10.02.2011 Uudet kamelit ja muita löytöjä
Aina tasaisin väliajoin jotkut lukijat toivoisivat näkeväni päälläni muutakin muin mustaa. Toivottavasti he kaikki ovat nyt sitten kuulolla. Tänään on nimittäin pitkästä aikaa päivä, kun tarjoilen jotakin kuutakin kuin synkkyyttä päästä varpaisiin.
Ostin uudet housut lauantaina H&M:sta ja olen menettänyt sydämeni täysin. Olen tykästynyt noihin kameleihin (miks mä aina nimeän mun vaatekappleita..) siitä huolimatta, että ne eivät lainkaan feikkaa minua paremman näköiseksi, vaan ennemminkin julkeasti osoittavat kuinka lyhyt ja paksu oikeasti olen. Mutta voi jestas, kun ne ovat mukavat. Ja on ihanaa, kun käärityt lahkeet päästävät mahtavat kengätkin oikeuksiinsa. Lisäbonus on tietenkin se, että housujen väri käy loistavasti yhteen hiusteni kanssa! 😀
Muutaman päivän käytön jälkeen on kyllä hieman alkanut mietityttämään josko olisi pitänyt ottaa kokoa pienemmät, kun niin kovasti ovat venyneet ja vanuneet. Mutta näillä mennään nyt, eikä muuta voi.
Jostain syystä erilaiset ruskean ja terracotan sävyt ovat alkaneet kiehtoa minua. Onko kyseessä joku hetken hairahdus, vai olisiko jo oikeasti muutaman täysin pimeän vuoden jälkeen pukeutumiseeni eksymässä uusia sävyjä?
Tämän viikon pakkaspäivinä päälle on päässyt muutakin uutta, nimittäin tuo todella klassinen v-aukko neule. SANDin merinovillainen unelmanpehmeä ja ohut neule löytyi taas mistäs muualta kuin Ratsulasta. Alejämähyllyssä hyväilyjäni odotti tasan yksi L-kokoinen neule -60% lapulla merkittynä. Mamma on opettanut, että hyvälaatuiset klassikkovaatteet kannattaa keräillä talteen, jos noin hyvillä hinnoilla eteen sattuu ja minähän toteutan tuota opetusta sitten riemulla.
Hintaa käsittämättömän mukavan tuntoiselle ja lämpimälle neuleelle jäi 54 €, eli lähes naurettavan vähän. Pienenä miinuksena todettakoon helmassa näkyvä SANDin strassilogo, mutta kyllä senkin kestää, kun kyseessä on kaikilla muilla mittareilla täydellinen valioyksilö.
Tämähän ei suinkaan ollut minun ensimmäinen tämän talven superlöytö neuleiden saralla, vaan viime vuoden puolella samainen Ratsula tarjoili eteeni samaisen SANDin pitkän merinovillaisen neuletakin mahtavalla alennuksella. Juuri tällaisista aarteista mä saan suurimman löytämisen riemun.
En muuten tiedä oletteko te sitä huomanneet, mutta mä olen viimeisen puolen vuoden aikana innostunut hirveästi taas housuista. Aiemmin aina jalassa kuluneet legginssit ovat melkein jääneet vallan käyttämättä ja uusia pöksyjä on ilmestynyt kaappiin jo melko monet. Erityisesti nyt kiinnostaa kaikki housut joissa on maltillisesti ja tyylikkästi laskettu haara. Mustat Tukholman asuissakin nähdyt lempipöksyt ovat juurikin sellaista mallia ja samankaltaista rentoa mallia olisi nyt etsinnässä jossain muussakin värissä. Vinkatkaa ihmeessä, jos vastaan tulee yksilöitä joista voisitte kuvitella minun pitävän.