-Postaus sisältää kaupallisia linkkejä-

"Mistä sulle yhtäkkiä noin pitkä tukka ilmestyi?" "Onko sulla siinä joku pidennys?" "Eihän sulla viimeksi nähdessämme ollut tuollainen tukka?" Mm. tällaisia kysymyksiä on kuulunut, kun olen nyt pari kertaa pitänyt hiuksiani auki. Se ainainen sykeröni (aka. TIS-Aki -nuttura) on niin onnettoman kokoinen, ettei sen ilmeisesti uskoisi sisältävän lähes olkapäälle ylettyviä haivenia. 

Olen ihan tykästynyt siihen miltä hiukset näyttävät näin auki ja hieman suoristettuna, mutta en vaan edelleenkään pidä siitä miltä ne tuntuvat. Ärsyttää tuollainen karvamatto naamalla enkä jotenkin tunne oloani omaksi itsekseni hiusten hipoessa poskeani. Olen 20 vuotta ollut lyhyt tukkainen tyttö ja tottunut siihen, että hiukset eivät ole häiriöksi. Mutta aion opetella ja totutella, sillä onhan tää nyt ihan älyttömän kivan näköistä vaihtelua ainaiselle sipulilleni.

housut-S.T.I. / bomber-Gina Tricot / nilkkurit-Vagabond* / korvikset – Anette Ahokas Design (saatu)

Gina Tricotin näyteikkunasta bongaamani ja heräteostoksena hankkimani kimaltava Lova Bomber on niin kiva, että olen jumittanut tässä samassa asussa jo useamman päivän. Sen verran tuunasin takkia, että poistin sen helmasta kuminauhan, jotta takki laskeutuisi päälläni paremmin. Kuminauha siis ruttasi helmaa siten, että takki jäi liian auki, mutta kuminauhan poistamalla etuosat eivät enää pyri tissien yli kainaloon. Hankala selittää asiaa, mutta ainakin samanlaisen tissevän tynnyrivartalon omaavat varmaankin ymmärtävät mitä tarkoitan. 

Takkia löytyy myös mustana ja kokoskaala on XS-XL. Itselläni luonnollisestikin tuo suurin koko.

takki-Cubus / huivi-Beck Söndergaard* / laukku-Zara / kengät -Vagabond* / laukkukoru-Via Minnet (saatu)

Listailin viime viikolla potentiaalisia mustia syysnilkkureita ja ehdokkaissa oli paljon etenkin Vagabondin kenkiä. Ja tuohon luottomerkkiin mä sitten myös päädyin. Ihan tasan tätä perusmustaa Marja-nilkkuria* ei kollaaseissani ollut mukana, mutta samaa lestiä toisenlaisella nahalla kyllä katselin. Pitkän vertailun jälkeen nämä sileänahkaiset Marjat kuitenkin veivät voiton, sillä tykkään erityisesti tuosta kärjen poikkisaumasta. Pieni juttu, mutta silti kiva yksityiskohta.

Kuten Vagabondit itselleni yleensäkin, niin nämäkin ovat jalassa aivan unelmat. Just sopiva pieni korko, että ryhti vähän oikenee ja askel kopisee, mutta ei niin paljoa, että huomaisi lainkaan koron olemassaoloa. These boots are made for walking. Taidankin ottaa nämä ensi viikon reissuun mukaan, jos sit pakkais matkalaukkuun kaveriksi vaikka leopardilenkkarit, niin eiköhän niillä nyt muutaman päivän Riikan reissu suju.

Mulla tosiaan ensi viikolla edessä ma-to reissu Riikaan, kun lähden tutustumaan latvialaisiin alusvaatteisiin. Sieltä varmasti irtoaa mielenkiintoista materiaalia tänne blogiin. Vaikka Riikassa meneekin vain kolme yötä, niin mun pitää sunnuntaina pakata laukku yli viikoksi, sillä mennessä on töitä Helsingissä ja palatessakin on töitä Helsingissä ja perään vielä yhdet blogikemut ja sitten vielä vähän lisää töitä. Eli mukaan pitäisi pakata työvaatteita ja reissuvaatteita ja juhlakamppeita jne.. Voi apua. Pakkaaminen kun on niin mun lempipuuhaa…

-kaupalliset linkit merkitty tähdellä *-


Vitsi miten kiva viikonloppu takana! Sain kaikki kuluneelle viikolle listatut työhommat valmiiksi hyvissä ajoin perjantaina ja päätin, että nyt pidän ihan oikeasti lauantain ja sunnuntain täysin vapaapäivinä enkä hipaisekaan mitään duuneihin liittyvää. Blogin meinasin eka pitää vielä to do -listalla, mut lauantai imaisi niin ihanasti mukaansa, että päätin antaa koneen naputtelun ihan kokonaan olla. Ja tekipäs se hyvää.

