06.08.2010

Posted at 09:15h in Yleinen by
0 Likes

Vielä olisi yksi Minun Marimekkoni-kampanjan myötä saamani vaatekaapin uusi asukki esittelemättä. Joanna Vanderpuijen suunnittelema Ira-neulemekko (tai pituutensa puolesta ehkä sittenkin tunika) ei olisi ollut ihan ensimmäinen valintani monista syysmalliston upeista neuleista, mutta koska kaikista tuotteista ei ollut vielä kokoja saatavilla, niin päädyin hetken peilin edessä pyörähtelyn jälkeen nappaamaan sen mukaani. Onneksi nappasinkin, sillä se on alkanut hetki hetkeltä viehättää minua enemmän.

marimekko_tunika1

Vaate on kiskaistu päälle ihan vain näitä kuvia varten sillä nämä kesäkelit ovat vielä hitusen liian kuumia, jotta haluaisi oikeasti pukeutua tuollaiseen villaa ja puuvillaa yhdistävään, melkoisen lämpimän oloiseen luomukseen. Veikkaankin siis, että syksymmällä se saa kaverikseen vaikkapa värikkäät paksut sukkikset ja pitkät saappaat ja suunnistaa päälläni töihin.

marimekko_tunika2

Tunikan malli ei pienen pussituksensa vuoksi ole ehkä kaikista imartelevin omalle omena-päärynä-mango-meloni-whatever vartalotyypilleni, mutta tykästyin siinä määrin sen taskuihin ja mielenkiintoiseen kaulukseen, että annoin pienen mahan kasvatusefektin anteeksi.

kaulus2 kaulus1

Mekon kaulus tosiaan laskeutuu mielenkiintoiseti toiselta puolen tuollaiseksi taitokseksi miehustalle. Ilme muuttuu hieman sen mukaan miten lärpäkkeen asettelee. Tämä on just niitä sen lajin pieniä yksityiskohtia jotka iskevät omaan makuuni. Yksinkertainen musta vaate, jossa on joku pieni juju, joka ei huuda olemassaoloaan koko maailmalle, vaan ainoastaan kuiskaa lähelle tuleville. Yksinkertaisen kaunista.

rannekoru

Tällä kertaa kiitokset kuvista menevät ihanalle pomolleni, Heidille!

Vaikka puhuinkin ylempänä mekon pukemisesta saappaiden kanssa töihin, niin oikein asustamalla se muuntuu myös melko salonkikelpoiseksi pikkumustaksi. Björn Weckströmin Avaruushopeiden kauniit muodot sopivat tyyliltään loistavasti Ira-mekon kauluksen laskoksiin. Ainakin omaan silmääni sekä koruissa, että mekon miehustassa on samaa hienovaraista ja pehmeää liikkeen tuntua.

Nilkkureissa toistuu upeasti sama graafinen fiilis kuin mekossakin, joten niitä soisi nähtävän yhdessä toistekin siitäkin huolimatta, että huiman korkeat kengät oikein korostavat helman lyhyyttä. Mutta asia tasapainottunee, kun syksyn tullen paksut sukkahosut tulevat joka tapauksessa pakollisiksi mekon kavereiksi. Mutta nyt saa Ira hetken aikaa vielä odotella kaapissa. Ei vielä manata viileämpiä säitä.

Muistuttaisin vielä kaikkia tähän kampanjaan liittyvästä kilpailusta. Käykää ihmeessä osallistumassa kuvaamalla millainen on sinun Marimekkosi!


05.08.2010

Posted at 15:45h in Yleinen by
0 Likes

Joo, ei se mummotukka ehkä olis ollu ihan mua varten, mut onneks siitä pääsi helposti eroon. Ja onneks teidän kommentit toi mulle paljon naurun aihetta nimpparipäivän kunniaksi. Buhahhaa.. Mä olen vähän sitä mieltä, että siellä muutama tais ihan oikeesti mennä lankaan. 😀

Kuuman mummiksen alta kuoritui sitten jotain tällaista..

lyhyt_tukka_b

Se on lyhyt. Niin lyhyt, että ei vielä oikein edes meinaa asettua päätä pitkin. Mutta mulla on tosiaan tapana haluta aina vähän liian lyhyt tukka, joten tämäkin on parhaimmillaan sitten parin viikon päästä. Ja kyllä, tollanen mitta tekee musta ihan käsittämättömän pallopään (tai siis se ei onnistu yhtään piilottelemaan sitä tosiasiaa, että mulla on pallopää ja buldoggiposket), mut en anna häiritä. Meni niin hermo siihen reuhkaan tossa helteillä, että oli pakko tehdä tällainen ratkaisu. Tää vaan tuli kelien kannalta kuukauden myöhässä.

Jotta vältyttäisiin inttiinlähtöfiiliksiltä, ja pikkupoikamaisuudelta, näin lyhyt kampaus kaipaa tällaisella pallonaamalla kaverikseen roikkuvat korvikset ja kunnon meikin joko silmiin tai huuliin. Nyt ei siis kärsi lähteä aamuisin huitelemaan suoraan suhkun jäljiltä, vaan on pakko hieman panostaa, mutta eipä siitä taida haittaa olla.

Mutta ihaninta on, että tätä ei tarvitse juurikaan laittaa. Tai oikeastaan tätä ei tällä hetkellä edes pysty laittamaan juurikaan mitenkään. Antaa kuivua paikalleen (kestään. 3 minuuttia), ja sohii sitten hieman vahaan sotketuilla käsillä pikkuisen tekstuuria, niin se on siinä. Mä olen aina rakastanut tukkaa, jonka voi pestä samalla kuin naamansa.

