Turpeasilmäinen hirviö täällä moi! Juuri kun aloin keskiviikkona (jolloin tämän postauksen asukuvat on otettu) iloita siitä, että kasvoni ja silmäni alkoivat olla jo lähes tulkoon ihmismäisessä kuosissa tai ainakin sellaisessa ettei ulkona liikkuminen enää hävettänyt, niin arvatkaapa miltä näytin taas eilen aamulla! Painajaisia aiheuttava kuva ja lisää tilannetiedotusta aiheesta postauksen lopussa, katsellaan eka toissapäiväisen kaupunkihaahuilun asu.

En mä osaa surkeassa olotilassani nyt oikein mitään muuta kuin että tykkäsin tuosta asusta ihan tosi paljon. H&M:n keinonahkapöksyissä on mukavuutta lisäävät  joustavat paneelit sivusaumoissa (katso tarkempi kuva TÄÄLTÄ)  ja sehän passaa tällaiselle isoreitiselle pyllerölle! ja mä olen housuihin hyvin rakastunut. Pirjo-Riitan pikkujoulujakusta karisee keski-ikäisyys kun siihen yhdistää hieman rokimpia elementtejä kuten bikerit ja nahkaa imitoivat pöksyt.

Monestiko muuten olette nähneet minulla valkoista paitaa? No en minäkään kauheasti sellaisia tapauksia muista. Mutta tällaisissa määrissä mä olen yrittänyt opetella tuon raikastavan ja puhdistavan värin käyttöä. Valkoinen on vaan jotenkin niin julma ja paljastaa vatsamakkarat paljon ilkeämmin kuin valon ja varjot imevä musta. Siksi kai se usein arastuttaa. 😀

 

Mut nyt on kyllä ihan pakko kysyä, että tykkääkö tästä asusta kukaan muu kuin minä itse? Kun joskus sitä on itse ihan mielissään vaikka toisten mielestä menee ihan metsään. Mikä on tietysti huomattavasti parempi vaihtoehto kuin se, että pukeutuisi muita miellyttääkseen ja inhoisi itse kyseisiä valintoja. Mutta mielenkiinnosta nyt silti kyselen. 😀

 

Mutta sitten vielä tähän Quasimodo-tilanteeseen. Älkää lapset järkyttykö, ei täti aina näytä ihan näin kamalalta.

Eilinen ja tämä päivä takana nyt tuollaisilla megaturvokkiluomilla. Kävin tänään lääkärissä aj sekin oli ihan ihmeissään, ei mitään käryä mikä tän aiheuttaa. Kun mitään meikkejä en ole silmiini siis pistänyt yli viikkoon. Eli kyseessä on nyt siis ehkä jotain muuta, mutta kukaan ei tiedä mitä. Lääkäri katsoi silmät sellaisella väriaineella ja totesi, että itse silmissä ei ole esim. mitään haavaumia tms. Muutenkin siis ihmeellistä on se, että tässä oireilee vain luomet, mutta itse silmät ja luomien sisäpuolet on ihan normaalit.

Sain nyt siis diagnoosiksi blefariitin, eli luomen reunan tulehduksen. Toinen epäilys (jonka itse esitin lääkärille) oli ruusufinni, joka mun googlettelujen perusteella voi aiheuttaa silmäoireita jopa ennen kuin oirehtii iholla muuten. Sain hoidoksi nyt viikon ajaksi jotain hydrokortisonia sisältäviä silmätippoja ja ohjeen puhdistaa silmäluomia varovasti pari kertaa päivässä. Eli kostutetulla pumpulipuikolla hilseilevää ihoa pois ja sitten ripsien tyveen niitä tippoja.

On vaan vähän se, että mikäli kyseessä sitten sattuukin olemaan se ruusufinni, jonka mahdollisuuden lääkärikin myönsi, niin kortisoni kuulema voi pahentaa tilannetta. Että ihmiskoe täällä menossa siis.

