Tämän kylän homopoika -blogin Einosta on selvästi tulossa oma blogihaasteguruni, sillä tämä on vähälle aikaa jo toinen kuvahaaste, jonka hänen blogistaan nappaan. Viime kuussa esittelin Einon vanavedessä 10 vuotta FB-profiilikuvieni historiaa ja nyt on uuden kuvakavalkadin vuoro. 

Tämän kertainen kuvahaaste kuuluu seuraavasti: valitse puhelimesi kuvarullasta 10 jo olemassaolevaa kuvaa, jotka kertovat jotakin sinusta ihmisenä.

Mitään suuria salaisuuksia tai yllätyksiä ei kuva-albumini kyllä tarjonneet, vaan lähinnä sellaista materiaalia, jota olen jo muodossa tai toisessa julkaissut. Mutta tässä silti kymmenen kuvan satsi.

Hyvän joulun toivotukset ja pääsiäismunat sulassa sovussa yhtä aikaa esillä. Kertooko tämä, että olen laiska ja saamaton, vai nero, joka osaa varautua jo tulevaan? Joulu ja pääsiäinenhän tulee uudelleen joka vuosi!

Jos pääsen lähelle koilaa, en vain pysty olemaan rapsuttamatta! Enkä myöskään voi olla ottamatta kuvaa tästä ihanasta kohtaamisesta.

Minun ja avonaisten hiusten suhde on hieman kompleksinen.

Ei ole naista luotu elämään ilman kakkua.

#ilovemyjob

Yksi tämän sortin kuva ei vielä kerro mitään, mutta se kertoo, että näitä kuvia löytyy puhelimesta kymmenittäin. En omista autoa.

Tämä kuva kertoo suunnattomasta kauneudestani ja siitä, että jaksan poseerata ihmismäisesti keskimäärin viisi ruutua kerrallaan.

Kaikista vanhimmat ystävät ovat niitä rakkaimpia ja haluan pitää heidät lähelläni.

Minä en viinilasiin sylje. 

Mä olen söpö kuin kissa. Tämä tosin ei ole oma tulkintani, vaan löysin kuvan tänään Facebookin viestipyynnöistä. Joku ulkomaalainen miespuolinen henkilö siellä luritteli minun kauneudestani ja komppasi sanojaan tällä kokoamallaan hillittömällä kollaasilla.  En tiedä ollako kauhistunut vai otettu. 😀 😀

Huomenna toivon mukaan taas jotain asukuvaakin!


Vähän niin kuin eilisen asupostauksen hännäksi vielä yksi asu niillä samoilla college-housuilla. Kuvat ovat jo useamman viikon takaa työpäivältä, jolloin olin juttukeikalla vaihtelun vuoksi toimittajan ominaisuudessa. Tiesin päivästä tulevan pitkän, ajomatkoineen lähes 12 tuntia, joten mukavuus oli jälleen pukeutumisen tärkein asia. 

Ei siis mitenkään elegantti setti, mutta osoittaa yhdessä eilisen postauksen kanssa samojen housujen monikäyttöisyyden ja yhdisteltävyyden. Sopii niin korkkarimenoon kuin tällaiseen t-paita ja tennarit -löysäilyynkin ja vielä bleiserinkin kaveriksi. 

housut – Lindex / t-paita – Kaffe / takki – Mango / tennarit – Puma / laukku – Diesel / aurinkolasit – Eleven Paris / korvikset – Jaaza Kokko (saatu)

Mutta yksi asia tässä on nyt ihan helvetin pielessä. Sukat!!! Ai luoja mä vihaan sukkia ja sitä miten rumalta ne näyttää pilaten kivat kengät. Mä elänkin pääsääntöisesti sukitta ainakin toukokuulta syyskuulle. Tiesin edessä olevan duunipäivän kuitenkin niin pitkäksi, että arvelin tennarit + paljaat kintut hieman epämukavaksi yhdistelmäksi joten pitkin hampain kiskoin sukat jalkaani.

Eikä hemmetti ollut edes valkoisia puhtaana. Ne nyt olisivat maastoutuneet kenkiin edes hieman. Olisin noiden rumasti näkyvien sukkien takia todennäköisesti päätynyt vaihtamaan kaikki vaatteeni ellei kollega olisi jo soittanut olevansa oveni edessä juuri sillä hetkellä, kun kiroilin sukkalaatikolla.

