn mittaan päälle jo monta monta kertaa. Olen yhdistänyt sitä niin maihareihin, nilkkureihin kuin myös pitkiin saappaisiin. Viileämmillä keleillä se on saanut kaverikseen pitkän, juuri mekon helman yli ylettävän neuletakin. Meni heittämällä lempivaatteiden listalle ja miksipä ei olisi mennyt, kun ihan itse sen suunnittelin!

Studiokuvat: Anna Huovinen/Sanoma

Ulkokuvat: Noora Näppilä

En ole itse ommellut mitään verhojen päärmeitä kummempaa viimeiseen pariinkymmeneen vuoteen, mutta tätä helppoa mekkoa ajattelin nyt yrittää. Yksi ihana kangaskin on jo hankittuna. Enää pitää käydä kaivelemassa ompelukone Tommin varastosta. Mutta minä sentään omistan sellaisen masiinan!

Tästä huikeasta projektista suuren suuri kiitos Suuri Käsityö -lehdelle! Olen oppinut todella paljon uutta saadessani työskennellä vaatesuunnittelun ja ompelun ammattilaisten kanssa. Ja onhan tää nyt ollut projektina mulle ihan dream come true.

Jos siis näiden mekkojen kaavat kiinnostaa, niin hopihopi lehtihyllylle! Ma ja ti on vielä aikaa. Keskiviikkona sitten tosiaan ilmestyy seuraava numero, jossa taas aukeaman verran mun vaatteita.

 


6 Comments
  • Nyt nappasi
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Iso Peukku, juuri tuollaisia mekkoja ja tunikoita minäkin käyttäisin (isot rinnat ja pikkuinen peppu kun on) jos niitä kaupoista vain löytäisi????

  • CCNOORA
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Tämä innosti pitkästä aikaa kaivamaan ompelukoneen esiin – kaava ja ohje olivat erinomaiset ja lopputulos täydellinen lisä vaatekaappiin pikkujoulukautta ajatellen! 🙂

  • Vierailija
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Onnea hienosta mahdollisuudesta ! Innolla odotan seuraavan lehden malleja.

  • Vierailija
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Ihana malli, myös mekossa 😊 Tuo vaalea pikkujoulumekko-look on tosi suloinen.

  • Vierailija
    Posted at 00:00h, 30 marraskuun Vastaa

    Tykkään tuosta sinisestä mekosta.

  • Pluskoon ompelukaavat rusettipuseroon ja t-paitaan
    Posted at 19:38h, 05 maaliskuun Vastaa

    […] uskaltanut itse tarttua ompelukoneeseen, vaikka mieli tekisi. Minulla on jo kankaatkin ostettuna mm. tätä lokakuun numerossa ollutta mekkoa varten. Ja ompelukoneenkin olen hakenut Tommin varastosta jo kotiini. Että nyt ei puutu enää kuin rohkeus […]

Post A Comment