Tällaiset tunnelmat siis täällä. Tarkoitus ei ole tylsistyttää teitä vakituisesti kaikenmaailman sairaskertomuksilla, mutta tällainen ulkonäköön melko vahvasti vaikuttava juttu ja siitä nillitys varmaan sopii ihan hyvin tänne tyylin metsästyksen joukkoon. Voin nimittäin kertoa, että tällainen kaiken muun epämiellyttävyyden ohella vielä ulkoista olemustakin huonontava vaiva masentaa jotenkin paljon enemmän kuin sellainen joka ei näy ulospäin. (siis jos verrataan esim. kivultaan suht samantasoisia asioita).

Ihmisten ilmoilla miettii, että huomaakohan vastaantulijat jonkin olevan vialla ja että tajuaakohan ne, että olen kipeä vai ajatteleeko ne vaan, että ”ompa ruma ämmä”. Tekee vaan mieli vetää hattua syvemmälle ja lieriä naaman eteen ja toivoa, ettei lähitulevaisuus vaadi minkäänmoista edustavana esiintymistä. Quasimodo juhlamekossa se vasta olisikin mielenkiintoinen näky. 😀

Ihanaa viikonloppua kaikille!

PS. Ja jotta mulla ei varmasti olis kauheen hyvä mieli, niin mun muistikortti jossa on eilisen Amorphis-keikan n. 400 kuvaa, on vaurioitunut! Itku pääsee. Pitäkää peukkuja, että rescue-ohjelma löytäis kortilta mahdollisimman paljon kamaa. Nyyh.


Neljä sanaa sinulle: On uudet kengät minulla!

Clarks Mascapone Cafe

 

Nämä ovat alennuslöytö Ratsulasta, sillä olivat viimeinen pari ja viime talven mallia. Täydellinen väri, täydellinen korko, mahtava lesti, hieman vuorta, käsittämättömän ihana ulkonäkö (Mustana sama kenkä näytti ihan normaalilta mummonilkkurilta, mutta tuossa värissä niissä on mielestäni sopivasti rokkia ja buutsiestetiikkaa.) ja -40%. Säikähdin kun koko oli 3 1/2 eikä mulle yleensä sopiva nelonen, mutta koska pituus riitti, niin uskalsin napakuudesta huolimatta ostaa. Ja kun kerran nahkakengistä on kyse, niin pehmenivät ja muotoutuivat omalle kintulleni täydellisiksi jo yhden työpäivän aikana.

Mietin tässä vaan, et miten ihmeessä en ole koskaan ennen pistänyt merkille miten kivoja kenkiä Clarksilla on. Syksyn ja talven mallistostakin ottaisin riemulla vaikka kuinka monet. Katsokaa vaikka! Jos joku muukin tykästyi, niin netissä Clarkseja tarjoaa ainakin Brandos.

PS: Arvatkaa mikä päivä tänään taas on!?! Tänään on AMORPHIS-päivä!!! Encen kanssa Kinoon, mars. Olen pelkkää hymyä! 🙂


Mä olen aina ollut sellainen tyyppi, että en pysty käymään edes missään marketissa taikka sekatavarakaupassa ostamassa pesujauhetta/vessapaperia/kumilenkkejä/tai muutakaan sillä hetkellä akuuttia tarpeellista ilman, että ihan vaan nopeasti tsekkaan läpi myös puljusta mahdollisesti löytyvät vaatteet ja asusteet. Koskaan ei voi tietää millainen aarre yhtäkkiä odottaakin juuri sellaisessa kaupassa josta sitä ehkä vähiten odottaisi löytyvän. Sama pätee myös nettikauppoihin. Siinä samalla kun tsekkailee kodintarvikkeita uuteen kämppään voi tilaukseen kätevästi livauttaa myös jotain kivaa omaan vaatekaappiin.

Olen mukana Indiedaysin ja NetAnttilan kampanjassa, missä meitä bloggaajia haastettiin etsimään omia suosikkivaatteita NetAnttilan uudesta syysmallistosta. Itselleni tämä verkkokauppa on jo entuudestaan tuttu kodinhankintojen lisäksi myös vaateostoksien puolesta (olen tilaillut esim. lähes kaikki Nanson vaatteni täältä), mutta tiedän että monelle muulle heidän muotitarjontansa on ihan vierasta.

