Kerroin jokin aika sitten, että blogissa on ollut hiljaista siksi, että päässä on pyörinyt elämä. Sillä lailla isosti. Nyt on ajankohta vihdoin sellainen, että aihetta viitsii avata julkisestikin. 

Sain eilen käteeni tulevan kotini avaimet. Nyt olisi sitten muuttopuuhia tiedossa. Siis minulla, ei meillä. (Tai no, kyllähän tuo vielä tällä hetkellä samalla sohvalla istuva partahemmo on aika tiiviisti käytännön hommissa mukana. Tänään raahattiin kahdestaan kolmoskerrokseen mm. pesukone. Luojalle kiitos nokkakärryistä!)

Blogissa tämä tietää sitä, että tiedossa on ihan varmasti koti- ja sisustusjuttuja. Varmaan tulee myös tuotettua monenmoista pohdiskelua aiheesta ”miltä tuntuu asua yksin taas 15 vuoden jälkeen”. Siinä saattaa aluksi pukata käytännön ongelmaa jos jonkinmoista.

Miten yksinasuva ihminen saa lakanat kuivumaan silleen siististi, kun ei ole ketään niitä kaverina vetämässä? Tommia taasen vähän mietityttää miten minä mahdan pärjätä, kun ei ole enää omaa hovikokkia. ”Veikkaan, että soittelet alkuun aika usein, kun on keittiössä joku ongelma”, kuului hänen arvionsa tuossa joku ilta. Ehkäpä siis jotain Veera opettelee kokkaamaan -sisältöäkin luvassa.

Kyllä monenlaisia fiiliksiäkin varmasti tulee tännekin kirjoiteltua. Mutta tarkoitus on pitää punainen lanka nykyhetkessä ja tulevassa. Luvassa ei siis ole mitään erojuttuja, vaan uuteen elämäntilanteeseen sopeutumista ja erilaiseen arkeen totuttelua. 

Muutamat ensimmäiset tavarat on nyt uuteen kotiin viety. Bongasin tuon ihanan rottinkisen kukkapöydän Tori.fistä ja ostin sen, vaikken sillä hetkellä ollut edes ihan varma mihin sen uudessa kodissa sijoittaisin. Mutta aivan mahtava löytö näin rottinkitrendin jyllätessä. 

Suurin käytännön ongelma tässä muutossa tulee ehdottomasti olemaan tavaroiden, etenkin vaatteiden säilytys. Uusi kotini on vajaan 50 neliön kaksio vanhassa talossa ja säilytystila on todellakin kortilla. Tämä tarkoittaa sitä, että vaate- ja kenkäkokoelmani tulevat kohtaamaan rajua karsimista. Tiedossa siis paljon tuotteita myyntiin! 

Jotain huonekaluhankintojakin on vielä tehtävä, mutta kyllä mä nyt alkuun pääsen. Koitamme jakaa kamojamme sillä tavalla reilusti, että kumpikin joutuu hankkimaan jotain, mutta ei niin, että tilanne olisi toiselle jotenkin epäreilumpi. Nyt voisikin perjantai-illan ratoksi alkaa komppaamaan noita astiakaappeja. Tänään todellakin pistetään lusikat jakoon.

 


-Kaupallinen yhteistyö SPR Kontin kanssa-

Punaisissa valoissa seisoessa se iski. Ajatus, että mitäpä jos pitkään etsimäni vitriinikaappi löytyisi just tänään tuolta Kontista, jonka ohi juuri ajoin. Katsoin kelloa, totesin aikaa olevan todella nopealle pyrähdykselle ja kävin kääntämässä auton ympäri.

En tiedä mikä maailmankaikkeuden kuiskaus se oli, mutta siellä Kontissa se minua heti oven lähellä todellakin odotti, juuri haaveideni mukainen 60-luvun lasivitriini. Sopivan kokoinen siihen paikkaan mihin se oli kotona ajateltu, kaikin puolin hyvässä kunnossa ja hintakin ilahdutti. Kaupat tuli välittömästi!

Samanlaista onnistumisen fiilistä pitkän kärsivällisen odotuksen jälkeen ei todellakaan tavoita uusia huonekaluja katalogista tilaamalla. 

