Liekö Hannibal Lecter vai kuka sen mitannut, mutta aikuisen ihmisen ihon pinta-ala on keskimäärin n. kaksi neliömetriä. Ei siis ihme, että se tuntuu aiheuttavan jonkinmoisia ongelmia lähes kaikille, jopa rakkaalle ystävälleni Piialle jota olen aina kadehtinut hänen upeasta ja virheettömästä ihostaan jossa ei tunnu koskaan olevan näpyn näppyä. Mutta niin vaan ilmestyi todistettavasti ainakin kerran yksi karmiva paukku keskelle naamaa, ja koskas muulloin kuin juuri hääpäiväksi. (anteeksi Piia-rakas, että muistutan sinua tästä kamalasta ja varmasti traumaattisesta tapahtumasta! :D)

Mikä siinä onkin, että ilkimyksellä on pari neliömetriä tilaa alkaa kukkimaan, niin vahingossakaan ei voi se näppy päättää pukkautua vaikka pyllyyn vaan näkyvimmälle paikalle on päästävä. Hemmetin julkisuudenkipeä hirvitys!

Mitä itseeni tulee, niin ihan yhdellä eikä kahdellakaan näpyllä en ole selvinnyt. Teini-ikä meni ilman suunnattoman suuria ongelmia. Toki ihossa oli epäpuhtauksia, mutta ei mitään niin vakavaa ettäkö se olisi alkanut ahdistaa tai etteikö kevyt pakkelointi olisi virheitä piilottanut. Mamma ohjeisti tärkeät päivittäiset ihonhoitorutiinit minulle jo varhaisessa vaiheessa ja puhdistus, kosteutus, kuorinta ja naamiot ovat siitä saakka olleet itselleni melko automaattisia toimintoja joskin yövoiteen käytössä olen ollut hieman laiskanpuoleinen.

Kuvittelinkin joskus vähän päälle parikymppisenä olevani onnekas selvittyäni teini-iästä ihoni suhteen todella vähällä ja kuvittelin pahimman akne-vaaran olevan osaltani jo historiaa. Ja p**kat! Nyt kolmenkympin kolkutellessa ovelle, olen epätoivokseni joutunut huomaamaan, että ihoni on huonommassa jamassa kuin koskaan aiemmin.

Kasvojeni kukintakausi on nyt kestänyt jo noin vuoden ajan ja olen jo todenteolla ahdistunut tilanteesta ja peiliin katsominen masentaa päivä päivältä enemmän. Epätoivoni keskellä en olisi voinut enää juuri enempää ilahtua, kun kuulin Indiedaysin ja Nivean yhteistyökampanjan myötä pääseväni asiantuntevalle kosmetologille ihoanalyysiin ja kasvohoitoon.

nivea_voiteet

Ihokeskuksessa ihana Erja aloitti parin tunnin sessiomme kyselemällä ihonhoitorutiinieni ja käyttämieni tuotteiden lisäksi mm. allergioista ja käyttämistäni lääkkeistä. Allergioista minulta on joku muukin kosmetologi aiemmin tiedustellut, mutta lääkkeiden yhteydestä ihonhoitotuotteisiin en ollut ymmärtänyt mitään ennen kuin Erja hieman valotti asioita.

Koska olen allerginen jotakuinkin kaikille siitepölyille minun kannattaa kuulema välttää tuotteita jotka sisältävät mykerökukkia kuten kamomillaa tai kehäkukkaa, sillä ne voivat aiheuttaa oireita herkimmille. Tämä oli ainakin itselleni uutta tietoa. Ja niin oli myöskin eräs lääkityksestä puhumisen myötä esiintullut seikka. Erja ehti jo hetken miettiä yhdistävänsä hoitooni puhdistavan levänaamion, mutta kuultuaan kilpirauhaslääkityksestäni hän totesi, ettei levähommat tulisi kuulonkaan. Hän ei alkanut asiasta sen laajempaa esitelmää pitämään, mutta levätuotteiden sisältämän jodin vuoksi niiden käyttöä ei suositella kilpirauhasongelmista kärsiville.

Itse en tosiaan ollut mistään tällaisista asioista tietoinen ja olenkin työntänyt vuosien aikana naamaani varmasti ihan kaikenmoisia mykerökukka- ja levä-ainesosia sisältäviä tököttejä ainoan huomion ollessa se, että en tykkää levämömmöistä sillä ne haisevat pahalle ja aiheuttavat kirvelyä. Olikin siis todella ilahduttavaa päätyä sellaisen kosmetologin käsittelyyn joka mietti tällaisiakin asioita valitessaan minulle oikeanlaisia hoitoja.

Tutkittuaan naamaani ja kuunneltuaan ongelmiani Erja kertoi ihoni olevan tyypiltään, tai paremminkin tämänhetkiseltä tilaltaan sekaiho ja jopa rasvoittuva sellainen, joskin pakkaa sekoittaa vielä se, että lisäksi vaivana on toisinaan pintakuivuutta. Itse tiivistäisin tuon äskeisen sanomalla ihan vaan sanomalla, että kyseessä on ongelmaiho.