Eilinen kului niinkin arkisten puuhien parissa kuin siivoaminen ja pyykkääminen, mutta jotenkin nekin hommat tuntui ihan erityisen mukavilta ja rentouttavilta, kun oli mies ja musaa seurana. Kun just sellasta päivää mä oon vaan kiireen keskellä odottanut, että saa olla rauhassa kotona arkisten kotitöiden parissa. Oikein nauratti, että miten saattoikin olla niin onnellinen olo siinä pyykkejä viikatessa ja kattiloita tiskatessa. 

Huippu viikonloppu jatkui tänään I love me -messujen merkeissä. Mulla on huomenna täällä Helsingissä töitä, jote päätin suunnata kaupunkiin jo tänään, että ehdin muutamaksi tunniksi luuhaamaan messukeskukseen kaikkien houkutusten äärelle. Ja voi niitä houkutuksia tosiaan riitti, eikä sieltä palattu ihan tyhjin käsin. Tässä muutamia suosikkejani messujen tarjonnasta:

Sain messulippuni KN-Collectionilta samalla, kun lähettivät minulle pari ihanaa hattua talveksi, joten piipahdin toki heidän osastollaan sovittelemassa muitakin uutuuksia. Pankkikortti alkoi olla jo siihen malliin rullalla loppupäivästä, että piti jo vähän hillitä ostoshimojaan, mutta luulen, että tuon viinipunaisen Minea-turbaanihatun joudun ehkä vielä hankkimaan. (Kollaasissa oikealla ja alla olevassa kollaasissa harmaana) Se oli nimittäin siitä erityinen päähine, että sen alla menisi hyvin tää mun Pikku Myy -nutturanikin, kun on kerran tilaa ja hatun malli muutenkin sellainen, ettei nutturan aiheuttama törötys juuri häiritse. 

Mut on toi harmaa versiokin kyllä hurjan kaunis! 

Jos KN Collectionin päähineet kiinnostaa, niin lista jälleenmyyjistä löytyy heidän nettisivuiltaan. 

Toinen jo ennestään hyvin tuttu merkki messuilla oli Via Minnet, jonka nahkakorut bongasin jo kesällä Jazzkadulta. Ihanien sulkakorvisten rinnalle oli nyt tullut tarjolle uusi pyöreitä muotoja toistava korukokoelma. Erityisen herkullisilta näyttivät kaikki nuo metallinhohtoisista nahoista tehdyt korvikset!

Hieman uudempi tuttavuus puolestaan oli villa- ja pellavavaatteita valmistava Noolan, jonka nimi oli kyllä tuttu, mutta en ollut koskaan tutustunut heidän tuotteisiin livenä. Olikin aika iloinen yllätyt kuulla, että he valmistavat osan tuotteistaan jopa kokoon 5XL saakka. Niin usein aina saa harmitella, että miksi kotimaiset pienet merkit eivät tee vaatteita pluskokoisille, mutta Noolanilta löytyy pehmoista villaa meille isommillekin. 

Esimerkiksi tuo yllä oleva sovittamani neuletakki oli koko XXL, kun taas hieman alempana päälläni näkyvää takkia on tarjolla kaksi eri kokoa ja suurempi meni kevyesti minun päälleni. Erityisen ilahduttavaa Noolanin vaatteissa on se, että ne suunnitellaan ja valmistetaan täällä Suomessa! 

Myös ihanista lasten ja aikuisten trikoovaatteistaan Metsola kuului samaan sarjaan Noolanin kanssa eli "tuttu nimi, mutta en ole koskaan sovittanut". Mutta nytpä kuulkaa sovitin tuota hurmaavaa hapsutunikaa ja pitkän pähkäilyn jälkeen en voinut jättää sitä taakseni. En siitäkään huolimatta, että siitä ei tuossa värissä ollut olemassa kokoa XL ja L on mulle melkoisen justiinsa. Mutta päätin, että alusmekon se on aivan hyvä. Onhan noita makkaroita hyväileviä mekkoja ennenkin päälläni nähty!