Vaikka toki uutena hankittujakin huonekaluja kotoani löytyy, niin rakkaimmat ovat kyllä juurikin käytettynä löytyneitä aarteita menneiltä vuosikymmeniltä. Ei siis kumma, että hurmaannuin välittömästi astuessani sisään Porin Asuntomessujen kohteeseen nro 19, eli Villa Karhuun.

Porin Kaupungin ja Punaisen Ristin Kontin yhteistyönä toteuttama 4h+k messukohde on nimittäin kokonaan sisustettu Kontti-tavaratalojen valikoimista löytyneillä kierratyshuonekaluilla, -tekstiileillä ja -tavaroilla. Sisustuksen on suunnitellut porilaislähtöinen Frida Steiner. 

Ja voi kuulkaa, että lopputulos onkin hurmaavan värikäs, boheemi ja kodikas! Olisin heti ensinäkemältä kelpuuttanut vaikka mitä huonekaluja omaan kotiini. Etenkin yllä olevan kuvan tuolin ja sarjapöydän.

Näyttävä ryijy värikkään maton päällä on kaunis ja yllättävä yhdistelmä

Villa Karhun sisustusta katsellessa silmä osuu välillä myös sellaisiin esineisiin, jotka eivät omaa silmää hivele, mutta muiden tavaroiden kanssa yhdessä ne muodostavatkin todella toimivan kokonaisuuden. Esimerkiksi lasisen sohvapöydän ohittaisin liikkeessä välittömästi ajatellen, että ei ole minun makuun, mutta tässä kokonaisuudessa pidän siitä todella paljon.

Yllätyksiä ja inspiraatiota, sitä tämä kerroksellinen kierrätyssisustus todellakin tarjoaa. Ja rohkeaa värien yhdistelyä! Alkoi heti kutkuttaa lähteä Konttiin katselemaan kalusteita hieman uusin silmin.

Villa Karhu on sisustettu kuvitteelliselle paluumuuttajaperheelle, johon kuuluu isä, äiti ja teini-ikäinen poika. Pojan huoneessa sininen saa vastaparikseen keltaista ja oranssia. Retrofiilistä rauhoittaa lämpimän ruskea puu.

Kävin kuvaamassa talolla vain muutama päivä ennen messuja, ja siellä Frida vielä täyttä häkää vaihteli lamppuja ja tauluja. Näissäkään kuvissa ei siis näy vielä kaikki lopulliset valinnat.

Kierrätystavaroilla sisustaminen kysyy kärsivällisyyttä ja aktiivisuutta. Mielikuvien mukaista huonekalua voi joutua etsiskelemään pitkäänkin ja myymälöitä on jaksettava koluta ahkerasti, sillä tavarat vaihtuvat usein. Asuntomessukohteen tuli kuitenkin olla valmiina tiettynä päivänä, joten löytämisen ilon lisäksi projektiin mahtui Fridan mukaan myös monia jännityksen hetkiä. 

Vielä viikkoa ennen messuja kaikkiin Suomen 12 Kontti-tavarataloon lähti etsintäkuulutus tietyn kokoisesta Lundian kirjahyllyn pätkästä. Ja kyllä, puuttuva palanen löytyi kuin löytyikin!

Kulturellin perheen kirjatkin on valittu tarkoin. 

Vaikka Villa Karhun sisustuksessa haluttiin välttää liika tuunaaminen, niin muutama huonekalu koki silti Fridan käsissä pienen muodonmuutoksen. Mm. työhuoneen jykevä pöytä sai uuden tummemman värin. 

Paluumuuttajaperheelle sopii hienosti tapetiksi kotiseuturakkautta julistava kartta, joka on toteutettu Alvar Carton ja Tapetit.fi:n yhteistyönä.

Villa Karhu on mielestäni huikea esimerkki siitä kuinka monipuolisesti kierrätystavaroilla on mahdollista sisustaa. Rohkea tyylien ja aikakausien yhdistely muistuttaa siitä, että sisustuksessa ei tarvitse noudattaa mitään tiettyä yhteneväistä tyyliä. Persoonalliset ratkaisut tuovat usein juuri sitä kodikkuuden tuntua. 

