Posted at 16:50h
in
Yleinen
by Veera Korhonen
Kotona ei ole lähiaikoina ollut aivan ruusuista. Kymmenen vuoden mittaiseen parisuhteeseen mahtuu väkisinkin ylämäkiä ja alamäkiä. Joskus se toinen vaan tuntuu maailman idiooteimmalta apinalta ja silloin nettiselaimessa on avoinna kaikkien mahdollisten vuokranvälittäjien sivut.
Lähiaikojen parisuhdeturbulenssissa olen koonnut listaa otsikolla ’lähteä vai jäädä’ ja jälleen olen saanut huomata, että hyviä asioita löytyy hirvittävästi enemmän kuin niitä huonoja. Täytyy kuitenkin miettiä myös, että minkälaisia miinuksia olemassa olevilla plussilla pystyy kumoamaan.
Sellaiset seikat kuin ’hyvä pylly ja muutenkin hiton kuuma’, ’laittaa hyvää ruokaa’, ’pesee vessan ja muutenkin parempi siivoamaan kuin minä’ ja ’nauhoittaa minulle kaikki ohjelmat joissa on söpöjä eläimiä’ paikkaavat kevyesti sellaiset pikkumiinukset kuin ’toisinaan ärsyttävä inttäjä’, ’työpäivän jälkeen haisevat jalat’, ja ’tietyissä asioissa saamaton (mahtaisko ne tauluhyllyt joskus löytää sinne seinälle saakka???). Mutta mites tosiaan sitten, kun on kyse hieman isommista asioista..
Tällaisia mietteitä näiden aurinkoisena yhdessä vietettynä päivänä napattujen kuvien saatteeksi. Mieleen tulee taas eräs Viivi ja Wagner -strippi jonka Tommi joskus leikkasi meille talteen. Siinä Viivi tuskasteli, että Mitä me oikein teemme yhdessä? Me olemme aivan erilaisia! Meillä ei ole mitään yhteistä! johon Wagner vastasi, että ”Eikö riitä että rakastaa?”. Sitä tässä sietää miettiä. Mihin saakka se riittää, että rakastaa?
’Pitää huolta, että syön vitamiinini’, ’on tosi hellä ja meillä on paljon läheisyyttä’, ’kannustaa mua kaikessa mitä teen ja on aina ylpeä saavutuksistani’, ’tulee toimeen mun ystävien kanssa ja on valmis auttamaan heitäkin’, ’meidän perheet on keskenään ystäviä’ ja sitten tietenkin myös ne kaikki ne pienet rakkautta huokuvat asiat joita tekee lähes päivittäin mun vuoksi. Ja onhan niitä. Mä tiedän pariskuntia jotka on yhdessä vaikka eivät tahdo pystyä sanomaan oikein yhtäkään hyvää asiaa puolisossaan. Sellaisiin tapauksiin verrattuna mulla on käsissäni varsinainen kultakimpale.
Olisi naivia odottaa löytävänsä parisuhde jossa ei ikinä koskaan milloinkaan ole minkäänlaista kränää, ongelmaa tai kriisiä. Mekin ollaan ehditty vuosikymmenen aikana kokea yksi jos toinenkin myrsky joista oikeastaan kaikista lopputulema on ollut aina se, että ’tällaisen asian ei anneta meitä erottaa’. Joskus on kuitenkin ehkä hyvä miettiä, että lakaistaanko ongelmatilanteet maton alle liian herkästi vai olisiko oikeasti pysähtymisen ja tarkemman harkinnan paikka. ’
Välillä jopa toivoisin, että oltais kovempia riitelemään, mutta ei me oikein osata. Mun suurin ja agressiivisin riita”saavutus” ikinä on se, että heitin Tommia kerran konfliktitilanteessa niinkin vaarallisella esineellä kuin rintaliiveilläni. Se varmaan antoikin hirveästi pontta sanoilleni. 😀
En mä sillä, että mitään kukkavaaseja tarttis alkaa viskomaan, mutta kyllä sitä joskus vois puhdistaa ilmaa ihan kunnolla räyhäämällä ja vähän ovia paiskomalla. Me vaan ollaan silleen, että ”sä oot nyt ollu hirvee paskapää ja mä en jaksa. Mitä muuten syödään tänään?” 😀
Parisuhdetuskastelun jälkeen asukuvia? Kyllä, sillä nämä kuvat ovat osoitus yhdestä uudesta plussamerkinnästä herran ”kerhokorttiin”. Tommi on nimittäin viime aikoina osoittanut jo varsin oivia asukuvaajan otteita. Hän malttaa kuvata aiempaa enemmän ja monipuolisemmin ja kertoo jos näytän kuvassa raskaana olevalta tai laukku ei näy hyvin.
Myös kuvauskorkeudet ja epäsuotuisat valo-olosuhteet tai ylimääräiset varjot ja heijastukset osataan ottaa huomioon. Ilahduttaa kovasti tällaista bloggaajaa, kun puoliso suhtautuu asiaan kannustavasti ja positiivisesti ja vieläpä auttaa voidessaan.
pilkkumekko-H&M/kengät -Swedish Hasbeens for H&M (saatu blogin kautta)/laukku-second hand
Tämä Tommin nappaama kenkäkuva on mielestäni ihan hirmu nätti! Kyllä siitä pojasta vielä huippu blogikuvaaja tulee. 🙂
Kesässä ihaninta on lämpimät ja laiskat päivät jolloin voi vain hengailla ympäri kaupunkia törmäten terasseilla kavereihin. Viime kesänä olin koko ajan niin väsynyt, etten muista lomaa lukuunottamatta tehneeni juuri muuta kuin töitä ja nukkunut, mutta tänä kesänä haluan nauttia auringosta ja olostani enemmän.
Toivelistalla tälle kesälle on ainakin useampi puistopicnic kavereiden kanssa, yöuinnit, ainakin yhdet festarit, edes yksi päivä rannalla löhöillen, reissu johonkin kivaan kaupunkiin kotimaassa (Porvoo vaikutti Indiedays pikavisiitillämme ihanalta!), valvominen auringonnousuun saakka ja paljon paljon muuta mitä viime kesänä jäi jonnekin nuutuneen olon jalkoihin.
Mitenkäs teillä? Onko parisuhteenne yhtä ruusuilla tanssimista vai onko tiellä ollut konflikteja jotka ovat pistäneet miettimään jopa lusikoiden jakoa? Miten teillä riidellään? Sivistyneesti keskustellen vai lautasia paiskoen?