Ja sitten vielä ne pari jo otsikossa mainittua ostosta. Bongasin erään tutun mimmin ja kun menin juttelemaan kävi ilmi, että hän oli promoamassa tuotetta nimeltä Pallivaha. Ei tarvinnut edes kovasti kaupitella, kun olin jo seteli ojossa. Eihän tuota nyt vaan voinut jättää ostamatta!  Kyseessä on siis erityisesti herkälle kivespussin iholle suunniteltu tuote, joka sopii käytettäväksi vaikkapa sheivauksen jälkeen. Ei käryäkään onko miekkosella tuolle mitään käyttöä, mutta ostin silti. Ihan vaan koska Pallivaha-So good for your balls.  😀

Mies saa tämän tuotteen lisäksi tuliaiseksi pari tuotetta myös yläpäässä käytettäväksi. Herra on nyt innostunut taas kasvattamaan partaa, joten nappasin sille pari tuotetta sen pöheikön hoitoon.

Itselleni puolestaan ostin paketin noita jo jokunen vuosi sitten testaamiani Bye Bran tissiteippejä. On monesti ollut suunnitelmissa tilata noita lisää, jotta on sitten varastossa jos tulee tarve pukeutua johonkin sellaiseen minkä alle ei liivit sovi, mutta asia aina unohtunut. Nyt sattuivat sopivasti tulemaan vastaan ja nettikauppoja edullisemmin, jotin nappasin kiinni tilaisuuteen. Niin hämmentävältä ja uskomattomalta kuin se kuulostaakin, niin teipit toimivat ilahduttavasti tosiaan jopa isoilla rinnoilla. 

Tässä esiteltyjen ostosten lisäksi mukaan tarttui ainakin yhdet Sauson nahkakäsineet ja yksi huulipuna. Niitä punia kun mulla ei just montaa vielä olekaan… Mutta oli joku uusi merkki ja ihana syksyinen ja synkkä mattasävy ja plaaplaa kuusi muuta hyvää selitystä. 😀

Tekikö muut hyviä messulöytöjä?


Muistatteko blogihommien alkuajat ja silloin paljonkin kiertäneet blogihaasteet? Aivan kuin ystäväkirjojen tapaiset kyselyt milloin mistäkin aiheesta. My Exploration blogin Emma nakkasi minua tällaisella nostalgian täyteisellä kyselyllä ja kerrankin sain aikaiseksi tarttua haasteeseen! Joten tässä olisi nyt tortai-iltaan kaikennäköistä random juttua minusta. 

 

3 asiaa, joista pidän…

Koiranpennut. Ja oikeastaan kaikki pennut, poikaset, varsat, vasikat jne on ihania. Taidankin seuraavaksi katsoa yhden eläinvauvaohjelman, jonka muru mulle nauhoitti.

Tommin tekemä ruoka. Siis melkein ihan mikä tahansa ruoka, jota se laittaa, pidän niistä lähes poikkeuksetta.

Yhteiset vapaat aamut, kun saa rauhassa köllöttää kainalossa ja syödä yhdessä myöhäistä aamiaista.

Meillä kävi toissaviikonloppuna koiravieras, aaaaww!

3 asiaa, joista en pidä…

En pidä sellaisista ruoka-aineista jotka ovat hyllyviä tai liisterimäisiä. Marjasoppa on jees, mut marjakiisseli, etenkin vähänkään paakkuisena, ällöttää vahvasti. Myös piimä on koostumukseltaan itseäni iljettävää. 

Krapulasta en todellakaan tykkää. Ja nykyään krapulan pelko voittaakin useimmiten humalan himon. En vaan tahdo sitä päänsärkyä ja väsynyttä oloa. 

Aikaiset aamuherätykset. Mä en vaan ole ihminen ennen kuin ehkä aikaisintaan ysiltä!

 

3 asiaa, joita tein viikonloppuna…

Herranjestas, enhän mä nyt enää muista kun siitä on jo niin monta päivää!

Ei kun joo, käytiin murun kanssa sunnuntaina katsomassa lentopallomatsi VaLePa-Hurrikaani ja ai että olikin hienoa pitkästä aikaa nähdä lentistä livenä. Pikkusen meinas jopa ikävää pukata kentälle. Vieläköhän sitä näin vanhana ja yli kymmenen vuoden tauon jälkeen vois lähtee hotain höntsäpalloo pelaamaan? Kotijoukkue VaLePa otti raskaasti 3-0 turpaan ja se kyllä pikkuisen harmitti. 

Lauantaina kävin tekemässä pitkästä aikaa yhden perhekuvauksen. 

Kuvauksen jälkeen kurvasin taksilla hakemaan ystäväni Annin ja hänen punkkupullonsa mukaan meille ja katsottiin yhdessä Vain Elämää.

Veera Valokuvaaja työn touhussa

 

3 asiaa, jotka osaan…

Tehdä todella hyvää mustikkapiirakkaa. Voiskin viikonloppuna ehkä leipoa..