Minun ongelmaiholleni valittiin hoidoksi mikrohionnan, joka tuntui aivan kuin kasvoja olisi imuroitu pienellä nukkekodin imurilla. Puhdistuksen, entsymaattisen kuorinnan, pörhennyksen (juu, ennen hiontaa käytettiin jotain mitä kutsuttiin pörhennysaineeksi. :D) ja mikrohionnan jälkeen sain kasvoilleni vielä miellyttävän tuntuisen kosteuttavan naamion jonka vaikutusaikana Erja hemmotteli minua kasvo- ja dekoltehieronnan lisäksi vielä hot stone -kivillä tehdyllä niska/hartia -hieronnalla. Voi luoja miten ihanaa ja rentouttavaa! (Ja minä kun olin aina miettinyt, että mitä ne kylpylöiden mainoskuvissa selän päällä möllöttävät kivet oikein on ja mitä niillä tehdään.)

nivea_puhdgeeli

Hoitojen aikana juttelimme iho-ongelmistani ja siitö kuinka minun kannattaisi pintaani hoitaa. Suurimmat epäilyt tämän ”aikuisiän aknen” syyllisestä kohdistuivat hormonihommiin. Pahimmat ongelma-alueeni suun ympäristä ja leukapielet ovat kuulema hormonitoiminnan heijastealueita. Tätä hormoniongelma ”diagnoosia” vahvistaa tietenkin myös muut vaivani joista sen enempää avautumatta totean vain, että hedelmällisessä iässä olevalla naisellahan kuuluisi olla sellainen toiminto kuin kuukautiset. No, omalla kohdallani kyseessä on enemmänkin neljännesvuosikatsaukset, joten onko se nyt ihme jos naamakin kiukuttelee pikku hormonihermostuksissa. 😛

Niinpä voikin siis olla, että pelkällä ihonhoidolla en näppykasoistani eroon pääse, mutta tarkempia tutkimuksia odotellessa on kuitenkin hyvä pitää huoli siitä ettei ainakaan pahenna tilannetta esimerkiksi vääränlaisilla tuotteilla. Olen aina ollut jotenkin ulalla siitä mnkälaiselle iholle tarkoitettuja tuotteita minun tulisi käyttää ja nyt se viimeistään selvisi. Erja suositteli minulle sekaihon tuotteita ja kehotti lähes ehdottomasti välttämään kuivalle iholle tarkoitettuja tuotteita. Ja sellaisia kun minä olin usein juurikin valinnut pintakuivuuden kiristäessä naamanahkaani.  Puhdistukseen iholleni sopii asiantuntijan mukaan erityisesti geelimäiset tuotteet, kun taas puhdistusmaito ei ole kovinkaan hyvä ratkaisu.

Kasvohoidon lisäksi sain Nivealta setin heidän tuotteitaan tärkeimpänä uusi Aqua Sensation -sarja jonka tuotteissa on käytettä erityistä Hydra IQ -teknologiaa, jonka ansiosta kosteuden kerrotaan imeytyvän ihoon entistä tehokkaammin, tasaisemmin ja pitkäkestoisemmin. Itselleni monet Nivean tuotteet ovat jo entuudestaan tuttuja ja varsinkin puhdistusaineen ja kuorintavoiteen valitsen usein juurikin tältä tutulta merkiltä. Mutta Nivean kasvovoiteita en muista käyttäneeni ainakaan ihan hetkeen.

Nivean tuotepakkauksesta otin käyttööni nimenomaan kosmetologin suositteleman kombinaation. Reilun viikon ajan olen siis puhdistanut ihoni aamuin illoin tuolla kuvassakin näkyvällä puhdistusgeelillä, herkät silmänaluseni olen voidellut kevyesti Aqua Sensation silmänympärysvoiteella ja aamuisin olen levittänyt kasvoille normaalille- ja sekaiholle tarkoitettua Aqua Sensation Day Care voidetta. Illan tullen olen myöskin jatkanut päivävoiteella, mutta Erjan ohjeiden mukaisesti kuivan ihon sellaisella. Yöllä iholla on aikaa imeä rauhassa itseensä kosteutusta, joten silloin kannattaa käyttää hieman ”tujumpaa” voidetta. Vaikka minulta muuten kuivan ihon tuotteet pistettiinkin pannaan, on kuivan ihon päivävoide kuulema juuri sopivasti sekaihon päivävoidetta”raskaampi” ja siksi sopiva itselleni yövoiteeksi. Koska kuivan ihon yövoiteen sain kokonaan unohtaa, annoin sen suosiolla kaverilleni, jotten tuntisi kiusausta käyttää sitä törppöä edellisen tyhjentyessä.

