Olen totta kai tykännyt kaikista Suuri Käsityö -lehden kanssa yhteistyössä tehdyistä vaatteistani, mutta tämän huhtikuun lehdessä ilmestyneen maksimekon kohdalla olen ihan erityisen tyytyväinen niin omaan suunnittelutyöhöni kuin myös fyysiseen lopputulokseen.

Mekko on kaikkia yksityiskohtia myöden juuri niin ysärihenkinen kuin halusinkin ja mekon malli kaikin puolin istuva ja hurjan mukava.

Kangasta valitessa mua hieman jännitti tämä itselleni uusi ja vieras väri, mutta lopputulosta katsellessa hempeä vihreä sopi pallokuosin pohjaksi loistavasti ja vie ajatukset omiin teinivuosiin, kun radiossa soi Taikapeili ja Neon2.

Eurokankaasta löytyvä polka dots -kuosinen polyesterikreppi on valmistettu kierrätetyistä muovipulloista ja sitä löytyy myös esimerkiksi vaaleanpunaisena ja tummansinisenä.

Halusin mekkoon napitettavan liivimekon ulkonäön, mutta ilman rinnuksen kohdalta vahingossa aukeilevia nappeja tai irvistävää nappilistaa, noita etenkin rintavan ihmisen vitsauksia. Ratkaisu oli siis valenapitus.

Helma on ommeltu kiinni vain osalta matkaa ja jätetty alhaalta auki niin kuin alimmat napit olisi unohdettu laittaa kiinni. Kävellessä sääri vilahtaa kivasti halkiosta, joka keventää pitkän mekon ilmettä.

Mekko – Veera X Suuri Käsityö

Farkkutakki – Junarose (saatu)

Kengät – Vans

Korvikset – Aarikka

Rusettipanta – Unelmina (saatu)

Halusin mekon olevan yläosastaan istuva ilman, että mukavuudesta joutuisi tinkimään ja tähän oli ratkaisu kumilangalla tehty poimutus takakappaleeseen. Sen ansiosta mekko joustaa vyötäröltä ja menee päälle helposti ilman vetoketjua. (Tässä minulle tehdyssä mallikappaleessa kyllä on vetoketju, mutta se on tarpeeton.)

Olen sanonut tämän jo ennenkin, mutta sanon taas, tämä on ollut ihan suunnattoman siisti projekti. On ollut mahtavaa päästä työskentelemään yhdessä ammattilaisten kanssa, sillä olen samalla oppinut itse todella paljon uutta erilaisista vaatteen valmistuksen ratkaisuista ja esimerkiksi materiaaleista.

Suuri Käsityö -lehden toimittaja Teija Kolehmaisen kanssa on yhdessä pyöritelty mun ideoita ja hän on ymmärtänyt visioitani ja sanoittanut ne kaavoittajaa varten ammattikielellä. Minä kun en tiedä vaikkapa kaikkien erilaisten taskumallien nimiä, tiedän vain miltä haluan taskun näyttävän. Mutta Teijan kanssa työskennellessä on tullut tutuksi niin halkiotasku, kaitaletasku kuin moni muukin.

Kaikki mun vaatteet on toteutettu idealla yhdet kaavat, kaksi vaatetta. Huhtikuun mekkokaavoilla syntyy hihatoman maksimekon lisäksi myös lyhyt tyttömäinen mekko perhoshihoilla. Omaan mekkooni valitsin kepeän ja himmeästi kiiltävän Savana-viskoosin.

Lyhyessä mekossa ei ole joustavaa poimutusta selässä, joten se vaatii sivusaumaan vetoketjun. Vaatesuunnittelija ja ompelija Outi Pyyn kanssa kerran baarissa tuli puhuttua vetoketjuasioista ja tuskailin sitä miten sivuvetskarit on itselleni tosi hankalia, sillä toinen käsi yltää tosi huonosti kainaloon, kun tissit on tiellä.

Outi sitten kertoi bonganneensa jostain vintage mittatilusvaatteista sivuvetskareita, jotka suljetaankin ylhäältä alas, sillä niin päin vetskarin saa helpommin kiinni yhdellä kädellä. Niinpä tähän mekkoon vetoketju laitettiin juurikin niin päin, sulkemissuunta ylhäältä alas eikä toisin päin niin kuin yleensä.

