Pieni pala päivän asua olkaa hyvä. Oranssimaniani on saavuttanut jo sellaiset mittasuhteet, että sitä on kasattava päälle jo usemmassa sävyssä kerralla.

Tänään koralliin päin kallellaan olevat chinot saivat kaverikseen eilen saapuneet Nellyn kirkkaanoranssit nahkaballerinat ja olalla keikkui vielä tummanoranssi mokkalaukku.

Jotten ihan näyttäisi porkkanakeittokattilassa dipatulta sekopäältä, ryhdistin kokonaisuutta mustalla neuleella. Ja kaulaan pääsi roikkumaan pääkallohuivi ja Asplundin metalliristi.

Ensimmäinen sisäänajopäivä pehmitti noita ballerinoja jo melko hyvin, mutta vielä on pientä epämukavuusongelmaa. Eli nyt siis illaksi kengät jalkaan kera kosteiden sukkien! Sillä taikatempulla on alkukankeita nahkakenkiä ennenkin taltutettu.

Posted from WordPress for Windows Phone


 ”Onpas sinulla taas paljon väriä päällä! Oranssi paita, oranssi laukku, vihreät korvikset ja huulipunaa.” Vuosien mustan jälkeen tämän kevään väripurskahdukseni jaksavat aina yllättää murun.

Mutta kyllä sitä mustaakin tarvitaan, ainakin nahkatakkien muodossa. Tänään naulakosta löytyi päälle jo talvella Elloksen outletin alen rippeistä 28 € hintaan tilaamani nahkatakki. Takin ostamisesta oli jo niin kauan aikaa, olin melkein jo ehtinyt unohtaa sen kokonaan.

Oranssi silkkitoppi on viime kesäinen löytö Helsingin Forumin Silkki Centeristä. Täysin mummokaupalta vaikuttava liike on oikeasti todella vierailun arvoinen, sillä sieltä löytyy laajalla väriskaalalla ihanat silkkitopit ja -puserot samalla rahalla minkä saa maksaa ketjuliikkeissä polyesteriversioista. Silkki-Centerillä on liikkeet ainakin Forumissa ja Itäkeskuksessa.

Ja toi huivi… joko mä oikeesti huomenna muistaisin varata sen kampaaja-ajan?

Jalassa oli tänään Bronxin leopardikenkien rinnalle toisiksi kevään suosikeiksi nousseet Vagabondin Mapale-nimiset mokkaiset herrainkengät, joissa on vaaleanoranssit pohjat. Nämä ovat jalassa puhdasta mukavuutta.

Ihan meidän lähistöllä olevan kerrotalon seinään on muotoutumassa hieno maalaus! Jos asuisimme vielä vanhassa asunnossamme, saisimme ihailla tuota kuuden tai seitsemän kerroksen kokoista teosta makuuhuoneemme ja olohuoneemme ikkunoista. Mutta nyt asutaan eri puolella toria. Höh. 🙁

Toinen höh on se, että mulla oli ajatuksena mennä huomen aamuna kokeilemaan kahvakuulatuntia, mutta mulla on vieläkin toinen puoli selästä aivan tuskaisen kipeä torstain salitreenien jäljiltä ja mietinkin, että olen tainnut venäyttää sitä jotenkin. Voi siis olla, että jotkut kahvakuulaliikkeet voisivat tuottaa vähän liikaa kipua, joten täytynee hieman muuttaa huomista liikuntasuunnitelmaa ja testata kahvakuulailu myöhemmin.

Nyt uuden Jäkiä jättämättä -tuotantokauden avaus ja unille. Aurinkoista alkavaa viikkoa kaikille!


 Osa teistä ehkä muistaa viime kesäisen Wienin reissuni, jossa olin Olympuksen kutsumana juhlistamassa Olympuksen uusimpien PEN-kameroiden lanseerausta. Se oli sillä lailla kohtalokas matka, että minä menin ja rakastuin pikkuisiin peilittömiin järkkäreihin aivan kerta laakista.