Että niin vakava asia on tämä sukkahomma mulle. Kenkien ja sukkien kauhukombot on myös se asia, jota myönnän toisinaan katselevani katukuvassa ihmetellen ja otsaa rypistellen. En voi mitenkään ymmärtää esimerkiksi ballerinat + näkyvät sukat (vielä jotkut nukkaiset ja kulahtaneet sellaiset) yhdistelmää. 

Mutta ymmärrän tämän sukkainhon olevan lähinnä vain mun henkilökohtainen korvien välinen ongelma, joten en ala sen enempää paasaamaan aiheesta Lenita Airiston tapaan. 😀

 


Vähän ruttuinen pellavableiseri ja housuissakin jo polvipussit. Pienestä ryhdittömyydestä ja nukkavieruisuudesta huolimatta tässä eilisillan herrainkengillä ja röyhelöpaidalla ryyditetyssä "housupuvussa" oli mielestäni jotain hauskaa.

Eilen oli ensimmäinen kesätyöpäivä. Työskentelen siis taas kesän ajan kokopäiväisesti lehtikuvaajana Satakunnan Kansassa. Päivä meni luonnollisestikin heti jo ihan työn touhussa, kun en uusien kesureiden tapaan ollut mukana ekan päivän perehdytysmeiningeissä. Tänä vuonna kuitenkin osui ekaksi päiväksi sellainen vuoro, että pääsin töiden jälkeen mukaan kesureiden tutustumisillalliselle. 

Itse duunipäivä meni tuulitakki päällä ja goretex-kengät jalassa mm. metsässä rämpiessä, mutta illaksi ehdin onneksi vaihtaa päälle pikkusen parempaa seppälää. Tai no, ihan samoilla college-housuilla menin aamusta iltaan. Monipuoliset pöksyt siis!

Pistetääs tähän alle vertailuksi miten samat housut ja sama paita muuttuvat ihan toisen näköiseksi asuksi eri kengillä ja takilla. Enemmän kuvia tästä huhtikuisesta asusta TÄÄLLÄ.

Pinkki takki ja korkkarit tekevät kokonaisuudesta hempeän ja tyttömäisen, mutta bleiserillä ja herrainkengillä sama pohja muuttuukin huomattavasti androgyynimmäksi asuksi. Aika kiva vertailu, eikö?

Vertailusta näkee hyvin myös sen miten takin mitta vaikuttaa yleisilmeeseen. Lyhyessä bleiserissä rinnat ja keskivartalo tuntuvat korostuvat huomattavasti enemmän kuin pitkällä takilla, joka taas luo yhdessä korkkareiden kanssa illuusiota pidemmästä ja kapeammasta mimmistä. Matalilla kengillä ja lyhyellä bleiserillä näytän huomattavasti lyhytjalkaisemmalta ja keskivartaloni paksummalta.

En kuitenkaan suostu allekirjoittamaan, että pidemmän ja kapeamman näköiseksi tekevä asu on automaattisesti parempi. Mun silmiin ne on vaan erilaiset ja paremmuus riippuu päivästä ja mielialasta. Sitä "näin näytät ainakin yhden koon pienemmältä" -ajatustahan meille koitetaan kovasti syöttää erilaisilla pukeutumisoppailla sun muilla. Pullean pitäisi aina itseään kaventaa, lyhyen pidentää ja reitevän tai rintavan jollain keinoin asiaa "tasapainottaa"

Toki noita asioita tulee usein tehtyä pukeutumisessa usein ihan automaattisesti, mutta en hyväksy ajatusta, että olisi joku yksi absoluuttinen totuus millainen asu on minkäkin malliselle ja kokoisella paras. Ei tällaisessa asiassa vaan mitenkään voi olla yhtä oikeaa vastausta. Eikä onneksi tarvitsekaan olla.

collegehousut – Lindex / pusero – Lindex / pellavableiseri – Marks & Spencer / laukku – Campbridge Satchel Company / kengät – H&M / korvikset – Kirju

Pukeutuminen on mielestäni kivaa leikkiä, missä ei tarvitse noudattaa sääntöjä. Paitsi että olen kyllä tiettyjen etikettien puolestapuhuja, mutta se on sitten jo toinen asia. Mutta typeriä sääntöjä ovat mielestäni esimerkiksi ikään, sukupuoleen, kokoon ja vartalon malliin liitettävät säännöt. Sellaisille kannattaa haistattaa pitkät ja miettiä vaatekaapin edessä tuskaillessa vain sitä mikä itsestä tuntuu ja näyttää hyvältä just sillä hetkellä.