Ohjata mallia kuvaustilanteissa. Olen aina kokenut tämän vahvuudekseni kuvaajana.

Miten voikin olla niin vaikea keksiä asioita joita osaa??? Osaan siis taitavasti unohtaa kaikki osaamani asiat.

 

3 asiaa, joita en osaa…

En osaa lautailla, skeitata, surffata ja lisää tähän kaikki muutkin maailman asiat missä pitäisi seisoa jollain liikkuvalla pienellä laudalla. 

Aikatauluttaa arkeani itseäni tyydyttävästi. Ehkä mun pitäisi jo vaan alkaa hyväksyä tämä oma iltapainotteinen rytmini eikä aina soimata siitä itseäni.

Tehdä itselleni kunnon kampauksia. En vieläkään onnistu tekemään lettiä edestä taakse päin.

 

Tälleen takaa eteenpäin onnistuu jo jotenkuten!

 

3 asiaa, jotka haluaisin osata…

Tehdä sellaista kaalilaatikkoa kuin äiti tekee. Mutta en oikein voi edes harjoitella, kun kaikista maailman ruoista just toi mun lempiruoka ei uppoa Tommille. 

Haluaisin osata laulaa. Siis silleen oikeasti super hyvin, että vois laulaa vaikka jossain bändissä.

Tehdä itse vaatteita. Mulla olis aina hitosti ideoita ja haaveita millaisia vaatteita haluaisin, mut ei mitään taitoja niitä toteuttaa.

+ se letittäminen!

3 asiaa, jotka minun pitäisi tehdä…

Yhdet koevedokset odottelis tekijää.

Vierashuoneessa on muuton jäljiltä edelleen laatikoita ja kamaa jotka pitäisi purkaa.

Pitäisi pitää ihan oikea vapaapäivä ilman, että edes hipaisen mitään työjuttuja.

Ei tilanne oo enää ihan näin paha, mut kyllä siellä vielä tekemistä riittää! 😀

 

3 asiaa, joista stressaan…

Voiko tähän vastata vaan, että työt, työt ja työt? Mulla on oikeesti tosi paha tapa stressata kaikista duunijutuista aina niin kauan kun ne ovat kesken. Jostain vaan kumpuaa aina sellainen 'en pysty, en osaa, en jaksa, en ehdi' -paniikki, jonka sitten saan kuitenkin kerta toisensa jälkeen huomata olleen ihan turhaa. Kun ihan hyvin mä koko ajan vedän ja tuuttaan projekteja maaliin onnistuneesti ja aikataulussa. Eli mitään akuuttia tarvetta sille stressille ei olisi, mutta en vaan saa karistettua sitä harteiltani.

Mistään muista asioista mä en sitten oikeastaan stressaakaan. 

 

3 asiaa, jotka saavat minut rentoutumaan…

Kokovartalohieronta! Ai että, pitäisköhän varatakin sellainen ihan tältä istumalta. Viime keväänä Tallinnassa kokemani kokovartalohieronta, jossa käytettiin mm. kuumia kiviä oli ehkä mahtavinta mitä mulle on ikinä tapahtunut alushousut jalassa.

Yksinolo. Tarvitsen paljon aikaa itsekseni ja käyn mielelläni esimerkiksi yksin leffassa, shoppailemassa tai syömässä ravintolassa.

Viini. Ei siitä nyt mihinkään pääse, että kyllä se vaan lasi tai kaksi hyvässä seurassa saa kiristyneen pinnan vähän löysemmälle.

 

Jos vaan vähän ottaa, niin ei tuu darra!

3 asiaa, joista puhun usein…

Kun nyt asiaa ihan tosissaan mietin, niin ne taitaa olla lähinnä bestiksien kanssa jauhettavia aiheita joita en taida tässä paljastaa. 😀

3 asiaa, jotka puen mielelläni päälle…

Raitapaita, nahkarotsi ja leopardikuosiset kengät. Joskus muutama vuosi sitten ajattelin vielä, että en voisi yhdistää samaan asuun useita kuoseja, mutta esim just noi raita ja leopardi menee nykyään yhteen aivan loistavasti!

Leopardikenkiä ei voi olla liikaa

3 asiaa, joita en pue päälleni…

En oikein uskaltais enää vannoa mitään, mutta just nyt tällä hetkellä en halua pukea päälleni ainakaan seuraavia:

Sellaiset narustringit, joissa ei ole kangasta kuin olemattoman kolmion verran.

