Mansen blogitapaamisesta on nyt palattu! Voi veljet, miten mukava minireissu se olikaan.  Maj (Magicpoks)j ja Ida (365 days with Ida) olivat kutsuneet koolle todella viihdyttävän bloggaajajengin, jossa osa oli itselle jo vanhoja ja erittäin hyviä tuttuja ja osa taas uudempia tuttavuuksia. Ihan ehkä eniten innoissani oli viikonlopussa siitä, että pääsin pitkästä aikaa näkemään Niinaa (Nelliinan vaatehuone) ja jakamaan jälleen hotellihuoneen hänen kanssaan. Tässä oli ehtinyt hurahtaa lähes vuosi siitä kun ollaan viimeksi tavattu, mutta meidän jutut jatkui kyllä ihan niin kuin ei oltais koskaan erossa oltukaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tampereen keskustassa Tammerjoen rannalla sijaitseva Sokos Hotel Ilves majoitti meidät 16. kerrokseensa ja näkymät kaupungin ylle olivat kyllä kauniit ja rauhalliset. Muisteltiin viihtyisässä huoneessamme Niinan kanssa huvittuneina vuosien takaisen Manchesterin reissumme rupuhotellia kosteusvaurioineen ja todettiin tilanteen olevan tällä kertaa melkoisesti parempi. 😀

Ilves4

ilves3

Näiden kahden epelin kanssa (Noora, Curious & Curiouser ja Henriikka, Aamukahvilla) puolestaan muisteltiin joulukuisen Wienin reissumme huippuhotellin aamiaispannukakkuja. Miten paljon mahtavia muistoja onkaan ehtinyt vuosien aikana kertyä monen hienon blogimimmin kanssa!

ilves2

Meidän porukasta pidettiin Ilveksessä tosi hyvää huolta ja pehmoisen hotellisängyn lisäksi saimme nauttia niin drinkkikoulusta, neljän ruokalajin illallisesta kuin yökerhon humustakin. Baarimikko Miikka johdatteli meidät Mojiton ja sen monien eri versioiden saloihin. Muiden tavoin myös minä ja Niina väsäsimme omat drinksumme ja voi hitto millaista sähellystä voi olla yhden juoman tekeminen!! ”pitikö tätä nyt sekoittaa?” ”paljonko sitä sokeria?” ”mitäs nyt pitää tehdä??” ”roiskuu roiskuu!!” Mutta kyllä niistä vaan mojitot tuli.

ilves2

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Hotellin ylimmässä kerroksessa näiden näköalojen äärellä tapahtuneen drinkkien sekoittelujen jälkeen iltamme jatkui hotellin alakerrassa sijaitsevassa ravintola Masuunissa, missä eteemme kannettiin herkku toisensa perään. Itse valitsin tällä kertaa lihan sijaan kasvismenun ja sain syödäkseni tattikeittoa sherrykermalla, tomaattiravioleja vuohenjuustolla ja pinaatilla, juustoja ja mustikkapaistosta rosmariinijäätelöllä. Pidin erityisesti pehmeästä ja kuohkeasta alkukeitosta ja tietenkin jälkiruoasta. Juotiin vielä jokaisen ruokalajin kanssa niille suositellut viinitkin, niin alkoi kyllä jo hieman pelottaa, että millaisella päällä sitä saa tähän sunnuntaiaamuun herätä, mutta onnekseni säsästyin päänsäryltä. Minulla siis on viimeaikoina alkoholi todella usein laukaissut hirvittävän tensiopäänsäryn, joka on pahimmillaan kestänyt parikin päivää, joten prosentillisten tuotteiden nauttiminen on aina hieman pelottavaa ja jäänytkin siksi viime aikoina vähemmälle. Mutta kiva oli pitkästä aikaa nauttia tuollainen kokonainen menu kera hyvien juomien ja vielä ilman pääkoppani kostoa.

ilves

Hotellien yökerhoista tulee useimmiten mieleen surullisen hiljaiset mestat, joissa diskopallo välkkyy tyhjällä tanssilattialla ja baaritiskiltä löytyy korkeintaan pari väsynyttä kaupparatsua. Ilveksessä oli meno kuitenkin vallan toinen, sillä sinne suuntaa viikonloppuiltoja viettämään myös paikalliset ja porukkaa lappasikin paikalle eilenkin melkosita tahtia. Ei siis todellakaan pelkoa vaivaannuttavan typötyhjästä hotellidiskosta. Kovin kauaa ei me vanhat ja väsyneet kuitenkaan jaksettu diskovalojen, vaan suunnattiin päivän ohjelmasta ja illallisesta väsyneenä pehmoisiin lakanoihin koisaamaan.

Se on kyllä jännä miten tuollainen vuorokausi hotellissa hyvin syöden ja nukkuen tuo ihan tunteen lomasta vaikkei osa meidän porukasta ollut kotikaupunkiansa pidemmällä. Kaikki kuitenkin vuorotellen intoilivat siitä miten kivasti tämä hotelliloma irroitti hetkeksi arjesta.

ilves1

 

kuvat by meitsi ja Noora

Muutakin me toki mansessa tehtiin kuin vain luurattiin hotellilla, mutta meidän muista seikkailuista lisää sitten toisessa postauksessa.