Voitte varmaan kaikki yhtyä mielipiteeseen, kun sanon, että aikalailla mun näköisiä juttujahan sieltä syksyn tarjonnasta löytyi ja paljonkin. Ja miten sattui tuo kollaasin värimaailmakin ihan blogin ulkoasuun sopivaksi. 😀

 

1. Accessories lierihattu 2.Fransa Jakku 3. Line Collection neulostunika 4. Line Collection nahkalaukku 5. Line Collection duffelitakki 6. Dune neulospusero 7.Hofler, nahkakäsineet 8. Brooklyn nahkaratsusaapas 9.Line Collection tvillihousut

Ehdottomiksi ykkössuoikeiksi nousi tuo Fransan valuvaliepeinen jakku ja Line Collectionin ryhdikkään näköinen nahkalaukku. Ihan sen näköisiä juttuja, että mietin miksei ne jo oo mun. Jakku olis aika killeri mun uusien keinonahkahousujen kaveriksi. Ja mä en tiedä mikä ihme rakkaus mulla on tuollaisia yksinkertaisia mustia nahkalaukkuja kohtaan etenkin kun niiden ainoana yksityiskohtana komeilee ronskit hopeanväriset vetoketjut. Mä olen heti ihan heikkona. Mä en mitenkään voi mennä lupaamaan, etteikö tuota laukkua tultaisi vielä joskus näkemään mun käsivarrellani.

Tarviiko mitään noita muitakaan oiekastaan paljoa selitellä miksi niihin ihastuin? Musta mekko, punaiset housut, pitkät nahkasaappaat, kaikki passais mulle kuin nenä päähän. Paitsi, että noita mustia trikoo-/neulemekkoja mä en ehkä tarttis enää yhtäkään.. mutta punaiset housut on kyllä olleet etsinnässä!

Mulla on tiiättekö sellanen kauhee vamma sielussa, että mulla raukalla ei oo koskaan ollut duffelitakkia. Tai no on joskus ihan pienenä saattanut olla, mut en itse kyllä muista. Miten sellainen tyttö voi kasvaa muuta kuin kieroon jolla ei oo ollut söpöä, pehmoista ja ihanan värisä duffelia? No niinpä, siks kai mä oo tällanen kuin oon.. Pitäis ehkä korjata tilanne. Minä assosioin duffelit aina sellaisiin aina hymyileviin, kiltteihin lettipäisiin koulutyttöihin joiden elämässä sujuu kaikki. Kai minustakin tulis heti tosi reipas ja aikaansaava punaposkinen tyttölapsi kun kiskoisin tuon makeanpunaisen duffelin päälleni. Pitäisköhän harkita takkia ensiavuksi nurkan takaa hiipivän kolmenkympin kriisiin. Punaisessa duffelissa ei voi tuntea oloaan yli 17-vuotiaaksi, eihän?

Mulle siis kyllä löytyi NetAnttilasta himotuksia vaikka kuinka, mutta mites on teidän laita? Nyt on nimittäin sellainen mukava tilanne, että mä saisin arpoa yhden 150 € lahjakortin tuonne NetAnttilaan kaikkien niiden lukijoiden kesken, jotka klikkaavat itsensä tuonne nettikaupan vaatetarjonnan syövereihin ja etsivät sieltä oman lempparituotteensa (yhden tai useamman) ja kertovat sen täällä kommenttiboksissa vaikkapa linkin kera.

Jos haluat voittaa 150 € lahjakortin, niin toimi seuraavien ohjeiden mukaan:

  1. klikkaa itsesi NetAnttilan muoti- ja kauneusosastolle TÄSTÄ
  2. etsi sieltä omat suosikkituotteesi
  3. tule kertomaan ne tänne kommenttiboksiin
  4. täytä vastausken lisäksi myös kohdat nimimerkki ja sähköpostiosoite
  5. tee tämä kaikki sunnuntaihin 25.9. mennessä
  6. pidä peukkuja omasta puolestasi ja toivo parasta

Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti sähköpostilla!

EDIT! Kilpailun osallistumisaika on nyt päättynyt. Arvonta suoritetaan maanantaina.