05.03.2017 Arkikuva 9/52
Vuoden ajan joka viikko yksi kuva oman ihan tavallisen arjen tylsyydestä tai menosta ja meiningistä.
Ai luoja.. Tiedättekö mikä on saamattomuuden huippu? No se, kun keräät roskia kasaksi paketissa tönöttävän roskakorin viereen!
Siitä on varmaan jo pari viikkoa, kun kauppareissulla Tommi muisti, että "hei, sinne kylppäriin tarvittais vihdoin roskis!". Sopiva pönttö löytyi välittömästi ja kotiin päästyämme nakkasin vaan paketin kylppäriin ja jatkoin purkamaan ruokakasseja.
Äsken sitten suihkussa käydessä alkoi ihan helvetisti naurattamaan, kun tajusin tilanteen. Että ei ole kahden viikon aikana kumpikaan meistä saanut otettua tuota hökötystä ulos laatikostaan, mutta tyhjiä shampoopulloja, meikkipakkauksia ja pumpulipuikkoja ei myöskään oltu saatu vietyä mihinkään muuhunkaan roskikseen. Mutta nätisti niitä oli kasailtu kuitenkin pinoksi, etteivät nyt ihan ympäriinsä loju. 😀
Joskus ne vaan on arjessa just ne kaikista pienimmät ja alle minuutin vievät hommat niitä, jotka jää aina jalkoihin ja hoitamatta. "Mä teen ton ihan kohta", on ajatus, jolla on helppo sivuuttaa asia jos toinenkin.
"Laitan pyykit kuivumaan sitten, kun tulen suihkusta", mutta suihkun jälkeen onkin jo mielessä naaman rasvaus, tukan harjaus ja nälkäkin ehti jo tulla. "Vien roskat sitten samalla, kun lähden töihin", mutta lähtiessä onkin jo ihan hirveä kiire eikä jaksakaan enää kiertää takapihan kautta. Ja siitähän se kaaos sitten pikku hiljaa syntyykin.
Nytkin tiskipöytä on täynnä astioita, kamerakamat lojuu ruokapöydällä, keräyspaperikassi on taas ääriään myöten täynnä ja pyykkiteline on jostain syystä taas eteisessä. Mutta, ton kylppärin roskiksen mä nyt vihdoin viimein otin käyttöön heti tämän kuvan näpättyäni!