Jos mekkokaavat kiinnostavat, niin tämä huhtikuun lehti on myynnissä vielä nyt maanantain ja tiistain ajan. Keskiviikkona on sitten luvassa toukokuun numero, jossa on minulta luvassa ihana ja monikäyttöinen pellavajakku ja kimalluksen täyteinen paljettijakku. Suuri käsityö -lehden kaavoista löytyy aina koot 34-54.

Tämä mielenkiintoinen ja opettavainen projekti on saanut mut haaveilemaan… vaatesuunnittelun opinnoista nimittäin! Tämän kevään yhteishaku meni ohi hieman varkain koronakriisin sekoitettua pakkaa, mutta pitää tässä nyt koittaa kartoittaa vaihtoehtoja ja omia mahdollisuuksia. Mutta hienoa on, että mulla on pitkästä aikaa jokin haave, olipa se sitten toteutuskelpoinen tai ei, niin se on silti haave ja jo itsessään arvokas asia.

 

Studiokuvat – Sanoma/Ninna Lindström ja niissä meikki ja hiukset Heidi Reponen.

Mekkojen kankaat – Eurokangas


Tammikuun Suuri Käsityö -lehdessä ilmestyi suunnittelemani minimalliston kolmannet kaavat. Halusin mukaan myös yhdet housut ja päätin käyttää tilaisuuden teiniajoista saakka kyteneen haaveeni toteuttamiseksi. Halusin vihdoin ja viimein punaiset skottiruutuiset housut.

Minulla on ollut jotkut vähän sinne päin pöksyt joskus parikymppisenä, mutta juuri oikeanlaisia ei ole koskaan tullut itselle sopivina vastaan. Ja nyt ysärityylin ollessa taas nosteessa, tuntui tämä housuhaave jälleen ajankohtaiselta. Joten nyt 20 vuotta myöhemmin, mulla vihdoin on nämä jo teininä haaveilemani ruutupökät!

Pusero – Monki / Rintaliivit – Elomi / Kengät – Roccobe, Vamsko (saatu) / Korvakorut – MyrskyMyrsky

Housujen vyötärö on korkea, yli navan, kuten kaikissa suosikkihousuissani. Lahkeiden etupuolella yksityskohtana on ommellut prässit ja takana paikkataskut. Lahkeet on tarkoituksella sen verran pitkät, että ne voi rennosti joko kääriä tai survoa maihareiden varsien sisään.

Lahje on alaspäin kapeneva, mutta teiniaikojen haavehousuista poiketen lahkeet eivät kuitenkaan ole pillit vaan enemmän mallia porkkana. Housujen mukavuutta lisää vyötärön takaosassa oleva kuminauha. Kiinnityksenä housuissa on vetoketju ja farkkunappi.

Koska idea kaikkien mun malliston kaavojen kohdalla on, että niillä syntyy kaksi erilaista versiota, halusin teiniajoistani muistuttaville punk-henkisille housuille pariksi hieman fiinimmät ja ns. aikuisemmat versiot. Punaiset punkhousut eivät juuriaan jousta, mutta tähän toiseen versioon valitsin kullanhohtoisen joustavan neuloskankaan. Lopputuloksena on siistit ja supermukavat housut, jotka toimivat joustavuutensa ansiosta itselläni hyvin myös duunivaatteena.

Neule – Zizzi / Kengät – Ecco (saatu) / Korvikset – Viaminnet (saatu)

Yhdistin kuvauksissa kultaruutuiset housut näin hilitysti loafereihin ja Zizzin neuleen kanssa. Ei ehkä ihan itseni näköinen asu, mutta halusin luoda selkeän eron tyylien välille, jotta useampi lukija voisi samaistua tyyliin.

Oikeassa käytössä kultaruutupöksyt ovat saaneet toisten housujen lailla kaverikseen maiharit ja mustaa.

Kaava on siis sama, mutta yksityiskohdissa on eroja. Upslaakit tuovat esiin kankaan kullanhohtoisen kääntöpuolen ja paikkataskujen sijaan tässä versiossa on takana yksityiskohtana vain yksi valehalkiotasku.

Joustavan kankaan ansiosta vetoketjua ei tarvita, vaan housut ovat mallia pull on. Näissä housuissa ei myöskään ole prässiompeleita, vaikka hyvin tähänkin sopisivat.