Yks huono puoli tässä on. Mun kaapit on täynnä blogin kauttaa saatuja shampoita ja hoitiksia (siitäkin huolimatta, että olen jakanut niitä avokätisesti kavereille) ja tällaisella mitalla mä en ikinä kuuna päivänä saa yhtään pulloa kulutettua loppuun. Mutta se on just se ainoa tukkaprobleema jonka mä halusinkin. 🙂

Mitä sanoo raati tällä kertaa?


04.08.2010

Posted at 23:02h in Yleinen by
0 Likes

Useimmille meistä Marimekko tuo ensimmäisenä mieleen värikkäät printit ja naiset, jotka kesäjuhlissa näyttävät pöytäliinaan pukeutuneilta. Unikkokuosinen mekko hämäsi jotain sukulaislasta vuosia sitten rippijuhlissa ja poika kysyi erään naisen marikoltun nähdessän, että ”miksi tuolla tädillä on pöytäliina päällä?” Ei voi kyllä lasta paljoa syttää tuosta kysymyksestä, sillä samaa mä mietin joidenkin kuosien kohdalla aina itsekin. 😀

Vaikka itsellänikin ensimmäinen Marimekko mielleyhtymä on aina juurikin kaikki se printtien kirjo, niin minun tyylissäni villit kuviot kuuluvat ainoastaan ikkunoihin, pöydille ja sänkyihin, eivät missään nimessä ylleni. Marimekon kirjavasta tarjonnasta päälleni pääsee vain aiemmin esittelemäni tasaraidat.

Marimekko ei kuitenkaan todellakaan ole pelkkien printtiensä vanki, vaan merkin vaatteissa on erittäin vahvasti esillä myös tyylikäs ja graafinen minimalismi. Jotain noilla adjektiiveilla kuvailtavaa tarttui raitapaitojen lisäksi mukaan viime viikkoisella showroon vierailulla, kun kävin valitsemassa tuotteita jotka sain itselleni tähän Minun Marimekkoni- kampanjaan osallistumisen vuoksi. Niin kuin ei saaduissa kamoissa olisi jo ollut riittävästi ihanuuksia, niin sorruin vielä yhteen ostokseen tehtaanmyymälässä.

marimekko1

Ritva Fallasta tulee itselleni ensimmäisenä mieleen keski-ikäiset, johtavassa asemassa työskentelevät, tyylikkäät naiset, jotka luottavat pukeutumisessa kotimaiseen laatuun ja suunnittelijoihin. Olipa suunnittelijan kohderyhmä sitten mikä tahansa, niin ainakin tuo tehtaanmyymälästä ostamani läpikuultava pellava-viskoosineule taipuu yhtälailla siistiin bisnesstyyliin kuin omaan rock-renttuiluunikin. Tiesin heti neuleen nähtyäni, että se kuuluu minulle ja olemmekin viihtyneet yhdessä jo useampana päivänä.

Tuo viskoosin ja pellavan yhdistelmä on näköjään viimeaikoina osoittautunut kovasti itseäni miellyttäväksi, sillä muutama postaus sitten esittelemäni Benettonin täydellisyys t-paitakin yhdisti juurikin noita kahta materiaalia. Niin t-paita kuin tämä neulekin laskeutuvat aivan käsittämättömän hyvin eivätkä jää millään tavoin ikävästi tönöttämään tissieni päältä. Lisää tällaista unelmamateriaalia minulle. Neule tuntuu yhtäaikaa pehmeältä, vilpoiselta, laskeutuvalta ja kuitenkin todella jämäkältä. Rakkautta.

marimekko2

Mutta mitäs sitten tarttui mukaan showroomilta?  Jotain mikä sai minut haukkomaan henkeäni ihastuksesta ja pyörtymään lähes onnesta peilin eteen kuullessani, että voisin saada ihanuudet omakseni. Julia Lundstenin suunnittelemat uskomattoman upeat ja särmikkäät kiilakorkonilkkurit!

Nämä kengät eivät jättäneet muitakaan tyttöjä kylmäksi, sillä kävi ilmi, että myös Jenni, Irene ja Salla olivat valinneet nuo samat kaunottaret. Onkin hauska nähdä miten samat kengät taipuvat mahtavasti hyvin erityylisten ihmisten pukeutumiseen. Tsekatkaa ainakin tuo linkkaamani Jennin Marimekko-postaus, se nimittäin sisältää henkeäsalpaavan mahtavia kuvia!

marimekko3

Kuvista kiitokset ystävälleni Jari Laasaselle!

Katsokaa nyt niitä. Käsittämättömän upeat, eikö vain? Yhtä aikaa  rauhalliset ja räyhät, hienostuneet ja täynnä rokkia. Kahden erilaisen nahan yhdistelmä tekee yksivärisistä kengistä mielenkiintoiset, huikeat korot tuovat koko olemukseen melkoista nostetta ja piiloplato tekee kengistä hyvät jalkaan.

En ihan hirvittävästi ole innostunut Lundstenin Finsk-merkin kengistä, eikä Marimekon kesämalliston jalkineetkaan aiheuttaneet minkäänlaista värähdystä, mutta nämä syysmalliston upeudet ovat ihan täysosuma. Jos en näitä jo omistaisi, kuolaisin itseni hengiltä nämä nähdessäni.