Mikä on se mieltäraastava ongelma joka toistuu keskimäärin kuukauden tai parin välein? No tämä hemmetin yläpäässä nököttävä karvakasa tietenkin! Niin paljon kuin mä mun Maikku-kampaajaa rakastankin, niin mä en jaksa ravata sen hellässä hoidossa niin usein, että saisin pidettyä oikein lyhyen tukan oikeasti siistinä. Niinpä minun tupeeni onkin kunnossa keskimäärin 2-3 viikon ajan kampaajakäynnistä ja sen jälkeen mua jo alkaa ahdistaa peiliin katsominen eikä tympeän mittaiseksi tukkaa jaksa enää oikein laittaakaan.

Typeryyksissäni ja aikapulassani sitten kärvistelen vielä muutaman viikon täysin reuhkaani vihaten, kunnes yhtenä aamuna kahden sentin juurikasvu ja karmivan pitkät niskahaituvat vaan tuntuvat kaatavan maailmani lopullisesti. Sitten onkin vuorossa itkupotkuraivari -puhelu pelastajalleni, jolta toivoisin saavani ajan tietenkin hetinyt. Ja kun ymmärrettävistä syistä aika ei monestikaan ihan mun toivomalla nopeudella järjesty, niin vietän viimeiset hetket ennen pelastusta erilaisten päähineiden alla muhien ja täysin epätietoisena siitä, mitä ihmettä haluaisin reuhkalleni edes tehtävän.

Ja kuten arvata saatatte, tämän sydäntä raastavan vuodatuksen syynä on tietenkin se, että elän tällä hetkellä tuota kamalan juurikasvun, kuvottavien niskahaituvien, epäsiistien korvanpäällysten ja rumasti kihartuvan etutukan aikaa, mutta en ole vielä tietenkään varannut laatuaikaa maikun tuolista. Kun mä en taaskaan tiedä mitä ihmettä tälle keksisi!

Moni teistä varmaan miettii, että mitä ihmettä mä tuskailen ja vingun, kun ainahan tää tukka on vaan samanlainen, tumma ja lyhyt. Mutta ei se nyt ihan niinkään mene. En meinannut edes itse muistaa kuinka moneksi karvani ovat taipuneet jo ihan tämän vuoden aikana. Mm. nämä neljä frisyyriä ovat viimeisen 10 kk ajalta!

Jotenkin tuo pidempää pääliosaa ja lyhyttä sänkeä yhdistellyt viime tammikuinen leikkaus näyttää taas omaan silmään hirvittävän hyvältä. Ainoastaan tuo karmea lätkätukka niskassa hieman ällöttää. 😛

vuodenymp

Kaikkien aikojen lempitukkani on kuitenkin keväällä 2009 nähty kahteen täysin erilaiseen ilmeeseen taipunut Maikun taidonnäyte. Leikkauksen lisäksi myös värissä oli hieman lisäsäpinää mustan rinnalla, kun lyhyet osat näyttäytyivät hieman vaaleampana ja punertavampana.

lempitukka

Valitettavasti hiukseni ovat vielä toistaiseksi liian lyhyet, jotta tuon lempikampauksen uusiminen onnistuisi. Nytpä olenkin siis jälleen kerran sen dilemman edessä, että riittäisikö maltti taas hieman kasvattaa. Pitäisikö seuraavalla kampaajakäynnillä siis vain tyytyä siistimään niska, korvanpäällykset ja pulsarit? Miten tylsää!

Sellainen hyvä puoli tässä mun karvatursaassa kuitenkin on, että useimmiten se ei ole kenenkään muun mielestä yhtään niin hirveän näköinen kuin mitä itse ajattelen. Itse asiassa viimeisen kahden viikon sisään ainakin 5 ihmistä on kehunut kampaustani ja kysynyt olenko juuri käynyt kampaajalla. (Kiitokset tällaisista sanoista mm. aina yhtä ihanalle Teemulle! 😀 ) Ei se oo ihan huono tukka, jos se vielä kaksi kuukautta kampaajakäynnin jälkeen onnistuu hämäämään ihmisiä.

Nyt siis olisi hyvät neuvot jälleen kerran tarpeen siitäkin huolimatta, että loppujen lopuksi ainoa jonka mieleipide mun tukkapäätöksissä painaa, on ainoa oikea luottokampaajani. Mutta jos jollain sattuisi olemaan hyviä ehdotuksia joita en ole edes älynnyt ajatella!


Pikaiset kenkäterveiset täältä Tampereelta! Kouluun ei tietenkään kannata mennä ajoissa, vaan aamun voi aloittaa hitaasti makoilemalla sängyssä ihanan pikku Hiiripupumarakatin kanssa. Vaikka kello juoksee ja luento on jo alkanut, niin sitten voi vielä poiketa matkalla tavaratalon kenkäosaston kautta. Mutta täytyy sanoa, että se oli kohtalon johdatusta, kyllä kannatti poiketa aikataulun pissimisestä huolimatta.

