04.03.2012

Posted at 21:43h in Yleinen by
0 Likes

Viikko sitten lauantaina tapahtui jotain itselleni todella ihmeellistä ja uutta. Minä nimittäin menetin sydämeni kissalle, ja vielä ihan aikuiselle sellaiselle.

En ole koskaan ollut oikein kissojen ystävä vaikka muuten kaikenlaisille karvapalleroille yleensä lämpenenkin. Yhtenä syynä tähän ”negailuun” on varmasti ollut se, että juuri kissat ovat olleet mulle aina yksi pahimpia allergianoireiden aiheuttajia, mutta mä olen myöskin aina pitänyt kissoja jotenkin liian vaikeasti lähestyttävinä. Ne on sellaisia viekkaita kyräilijöitä ja mä taas tykkään sellaisista seurallisista ja avoimista söpöistä eläimistä. 😀

Mutta kuten jo sanoin, niin viikko sitten mä tapasin kisun joka tassutteli suoraan mun sydämeen. Ja mikä parasta, vaikka olin tuon kissaeläimen seurassa useamman tunnin ja silittelinkin sitä, niin en saanut minkäänlaisia allergiaoireita. Haluatteko nähdä millainen ihana kissi sai mut puolelleen?

Hän on Fiona!

Tapasin Fionan siis Jussin luona, kun menimme kangaskauppavierailun jälkeen hänen luokseen ottamaan minusta mittoja.

Olin nähnyt Fionan kuvia jo aiemmin facebookissa ja miettinyt, että siinäpä on oudon näköinen kissa. Tuollainen karvaton ruttunahka kun on. Mutta luonnossa se oli aivan ihana ilmestys. OIkein seurallinen ja hellyydenkipeä tapaus. Jussi kutsuikin Fionaa lempeästi omaksi rakkauspakkauksekseen.

 Fiona oli heti ihan minunkin kaveri otti kovasti kontaktia. Erityisesti minun villasukat tuntuivat kovasti kiinnostavan. Siitä piti kuitenkin hieman pikkuista torua, kun hän olisi kovasti halunnut tarrata sukkahousuihini sillä välin kun Jussi yritti ottaa minusta mittoja.

Laitettiin hänet sitten ehkä kolmeksi minuutiksi oven taakse eteiseen odottamaan, että saadaan tehdä mittailut rauhassa, niin Fiona oli takaisin tullessaan jo surkeana ihan kuin hänet olisi hylätty pidemmäksin aikaa. Oikea drama queen. 😀

Yritin kovasti miettiä fionaa silitellessäni, että miltä se ihanan pehmoinen nahka oikein tuntuu ja Jussi sen osasi sitten pukea sanoiksi. Fiona on ihan kuin lämmin persikka! Ihana, ihana, lämmin persikka! Ja mä olen nyt sitten Fiona nimisen lämpimän persikan kummitäti. 😀

 Ja ettei tyyliasiat nyt ihan unohtuis, niin huomiokaa myös tuo Fionan upea toppi. Se on kotoisin American Apparelilta ja rakkauspakkauksella oli niitä oikein kolmessa värissä. Mikäli jonkun teidän pikku kisu tai hauva olis vailla trendikkäitä ja värikkäitä puseroita, niin nuo fleecea sisäpuolelta olevat topit  maksavat  tällä hetkellä AA:ssa vain vaivaiset 2 € kipale! Ja värejä on tarjolla vaikka kuinka. Fiona ainakin kuulema viihtyy omissa paidoissaan oikein mainiosti.


16.10.2011

Posted at 21:47h in Yleinen by
0 Likes

Minulla on vieläkin nostalgia-arvon vuoksi tallessa yksi teiniaikojen hakaneuloilla tuunattu lempipaita. Äidin Italiasta tuoma Calvin Kleinin mesh-paita sai etumukseensa hakaneulakoristelun joskus ysärin loppupuolella ja edelleen joka ikinen neula on juuri sillä sijoillaa, johon ne silloin onnistuin kauniisti asettelemaan. Paita mahtui viimeksi joskus kymmenen vuotta ja kaksikymmentä kiloa sitten, mutta en voi koskaan heittää sitä pois, sillä tuo paita on yksi niistä muutamasta vaatekappaleesta joihin ikimuistoisimmin kiteytyy nuoruusvuosieni tyyli.

Aina ei kuitenkaan pelkkä hillitty koristelu riittänyt, vaan piti tehdä muutakin. Enemmänkin noloudella kuin lämmöllä muistelen mm kaikkia niitä paitoja joista leikkasin kaikki saumat auki, jotta saatoin koota ne uudelleen hakaneuloilla. No, kyllä kai niitä timmin urheilijateinin kylkiä saattoi paljastellakin.. 😀

Tuon hakaneulojen edustaman henkilökohtaisen nostalgia-arvon ja edelleenkin minua miellyttävän estetiikan vuoksi en siis voinut kuin ihastella viime viikonloppuna Voicen muotiviikkoilla vastaan kävelleen ystävän asua.

Muodin huipulle -ohjelmasta tutuksi tulleen Jussin päällä oli hänen näyttävästi hopeisilla ja kultaisilla hakaneuloilla tuunaama liivi, joka todellakin pisti tämän metallinkiillon perään olevan harakan silmään. Miten voikin niinkin yksinkertainen ja arkinen asia kuin hakaneula olla oikein käytettynä niin äärimmäisen näyttävä ja kaunis elementti. Ennen tämän hetkistä olomuotoaan hakaneulaliivi on kuulema ollut takki, joka sekin ehti palvella Jussia monin eri tavoin koristeltuna. Voi kun itselläkin olisi edes pieni hitunen sellaista luovuutta, että osaisi loihtia oman vaatekaapin asukeille jatkoaikaa uusiksi tuunaamalla.

Jussillahan on nykyään oma vaatemerkki Olav design by Jussi Salminen jonka ensimmäistä mallistoa hän parhaillaan kiivaasti työstää. Pientä esimakua luomuksista voi käydä vilkaisemassa Olavin nettisivuilta tai Facebook-sivuilta joissa on molemmissa kuvia Thing for the Bling -blogin Teemun Elle Style Awards -asusta. Jussi muuten lupaili myös, että nettikauppa hänen sivuillaan aukeaisi joskus marras-joulukuun tienoilla. Itse ainakin jään melkoisella mielenkiinnolla odottamaan mitä mahtavaa sieltä oikein tulee löytymään.