Itselleni iski ihan hirmuinen sisustuskuume jo tämän yhden messukohteen nähtyäni. Katsotaan mihin asteisiin se nousee, kun käyn kiertämässä lisää taloja. Mutta nyt siis pitäisi muodostaa päässään jonkinlainen visio omasta unelmasisustuksesta, jotta tietäisi mitä alkaa metsästämään. Muuten tässä käy niin, että koti on pian täynnä ties mitä kierrätettyjä löytöjä ja aarteita. Vierashuoneessani kun on tälläkin hetkellä säilössä yksi ylimääräinen sohva, joka pitäisi käydä viemässä Konttiin jonkun muun löydettäväksi.

Jos olet tulossa seuraavan kuukauden aikana Poriin, niin Villa Karhuun pääset tutustumaan Asuntomessuilla 6.7.-5.8. Kohdenumero 19. Osoite Teroittajankatu 4.

Asuntomessujen tapahtuma-alueella on myös Kontin pop up -myymälä, josta löytää nimenomaan messuja varten kevään aikana kerättyä sisustustavaraa. 

Mikäli jokin Villa Karhun huonekaluista on juuri sitä mitä olet omaan kotiisi etsinyt, niin tuotteita on mahdollista huutaa itselleen huutokaupat.com -sivustolla. Pientavarat puolestaan menevät messujen päätyttyä myyntiin Porin Konttiin.

Miltä näytti? Hankitko itse sisustuksesi mieluummin uutena vai oletko vanhojen tavaroiden metsästäjä? 


Mä olen ihan varma, että siellä lukijoiden joukossa on ainakin jokunen tyyppi, jotk ovat suuntaamassa viikonlopuksi Poriin. Kyllä ainakin kannattais tulla! Huomenna Pori Jazzin lavalla mm. Joss Stone ja Lauryn Hill, joista jälkimmäinen mun on ainakin pakko nähdä. Rouvan 1998 ilmestynyt albumi The Miseducation of Lauryn Hill kuuluu ehdottomasti oman elämäni soundtrackeihin. Voi kunpa huomenna kuultaisiin vaikkapa Ex-factor, To Zion tai Everything Is Everything. Kirjurinluodolla voi olla luvassa melkoinen nostalgiatrippi!

Kuka on tulossa? 

Olitpa Porissa tänä viikonloppuna tai vaikkapa joskus toiste, niin haluan näiden kuvien myötä vinkata teille yhden kivan paikan, missä pistäytyä vaikkapa kahvilla tai viinillä.

Ihan torin laidalla, Airionkulman sisäpihalla (eli meikäläisen takapihalla) sijaitsee melko uusi kahvila ja sisustusputiikki nimeltä 2nd life. Paikka on samojen tyyppien, jotka ovat perustaneet tässä kaupungissa suureen suosioon nousseet viinibaari Elban ja hampurilaisravintola Blind Burgerin, joten hyvää tunnelmaa ei puutu 2nd lifestakaan.

Samassa paikassa voi siis shoppailla kauniita sisustustavaroita ja nautiskella kahvilan itsetehdyistä herkuista. Itsekin bongasin jo pari pikku juttua jotka haluaisin ostaa, mutta pitää odottaa että päästään ensin muuttamaan uuteen asuntoon. Sitten vasta on lupa tehdä uusia sisustushankintoja. Mutta kakulla ja skumpalla on onneksi lupa käydä jo ennen muuttoakin. Saattaa se skumppa itse asiassa tulla todella tarpeeseen, kun alan kamoja pakkaamaan. Veikkaan nimittäin, että pinna kiristyy siinä puuhassa melko nopeasti…

2nd life aukeaa aamuisin klo 10 ja on auki kaikkina muina päivinä paitsi sunnuntaisin. Oiva paikka piipahtaa vaikkapa ennen Kirjurinluodon konsertteihin suuntaamista!

Hieman piilossa olevan paikan löydät, kun suuntaat kävelykadulta sisään Kauppahallin vastapäätä olevasta porttikongista (osoite Yrjönkatu 11 A) ja suuntaat aivan pihan perälle. Tai, jos lähestyt kohdetta torin puolelta, niin astu porttikongista Nappinja-nimisen liikkeen vierestä.