Vaikka punaiset punkhousut olivatkin ideointini lähtökohta, niin veikkaan silti enemmän käyttöä näille kultaruutuisille. Mutta ihanaa, että vihdoin sain myös nuo haaveilemani skottiruudut.

Housut – Veera x Suuri Käsityö -lehti / T-paita – Kaffe / Jakku – Pola / Kengät – Dr. Martens

Kaavat näihin housuihin löytyvät siis tammikuun Suuri  Käsityö -lehdestä kokovälillä 34-54. Molemmat tässä nähdyt kankaat löytyvät Eurokankaan valikoimista.

Studiokuvat: Anna Huovinen- Sanoma / meikki ja hiukset- Heidi Reponen


Hiphei, postilakko on vihdoin ohi, joten jokohan ne olisi tilaajille tippuneet Suuri Käsityö -lehden marras-joulukuun numerot laatikkoon. Joka tapauksessa lehtihyllyistä löytyy edelleen  tuo julkaisu, josta löytyy järjestyksessään toiset minun minimallistoni kaavat.

Niin paljon kuin edellisessä lehdessä nähdyistä mekoistakin tykkään (etenkin arkimekko on ollut paljon käytössä. Se on päällä tänäänkin!), niin tässä tuoreimmassa numerossa nähtävä vaate on vielä enemmän sielultaan minua.

Kun aloin ideoimaan lehteen tulevia vaatteita, niin heti alusta asti oli selvää, että haluaisin käyttää johonkin ihanan pehmoista merinovillaneulosta. Se on täydellinen materiaali talveen sekä lämmittävyytensä, että ihanan tuntunsa vuoksi.

Kun pakkanen talvella kiristyy, kaivan esiin kaikki villamekkoni. Alle on helppo kiskoa tarvittava määrä sukkahousu- ja kalsarikerroksia ja helman alla on useimmiten lämpimämpi kuin housuissa. Niinpä halusin suunnitella lämpöiseltä halaukselta tuntuvan mekon talveen.

Niin ihania kuin mekkojen ja puseroiden kietaisuleikkaukset ovatkin, niin itselleni ne ovat valmisvaatteissa yleensä liian ”antavia”. Pääntiestä näkyy yli puolet tissien valtakuntaa ja alle on aina puettava toppi siistimään maisemia.

Kuten edellisen mekon kohdalla sanoin halunneeni kerrankin jotain selästä avonaista, niin tämän mekon kohdalla ajatus oli saada kietaisuleikkaus riittävän pienellä pääntiellä. On se ihanaa, että kun itse suunnittelee, niin saa semmoista kuin tarvitsee.

Pitkähihaisen ja yksivärisen mekon ilmettä keventää epäsymmetrinen helma ja etuosan laskokset tuovat siihen muotoa. Suosin yleensä 3/4 mittaisia hihoja, mutta tämän ollessa tarkoitettu etenkin talven kylmimpien päivien mekoksi, on täyspitkä hiha käytännöllisempi takin alla lämmittämässä. Hiha on kuitenkin sen verran kapoinen, että pysyvät hyvin myös lyhyemmäksi rutattuina.

Kengät – Minna Parikka / Korvikset- La Kiva (saatu)

Mekon 100% merinovillaneulos on Eurokankaasta ja sitä löytyy Eurokankaasta parhaillaan esim upeassa fuksian sävyssä. Valikoimissa myös petroolin sininen, tummanvihreä, kirkas keltainen ja monta muuta.  Arvatkaa vaan tekisikö mieli saada tämä pehmoinen mukavuusmekko monessa eri värissä!

Olen sen verran jo ompelusuunnitelmissani edennyt, että hain ompelukoneeni viime viikonloppuna Tommin varastosta omaan kotiini. Että jokohan sitä pian uskaltaisi itsekin ompeluhommiin.

Tämäkin mekko on jo ehtinyt osoittaa ihanuutensa käytössä. Vaikka itse sanonkin, niin en oikeasti keksi mukavampaa vaatetta talveen. Tätä voin todellakin täydestä sydämestäni suositella kaikille, jotka kaipaavat mukavaa mekkoa talveen!

Mekon kaavat ja ohjeet löydät siis uusimmasta Suuri Käsityö -lehdestä. Kaavat saatavilla koissa 34-54.

 

Studiokuva: Anna Huovinen/Sanoma