Nyt reilu viikko kasvohoidon jälkeen tilanne on naaman kanssa muuten ihan yhtä katastrofaalinen kuin aiemminkin, mutta tuntuu, että kasvojen iho imee paremmin kosteutta itseensä kuin aiemmin. Tähän on todennäköisesti syynä kuollutta pintasolukkoa tieltä raivannut mikrohionta + se, että olen poikkeuksetta muistanut rasvata kasvoni aamuin ja myös illoin. Rasvausintoa on edesauttanut se, että nämä saamani uudet voiteet ovat todella miellyttäviä levittää ja ovat iholla miellyttävän ja raikkaan tuntoisia. Näin ei ole ollut läheskään jokaisen kokeilemani rasvan kanssa.

Että sellainen romaani omasta katastrofi-ihostani! Toivon todella, että säännöllisesti käytetyt oikein valitut tuotteet yhdistettynä hormonihommien setvimiseen auttaisi minut vielä joskus yli tästä kukinnan aiheuttamasta epätoivosta. Pitäkää peukkuja!

Jos jaksoitte lukea tänne loppuun sakka, niin vinkataanpa vielä, että Nivea Aqua Sensation kampanja-sivulta voit käydä lukemassa asiantuntijan ihonhoitovinkkejä ja osallistumassa kilpailuun, jossa palkintona on ruhtinaallinen 100 € Nivea tuotepaketti + 15 pienempää tuotepalkintoa! Kampanjasivulle pääset TÄSTÄ!

Onko kaikille muille oma ihotyyppi ollut aina ihan selvä asia vai aiheuttaako asia epäilyksiä? Entä onko siellä muita aikuisaknen uhreja?


Joku täysin käsittämätön aivotoiminnan katkos kesken ostosreissun pisti minut tarttumaan johonkin ei-mustaan, ohueen ja heti rypistyvään tekeleeseen ja viemään sen mukanani sovituskoppiin. Viisi minuuttia ja -10 € myöhemmin rakkauteni tätä itselleni täysin uutta sävyä kohtaan oli sinetöity. Tähän hiekkaan haluan hukkua.

120411_asu3B

120411_asu2B

120411_asuB

farkut/H&M, paitapusero/Lindex, bikerit/Clou, kaulakoru/Lindex (Anni, mä oon matkipelle!! viimeinen kipale ja maksoi 2 €!), lehmälaukku/siskon vanha, kello/ukin vanha

Ulos lähtiessä kuorrutin kokonaisuuden tietenkin rakkaalla nahkarotsillam joka toi kokonaisuuteen lisää tuttua ja turvallista mustaa. Töihin kävellessä minulle tuli pillifarkuissani, solmitussa paitapuserossani ja taaksepäin kammatussa tukassani jotenkin todella kasari-olo. Yllätyksekseni sekin tuntui vain mukavalta eikä yhtään pelleltä.


Meillä sattui ystäväni Pauliinan kanssa tänään yhteinen vapaapäivä javietimme päivän oiken perinteisesti lounas + shoppailua -ohjelman merkeissä. Käyn useimmiten pyörimässä kaupoissa yksikseni joten olikin ihan hauskaa vaihtelua ahtautua sovituskoppeihin (tai vaatekomeroon kuten Pauliina sanoi) yhdessä ystävän kanssa.

Samaan sovituskoppiin voi mennä sellaisen ihmisen kanssa jonka edessä ei joudu häpeämään edes silloin, kun ne suurimmatkin kaupasta löytyneet housut jämähtävät reisiin eikä yksikään koppin raahamistasi mekoista mahdu kiinni. Toisen edessä haavoittuvaksi heittäytyminen vaatii täydellistä luottamusta siihen, ettei toisen kasvoilla välähdä pienintäkään pilkan häivähdystä noina nöyryytykseltä tuntuvina hetkinä.

Sovituskoppi on raadollinen paikka ja sinne seuraksi pääsevän on osattava olla yhtä aikaa empaattinen, kannustava ja sopivalla tavalla huumorintajuinen. Minulla ja Pauliinalla on onneksi täydellinen sovituskoppi ystävyys, sekä kannustus, että tyrmäykset osataan esittää ja ottaa puolin ja toisin sopivalla tavalla.

Ja kun kerran hyvällä tiimillä oltiin liikenteesä, niin tulihan sitä onneksi koettua myös onnistumisia pelkkien nöyryytysten sijaan. Uusia ostoksien sijaan tässä postauksessa esitellään kuitenkin vain työstä käyneen shoppailureissun asu ja palataan ostoksiin joskus myöhemmin.

110411_sulka

110411_laukku

110411_kengat

110411_asu

Hihan alla piilossa oleva ukin vanha Seiko ei tällä kertaa ollut asun ainoa esihistoriallinen perintöasuste. Isosiskon vanha lehmälaukku kahdeksankymmentäluvulta on ollut minulle rakas jo teinivuosista lähtien. Välillä lehmä lepää jopa kuukausikaupalla naulakossa kunnes taas muistan sen olemassaolon ja rakastun uudelleen.

Kuten kengistä ja laukustakin voi huomata, niin ruskean sävyt ovat alkaneet taas salakavalasti kiehtomaan minua viime viikkoina ja tämänpäivän ainoa vaateostos olikin ainaisen mustan sijasta hiekansävyinen. Hieman yllättävää, eikö?