 

* Majoituksen, ruoat ja juomat tarjosi Hotelli Ilves


Terkut Tampereelta! Tulin tänne viettämään viikonloppua 11 blogimimmin kanssa Hotelli Ilveksen vieraina. Ohjelmaan on tänään kuulunut vierailut muutamassa kivassa putiikissa, paljon, paljon hyvää ruokaa, drinkkikoulutus ja levottomia juttuja. Sunnuntaina jatketaan vielä mun vetämällä valokuvaus workshopilla.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Design Boulevard -myymälässä vieraillessa Noora ehti shoppailumme lomassa nappaamaan minusta asukuvat! Taisi muuten mennä niin, että yksikään ryhmämme jäsenistä ei onnistunut poistumaan tuolta ihanien sisustustavaroiden keskeltä ilman ostoskassia. Oma ostokseni on vielä littanassa muodossa paketissaa, joten kuvia kodin kevätpiristyksestä kuvassa myöhemmin jahka ehdin sen kotona paketistaan purkamaan ja ottamaan käyttöön.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kello näyttää jo, että on ihan öö mööhä, kuten siskonpoikani asian pienenä aina ilmaisi ja vatsaa, silmää ja koko mimmiä painaa nyt viineineen nautittu neljän ruokalajin illallinen ja drinkkikoulutuksen harjoitustuotteet, joten juttua ei juurikaan irtoa. Huonetoverini Nelliina jo tuhiseekin tuossa sängyn toisella reunalla, joten taidan suunnata samaan höyhensaarten osoitteeseen ja kirjoittelen sunnuntain puolella sitten lisää.

Ollaan tuupattu tänään aika ahkerasti kuvia Instagramiin, joten sieltä voi kurkkia viikonlopun menoa ja meininkiä hastagin #bloggaajatmansessa alta!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

mekko-Diesel/bleiseri-Nanso/nilkkurit-CK Jeans/laukku-COS/korvikset-Mimu


Jotkut ehti ehkä jo nähdä tämän pörröpääkuvan Instagramissa, mutta pakko oli nyt postata tänne blogiinkin.

Mä en ole hiustentoitotuotteiden kanssa mikään kauhea hifistelijä. En tajua mitään INCI-listoista, enkä tukkani ollessa vuosikausia todella lyhyt tuntenut mitään eroa pesinpä karvani sitten halvalla markettishampoolla taikka kalliimmalla kampaamotuotteella. Superlyhyen tukan saattoi hätätilassa pestä vaikka käsisaippualla, se kun ei mittansa vuoksi voinut takkuuntua ja sellaisella kunnon saippualla hiuksiin jäi sopivasti karheutta, joten niiden muotoilu oli helpompaa.

Pitkään ehdin siis elää niin, että shampoo oli mielestäni hyvä ja toimiva, jos se vaan vei pois kaikki muotoilutuotteiden jämät. Toista se on nyt, kun pehkoon on ehtinyt siinä määrin pituutta, että ihan kunnon takkuuntuminen on mahdollista. Tässä kuvatodiste torstai-illalta täältä Turun Sokos Hotel Börsistä.

helena

 

En edelleenkään ole mitenkään kovin ranttu shampoon suhteen, mutta matkoille koitan aina pakata mukaan ainakin jonkinlaisen hoitoaineen, jotta saan hiukseni pesun jälkeen selvitettyä. Tänään pääsi kuitenkin sekä shampoo, että hoitoaine unohtumaan matkasta, joten pesin itseni päästä varpaisiin hotellin tarjoamalla ”LUX hair & body” -suihkugeelillä. Sellaisen tavaran kohdalla jopa minä erotan, että nyt ei oo ehkä ihan paras aine tälle karvalakille.

Näyttävä Helena Bonham Carter -henkinen kampuas syntyy siis unohtamalla hoitoaine himaan, pesemällä tukka suihkugeelillä ja pyyhekuivaamalla. Ai saatanan saatana, mikä takkukasa. Ei oikeasti meinannut mennä harja läpi. Varovasti piti selvitellä osio kerrallaan. Koitin jopa käyttää hätäapuna kosteusvoidetta ja sipaisin sitä hieman hiuksiini.

Ei tässä vissiin oikein muu auttaisi kuin pätkäistä tukka tas ihan lyhyeksi, että pääsisi tuosta  kuivasta ja huonokuntoisesta eniten takkuavasta osasta eroon, mutta kun en just nyt millään raskisi, vaan haluaisin pitää etuosan pitkänä. Ehkäpä siis vaihtoehtona on alkaa oikeasti tutkimaan millä tuotteilla tän takkukasan kans pärjää parhaiten ja muistaa sitten myöskin kuskata ne tuotteet mukana minne meneekin.

Tulee jotenkin ihan mun lapsuuden pentukarva-ajat mieleen. Mulla oli vielä kouluun mennessäkin hiuksissa takana sellainen kaamea takkukasa, jota ei meinannut saada lainkaan selväksi. Pentukarvaksi sitä nimitettiin. Useimmilla se ohut vauvatukka kuitenkin muuttuu jämäkämmäksi jo muutaman vuoden iässä, mutta omalla kohdallani seitinohuesta ja ikuisessa sotkussa olevasta pentukarvatakusta päästiin eroon vasta joskus ehkä 8 ikävuoden kieppeillä. Lukioiässä puolestaan piti tukka saada itse laitettua sotkuun ja takkuun keinoja kaihtamatta.

Eli tuttuja on nää takkuhommat, mutta nyt tulisin kyllä jo toimeen ilmankin.