Lappuhaalarit mä uskoisin tulevaisuudessakin jättäväni muille vaikka kuinka yrittävät tunkea muotiin. Taisin käyttää niitä ihan riittävästi silloin ysärillä.

Niin lyhyet shortsit, että pakarat vilkkuu. Tarviiko tätä edes perustella???

3 asiaa, jotka haluaisin hankkia…

Kamerakamaa olis nyt hankintalistalla ja harkinnassa. Ihan ykkösenä kiinnostelis Olympuksen uusi 25mm 1.2 PRO -linssi. Myös rungon vaihto syksyllä julkaistuun E-M1 MARK II:een himottais, mutta odottelen suosiolla ainakin ensi vuoden puolelle, jos uutuuden hinta vähän tippuis.

Ei varsinainen hankinta, vaan korjaus; haluaisin viedä mummin vanhan nojatuolin korjattavaksi ja verhoiltavaksi, jotta saataisiin se olohuoneeseen, mutta hinta-arvio kyllä hieman hirvitti.

Ei pelkoa rakas E-M1, en mä sua ihan vielä hylkää

3 asiaa, joista unelmoin…

New Yorkiin mä kyllä vielä joskus matkustan!

Olen nyt jonkin aikaa unelmoinut pienestä kesämökistä, mutta kun mahdollisuus sellaisen hankkimiseen olisi ollut käsillä jouduin myöntämään, että oikeasti mä unelmoin ihan eka kaikesta siitä vapaasta ajasta, jonka voisin siellä mökillä sitten oleilla. Eli jäi nyt mökkihaave vielä toteuttamatta ihan realitettien vuoksi. Mutta ehkä joskus. Sit vaikka eläkkeellä!

Kaikista eniten unelmoin siitä, että löytäisin elämääni sellaisen fiiliksen, että hommat on balanssissa ja kykenisin päästämään irti turhasta stressistä.

+ ainahan sitä pienestä lottovoitosta haaveilee… mut ehkä sitä varten pitäis joskus lotota!

3 asiaa, joita pelkään…

KÄÄRMEET! Mulla on niitä luikertelijoita kohtaan niin paha fobia, että en pystynyt kerran edes itse vastaamaan sähköpostiin, jossa käärmeiden kanssa esiintyvä pariskunta kysyi tarjousta promokuvauksesta. Piti pyytää pomoa vastaamaan viestiin, koska tulin niin pahoinvoivaksi pelkästä ajatuksesta. 

Läheisten menettäminen. Mä en ole vielä koskaan menettänyt yhtään tosi läheistä ihmistä, joten pelkään ihan hirveästi että miten selviän, kun ekan menetyksen aika koittaa.

Silloilla kävellessä mulle tulee aina täysin irrationaalinen pelko siitä, että jokin mukanani oleva tavara putoaa veteen. Siis vaikka en olisi lähelläkään sillan kaidetta. Muistan jo lapsena pelänneeni viulutunnille mennessäni, että sillalla tulee vastaan joku "paha poika", joka heittää viuluni veteen. Nykyään pelkään erityisesti ollessani silloilla kamera kädessä.

Edellinen lomamatka on maaliskuinen reissu Köpikseen, siitä on jo ihan liikaa aikaa!!

3 asiaa, joita toivon tapahtuvan lähitulevaisuudessa…

Voisin sorvata kalenteriini ihan oikean loman ja lähteä jonnekin matkalle. 

Toivon pian näkeväni isin ja äidin. (Ja mummin ja monta muuta perheenjäsentä) Ei olla nähty sitten kesäkuun alun.

Joku uusi yllättävä työprojekti olis kiva.

 

Klassiseen blogihaasteeseen kuuluu tietenkin laittaa se eteenpäin, joten toivoisin tähän vastaavan seuraavien ikiaikaisten bloggajien kuin Minttu, Jonna ja Iina. Myös Emma haastoi Iinan, joten lisään painetta! 😀

Eli: 3 asiaa, joista pidän… 3 asiaa, joista en pidä… 3 asiaa, joita tein viikonloppuna… 3 asiaa, jotka osaan… 3 asiaa, joita en osaa… 3 asiaa, jotka haluaisin osata… 3 asiaa, jotka minun pitäisi tehdä… 3 asiaa, joista stressaan… 3 asiaa, jotka saavat minut rentoutumaan… 3 asiaa, joista puhun usein… 3 asiaa, jotka puen mielelläni päälle… 3 asiaa, joita en pue päälleni… 3 asiaa, jotka haluaisin hankkia… 3 asiaa, joista unelmoin… 3 asiaa, joita pelkään… 3 asiaa, joita toivon tapahtuvan lähitulevaisuudessa…