Sokoksella oli tarjolla muutamia ihastuttavia kenkiä brasialaiselta Via Uno -merkiltä. Olen aiemminkin törmännyt tuohon merkkiin, mutta en ole kiinnittänyt sen suurempaa huomiota, mutta nyt, voi pojat.. Täytyy sanoa, että pari pinetä kuolapisaraa saatoin suupielestäni valuttaa kaunokaisia hivellessäni. Kaivelin Via Unon -nettisivuilta muutamia herkkupaloja tänne teidänkin nähtäväksenne.

viauno2viauno1

Ja miten niin kannatti poiketa? No sieltä tietenkin lähti yhdet kaunottaret ostoskassissa kotia kohti! Olinkin jo ehtinyt hieman huolestua, kun en ollut aikoihin ostanut yksiäkään kenkiä. Pelkäsin jo, että jotain on vialla. 😀

Esittelen uutukaiseni lähemmin, kunhan saan niistä itse otettua kuvamateriaalia. Mutta sitä odotellessa kysyn mahdatteko te jo arvata mitkä tässä postauksessa esiintyvistä kengistä ovat nyt minun?


Olen ollut itseeni kovin tyytyväinen viime kuukausina onnistuttuani omasta mielestäni loistavasti hillitsemään shoppailuani. Olen mielestäni tehnyt viime aikoina vain melko harkittuja ostoksia ja ne muutamat heräteostoksiksi luetelavat hankinnatkin ovat olleet loistavia. Nettikaupoissa vetelehtimisestäkin olen selvinnyt ihan vain pelkällä katselemalla ja ihastelemalla. Vaikka ostoskoriin olisikin tullut haalittuatuotteita, niin viimeinen klikkaus ei kuitenkaan ole ollut ”tilaa” vaan selainikkunan punainen ruksi.

Tekipä elämäntaparemonttia sitten millä osa-alueella hyvänsä, niin repsahduksiahan sattuu. Yritän siis olla soimmamatta itseäni liikaa. Yksinäinen perjantai-ilta + mieli hieman maassa + Asoksen ale  = 42 € tappiot. En tunnusta todellista tarvetta (jonkinmoista himottelua kuitenkin) yhdellekään näistä kolmesta tuotteesta, joten nyt mentiin kyllä ihan huvinvuoksi-moodilla. Minun huonolla tuurilla tietenkin käy niin, että saan rangaistuksen tästä perusteettomasta tuhlailusta ja kaikki tilaamani jutut ovat kuitenkin väärän kokoisia. 😛

Mitä siis tarttui haaviin?

mekko

Niin oudolta kuin se kuulostaakin, niin kaapistani ei tällä hetkellä löydy kunnon bile-pikkumustaa. Tuo tilaamani kolttu saa kyllä pienen miinuksen tuosta ohuesta olkaimesta, mekko olisi oarempi, jos molemmat olkaimet olisivat tuollaiset leveät, mutta 12 punnan hinnallaan se lunasti anteeksiannon. Olen nimittäin jo pidemmän aikaa toivonut löytäväni pikkumustan juuri tuollaisella keskivartalolle armollisella rypytyksellä. Mä niiiiiin toivon, että se on sopiva! Ja toiseksi mä toivon, että tulis jotkut kekkerit joissa pitää kyseistä kolttua sitten kun/jos se on sopiva.

toppi

Neljän punnan hintainen valkoinen toppi on toistaiseksi lähipänä sitä, mitä olen jo hetken aikaa etsinyt, eli valkoinen siisti toppi vesiputous-kauluksella. Jostain syystä mä haaveilen sellaisesta perus farkut, valkoinen paita, bleiseri ja korkkarit asusta, mutta kauluspaita olisi liian virallinen eikä muutenkaan mua varten, joten ajattelin tuon mallisen yläosan sopivan fantasiani toteuttamiseen.

nilkkurit

Just. Mulla kun ei noita mustia kenkiä vielä olekaan… Nämä oli kyllä ihan puhdas ”ei mulla oo just tällaisia ja ne on niin halvatkin”-ostos. 16 £ nahkanilkkureista, jotka näyttää ainakin korkonsa puolesta siltä, että passaisivat ihan arkitallusteluunkin on mieletäni jo lähes tulkoon hinta, ettei heräteostokselta voinut välttyä. Etenkin, kun kengissä on lisäasennetta tuova vetoketjukoriste.

Nyt vaan kaikki peukut pystyyn, että nämäkin olisivat oikean kokoiset! Otin koon 5 jonka sanotaan vastaavan kokoa 38, mutta edelliset Asokselata hankkimani koon 4 nilkkurit osoittautuivat totaalisesti liian pieniksi. Jos taas vitonen on ihan pikkuisen iso, niin homma korjaantunee pohjallisella, mikäli muuten ovat passelit.

Tällaisia tunnustuksia siis. Olen syyllinen turhanpäiväiseen tylsyyksissään tehtyyn lohtushoppailuun! Mikä on rangaistukseni?

PS: Huuto.net -kohteeni menevät kiinni tänä iltana!