En ole ollut ikinä edes kenenkään ystävän mukana hääpukusovituksessa, joten rekit täynnä valkoista tylliä ja pitsiä olivat minulle todella vieras asia. Olen toki kuvannut kolminumeroisen määrän morsiamia sulhasineen urani aikana, joten hääpuvut ovat sitä kautta tulleet kyllä tutuksi. Olen nyörittänyt ja napittanut, olen asetellut helmoja, poistanut ötököitä tyllikerrosten välistä ja korjannut photoshopissa lukemattoman määrän kainalotissejä.

Mutta itse en ollut ajatellut koskaan päätyväni tuollaista prinsessamekkoa päälleni laittamaan, en edes sovitusmielessä. Sillä miksi sovitella jotain, mitä ei tule koskaan käyttämään?

Mutta tulipa nyt sitten mullekin se tilanne eteen, että pääsen pukeutumaan valkoiseen pitsiin. Minä nimittäin vastasin kyllä. Kysymys vaan ei kuulunut, että tuletko vaimokseni, vaan ”haluatko tulla malliksi Porin häämessujen muotinäytöksiin?”.

Sunnuntaina 28.1. klo 12-17 siis järjestetään Porin Hää- ja Juhlamessut ja tapahtumapaikkana toimii SAMKin uuden kampuksen Agora-sali. Näytteilleasettajien listan löydät tapahtuman FB-sivulta. Muotinäytökset klo 13.00 ja 15.30 ja siellä mukana hääpuvuissa ja alusvaatteissa lavalla pyörimässä myös minä.

Yritän saada kuvattua omat asuni tuolloin. kun on tukka ja meikkikin ojennuksessa, niin voin postata ne sitten tänne blogiinkin. 

Oli aika hauskaa päästä näkemään itsensä perinteisessä morsiuspuvussa. Mutta täytyy sanoa, että vaikka naimisiin päätyisinkin menemään, niin en osaa kuvitella itseäni sellaiseen pukeutumaan.

Todella kauniita olivat kaikki tänään sovittamani puvut ja kävivät minulle oikein hyvin. Mutta ei vaan yhtään tuntunut minulta. Mutta vähänkö siistiä, että pääsen nyt tällaiset prinsessapuvutkin kokemaan näin työn puolesta. Olen itse asiassa ihan tosi innoissani tästä mallikeikasta! 

Mut miettikää, ihan kuin olisin kasvattanut hiuksiani juuri tätä morsiustyyliä varten. Kun näytös ja seuraavan viikonlopun juhlat on ohi, voin sitten vihdoin mennä leikkauttamaan tukkani. Tässähän on ihan oikea häihin valmistautumismeininki! 

Näytöksen morsiuspuvut tulevat Porin Juhlavasta. Kuvassa näkyvä olkaimeton mekko on merkiltään Eglantine Creations. Päällä oleva pitsibolero ei kuulu pukuun, vaan on irrallinen asuste. Jos näytän kuvassa hämmentävän pitkältä, niin se johtuu korkemmista korkkareista, jotka kaapistani löysin. 

Onko jollain teistä oikeasti morsiuspuvun metsästys meneillään?


Vaalenpunaista, pinkkiä ja kasaritöyhtö! Jalassa verkkarit ja korvissa juhlalliset tupsukorvikset. Tästä asusta ei  siis puutu mitään. Jonkun mielestä ehkä tyyliä, mutta minusta tää oli just ihana sekasotku.

housut – Amy Vermont, Klingel (saatu) / neule – Ellos / takki – Mango / kengät – CAT /

huivi – Becksöndergaard / panta – Katri Niskanen / korvikset – H&M / laukku – Pieces

Mulla oli jokin aika sitten asukuvissa Klingeliltä valitsemani Amy Vermont -merkkinen takkimekko ja näissä kuvissa on vielä toinen vaate samalta merkiltä. Hieman kiiltäväpintaiset pehmoiset housut ovat ikään kuin pikkuisen paremmat verkkarit. Ne on tyyliltään aika samanlaiset kuin nämä blogissa usein nähdyt housut, mutta näissä on pidemmät lahkeet, joten sopivat paremmin käyttöön nyt talvella ilman että nilkat paleltuu. 

Uusien merkkien kohdalla on aina vähän arvailua kokojen kanssa ja ensiksi tilaamani koon 48 housut osoittautuivatkin aivan liian isoiksi. Vaihdoin kokoon 46, mutta nämäkin on edelleen hieman reilut. Tilanne kuitenkin korjaantui, kun taitoin housujen vyötärönauhaa kerran, niin istuvat paremmin takamuksesta. Mutta reilut koot siis mielestäni! 

Tukka päätyi tuollaiseksi kasaritöyhdöksi sen myötä, että eilen kirjaa lukiessani setvin lähes pari viikkoa harjaamatta ollutta tukkaani sormin. Aikaa takkujen avaamiseen meni tuolla metodilla yli puoli tuntia, mutta tuloksena oli tuo pöyhkeätäkin pöyhkeämpi kasa. Oli pakko ottaa siitä ilo irti yhdeksi päiväksi ja ilahduttaa pehkolla tänään myös kampaajaani. 

Hiukset saivat tänään siis hieman uutta väriä ja saksiakin niille varovasti näytettiin. Varovasti siksi, että mulla on lähiviikkoina tulossa parikin tilaisuutta mihin pitäisi saada tehtyä juhlava kampaus, joten päätettiin lyhentää kunnolla vasta hieman myöhemmin. Eli minusta on tullut sellainen tyyppi, joka sanoo kampaajalla, että ”ota vaan sentti latvoista”. 😀 😀

Näitä kuvia kun katsoo, niin miettii, että miksi ihmeessä pukeuduin niin monta niin mustaan. Tulen vaalenapunaisesta ja pinkistä ihan hirmu hyvälle tuulelle! 


Oisko näistä kokoa XL? Kysyin myyjältä kimaltavat leohousut kädestäni roikkuen ja huokaisin pettyneenä kuullessani kieltävän vastauksen. En todellakaan suonut ajatuksissani pienintäkään mahdollisuutta, että Objectin housuista koko L inahtaisi paljoakaan polvista ylöspäin. Mutta myyjä rohkaisi kokeilemaan vedoten housujen joustavuuteen.

Sovituskopissa sain jälleen muistutuksen siitä mitä usein ennenkin saanut todeta, että ei pidä antaa liikaa painoarvoa kokolapuille. Juu, veikkaan että housut on ajateltu pikkuisen löysemmiksi, mutta itse tykkäsin tästä ns. löysät legginssit -istuvuudestakin. Ja tuo metallinhohtoinen leokuosi nyt vaan oli niin upea, että mulle olis melkeinpä yhdentekevää minkä malliset pöksyt ovat! 😀

Joululomalla ostetut housut ovat saaneet jo hurjasti käytöaikaa, mutta tuntuu että päädyn pukemaan niiden kanssa aina jonkun mustan löysän puseron. En oikein tiedä mitä muuta noihin osaisi yhdistää. En tosin tiedä kaipaako noin räyheä alaosa edes parikseen mitään muuta kuin juurikin jotakin hyvin yksinkertaista. 

Niin hienot! Melkoiset glam rock -vibat näistä kyllä loistaa, mut siinähän ei oo mitään väärää.

housut – Object / neule – Flash / takki – Cubus / kengät – Dr. Martens / huivi – Becksöndergaard / laukku – Pieces