Posted at 13:25h
in
Yleinen
by Veera Korhonen
Perjantai-illan kunniaksi kipaistiin murun kanssa ulkona syömässä ja minä kiskaisin niskaani hieman kyseenalaisen nutun. Viime vuoden lopulla ostamani H&M:n neulemekko on nähty päälläni aiemmin ainakin uutenavuotena. Tuolloin helma oli vielä lähes kunniallisen naisen mitoissa, mutta pesu teki koltulle melkoiset tepposet.
reissulla kiskoin mekon suoraan pesun jäljiltä päälle, mutta jouduin hetken kuluttua palaamaan takaisin hotellihuoneesen vaihtamaan ylle jotain säädyllisempää. Noudatin sitten mamman neuvoja ja kostutin mekon ja koitin venytellä helmaa hieman pidemmäksi ja eilen sitten kokeilin uudelleen julkista esiintymistä näillä helmoilla. Hieman se venyttely auttoi, mutta onhan tuo nyt edelleen kohtuullisen härski. 😀
Mut riittävän peittävät sukkahousut jalkaan ja leuka pystyyn, niin kyllä mä rohkeesti tuossa kipitin ravintolaan ja takaisin. Mutta olin kyllä koko ajan hyvin tietoinen siitä säären määrästä jonka helman olematon mitta jätti esiin. Harmittaa pirus, että se noin meni vetämään itsensä kasaan vaikka pesty ihan ohjeen mukaan. 😛 Tykkään nimittäin todella paljon mekon napakasta materiaalista ja yläselässä koristeena olevista metallihakasista. Pitänee ottaa pääsisäisenä tuo mukaan kotiin ja katsoa osaisiko mamma tehdä venytystemput minua paremmin, hänellä kun on melkoisesti kokemusta noista neulematskuista.
Helman mitasta huolimatta tykkäsin kuitenkin kokonaisuudesta paljon. Tuo asun yhtenäinen musta väritys hieman häivyttää tuota helman hävyttömyyttä. Myös asennetta tuova rotsi ja maltillinen meikki auttavat asiaa, ettei yleisilme mene ihan överisti hutsuksi. Mutta, saisi siinä kyllä kaikista lieventävistä asianhaaroista huolimatta olla omaan makuuni edes muutama sentti enemmän helmaa. Täytyy kuitenkin aina koittaa löytää pukeutumisestaan jotain positiivista, niin täytyy sanoa, että näissä vaatteissa mun kintut näyttää kyllä ihan kohtuullisen pitkiltä.
Oman osansa jalkojen optiseen harhaan antoivat nämä ensimmäistä kertaa ulkoilutetut nilkkurit. Jos ne jonkun mielestä näyttävät kovin tutuilta, niin oikeassa on sillä samaiset Feudin nilkkurit on nähty jalassani jo kullan värisenä. Hurmaannuin kengistä niin kovin, että alennusprosentin vielä hieman kasvettua kengät matkasivat luokseni myös mustina. Tuo kenkien löysä varsi imartelee mukavasti nilkkoja saaen ne näyttämään todellista kapeammilta ja kaunis korko ja nahan rypytykset tekevät mustista nilkkureista todella herkulliset ja mielenkiintoiset. Love.
Että sellaista hutsuilua ja itsensäpaljastelua tällä kertaa. Ja ah niin kovin kauniisti taas ryönäisessä eteisessä vessan oven edessä kuvattuna. Kyllä on varsin hurmaavaa kaikin puolin. 😀
Tuohon postauksen otsikkoon liittyen on muuten pakko vielä kertoa eräästä farkkujen ostoreissusta vuosia sitten. Olin silloin melkoiseti nykyistä hoikemmassa kunnossa, mutta silti ensimmäinen asia jonka superhoikka naismyyjä minulle sanoi kerrottuani etsiväni farkkuja oli, että ”niin..sulla näyttää olevan noita reisiä vähän reippaammin” ja sitten hän hävisi hyllyille etsimään jotain reidestä tilavampia yksilöitä.
Että sellaista. Ihan omassa tiedossa olevaa informaatiotahan tuo toki oli, mutta olisin ehkä voinut elää ilman, että hänen olisi tarvinnut tätä yksityiskohtaa erityisesti ääneen kommentoida. Mutta onhan se kiva kun myyjä on tarkkanäköinen ja suorasanainen. 😀