Olen nähnyt sen verran kameroita aiemmassa työssäni fotomyyjänä, että tiedän, ettei yhdenkään uutuuskameran ole kovin helppo hurmata minua, mutta PEN:in kanssa oli ensimmäisistä kuvista saakka selvää, etten voisi elää ilman tuota pienikokoista, mutta sisukseltaan jättimäistä kameraa.

Olenkin nyt sitten viime syksystä saakka kuvannut vapaa-ajallani pelkästään saamallani EP-3:lla. Canonin isoa järkkäriä (5D MK II) en ole enää töistä kotiin saakka kuskannut.

Tämän kiihkeän rakkaustarinan jälkeen ei ehkä ole ihme, että lähdin todella innoissani mukaan Olympuksen ja Indiedaysin yhteiseen katumuotikampanjaan. Minä ja viisi muuta ID-bloggaajaa siis taltioimme tulevien viikkojen aikana PEN-kameroilla kotikaupunkiemme katutyyliä.

Kamppiksen päätteeksi  eniten kamppissivulla ääniä saanut tyyppi ja hänet kuvannut bloggaaja saavat itselleen Olympuksen PEN Lite -kamerat. Ja jotta ei lahjominen jäisi ihan siihen, niin myös katumuotikuvia äänestäneiden kesken arvotaan PEN Lite -kitti.

 Ensimmäiset uhrit ikuistuivat muistikortilleni Anniksen Vappubrunssilla.

Inkeri, Pori

Inkeri herätti mielenkiintoni asullaan joka yhdistää hienosti sekä pitsien ja kukkien herkkää tyttömäisyyttä, että pilottilasien tuomaa äijäilyä. Ja pikku myy -nutturaa nyt ei voi kuin rakastaa.

Inkeri itse kertoi, ettei omaa mitään yksiselitteistä ja selkeää tyyliä, vaan se vaihtelee ihan fiiliksen mukaan. Tällä hetkellä kuitenkin pitsi tuntui olevan neidon sydäntä lähellä, sillä kesävaatteiden ostoslistan ykkösenä on kuulema pitsimekko.

Jari, Pori

Nähdessäni Jarin pappahatun ja rennosti sitaistun huivin, oli pakko juosta perään ja suostutella herra kameran eteen. Tuollainen boheemi herraskaisuus tweed-pikkutakkeineen kun on kovasti mieleeni. Tuleeko teille suurena yllätyksenä, jos kerron, että Jari on runoilija? 🙂

Jari kuvaili itse omaa pukeutumistaan sanasta sanaan seuraavasti: ”Laita siihen, että pidän pikkutakeista,hatuista tiukoista farkuista, bändipaidoista ja nahkakengistä. Kuvassa Circlen paita.” Alleviivaamisen arvoisen asiasta tekee siis se, että Circle on porilainen huikea ympäri maailmaa arvostusta niittänyt rockyhtye! Ja musiikin lisäksi niiden paitakin on hieno.

Jenna, Pori

Kiinnitin Jennan pirteisiin housuihin ja marianne-raitaiseen pipoon huomiotam kuntosalin pukuhuoneessa. Jutustellessamme huomasimme jakavamme hyvin samanlaisen pukeutumisfilosofian: ”mukavuus ennenkaikkea”.

Jenna kertoi tyylinsä olevan arkisin todella rento ja casual. ”Mä olen vähän tällainen pipo-tyttö”, hän kiteytti. Mutta juhlien ja viihtellelähdön koittaessa onkin sitten ihan toinen ääni kellossa. Silloin ei kuulema pynttäytymisessä eikä koroissa säästellä. Kevään ja kesän himotuinta vaatetta tai asustetta udellessani oli vastaus selkeä: ”kesäksi on pakko saada eräät Jeffrey Campbellin konjakinväriset open toe-korkkarit!”

Näitä kuvia on luvassa lisää myös täällä minun blogissa, mutta seurailkaa ihmeessä tuota kampanjasivua, jonne päivitetään uusia kuvia kaiken aikaa. Ja muistakaa äänestää omaa suosikkianne 6.6. mennessä, niin olette Olympus PEN Lite -kitin (arvo 549 €) arvonnassa mukana!