23.05.2015

Posted at 23:36h in Yleinen by
0 Likes

Näin mekkokesän kolkutellessa jo ihan kohta ovella pitää heittää tämä pieni vinkki vinkkinen. H&M:n plussaosastolta näyttäis löytyvän tuollaisia lahkeellisia mummopöksyjä jonka tyyppisiin itsekin luotan kesäpukeutumisessa. Omat  seksintappajani esittelin vuosi sitten. Tuosta postauksesta voi lukea tarkemmin miksi nuo megapöksyt ovat kesäpukeutumiseni yksi tärkeimmistä osista ja miksi niitä suosittelen etenkin kaltaisilleni pylleröille. Omasta kaapistani löytyvät saumattomat shotrsialkkarit olen hankkinut Tokmannista ja Anttilasta ja ainakin Porin Tokmannista löytyy vastaavia tälläkin hetkellä. Mutta tässä olis nyt plussakokoisille vielä yksi vaihtoehto! Lahkeelliset megapöksyt H&M 14,99!

 


14.04.2015

Posted at 00:06h in Yleinen by
0 Likes

Kävin viime viikolle tutustumassa uuden kotimaisen Excuse My Bon Bon  vaatemerkin ensimmäiseen mallistoon.  Excuse My Bon Bonin vaatteet on suunnitelijansa Sari Hirvosen mukaan suunnattu 40-54 kokoisille naisille, jotka eivät halua peitellä kurvejaan.

Mun eka ajatus 9 tuotetta sisältävän malliston nähdessäni oli, että "eikä, miksi vaan pelkkää mustaa!?!?".  Juu, pukeuduin itsekin vuosikausia pitkälti tähän klassikoon ja turvaan siihen edelleenkin usein, mutta niin paljon on mustia mekkoja isoille tytöille aina tyrkytetty, että mä jotenkin oin toivonut uudelta merkiltä jotain muuta. Merkin suunnittelija Sari Hirvonen kertoi itsekin alunperin olleensa värikkäämmän malliston kannalla, mutta tehtyään tutkimuksia ja kyselyjä kohderyhmän keskuudessa nousi musta väri ylivoimaisesti yli kaiken muun. Ja kun ensimmäisestä mallistosta on kyse, on ymmärrettävää, että vedetään hieman ns. varman päälle. Mustille mekoille on aina kysyntää, se on varmaa.

 

 Tutkailtuani malliston vaatteita hieman lähemmin, pääsin aika pian yli "onpa vähän tylsää" -ensireaktiostani. Sillä siinä missä omasta kaapistani löytyy jo useampikin musta monikäyttöinen luottomekko, niin veikkaan, että monelta kurvittarelta sellainen vielä puuttuu. Minä liputan aina ja iänkaikkisesti sen puolesta, että joka ikisen naisen kaapista on löydyttävä ainakin yksi musta mekko, joka muuntautuu tilanteeseen, jos toiseenkin ja jonka voi huoletta paiskata matkalaukkuun tietäen sen pysyvän rypistymättömänä ja sopivan yhteen kaikkien mukana olevien asusteiden kanssa. Ja juuri tällaisia mekkoja löytyy useampikin kappale Excuse My Bon Bonin ekasta mallistosta. Itse esimerkiksi pukeutuisin oikein mieluusti kauniisti vyötäröä korostavaan Alexia-mekkoon.

Kerroin Sarille, että minulle tulee näistä 50-luvun naisellisesta ja huolitellusta tyylistä inspiraationsa saaneista leningeistä mieleen hautajaismekot. Ja se ei missään nimessä ole tässä kohtaa negatiivinen kuvaus! Päinvastoin. Itse nimittäin koen, että juurikin sellainen mekko on jokaisen kaapissa oltava, jolla voi mennä tarvittaessa vaikka hautajaisiin. Näissä Excuse My Bon Bonin mekoissa ehdottomasti voisi. Ne ovat tyylikkäitä, sopivan juhlavia, mitaltaan ja malleiltaan ns. "kunniallisia".

Ja mikä parasta, nämä naiselliset ja yksinkertaisen tyylikkäät leningit taipuvat ehdottomasti myös muuhun kuin vain seppeleen laskuun, vaikka juuri tuollainen tilaisuus ensimmäisenä mieleeni tulikin. Sopivasti asustamalla mekot muuntautuvat iloisempiinkin juhliin tai ihan vaikka arkeen. Jos mekkojen omistaminen olisi säädeltyä ja saisin omistaa vain yhden, nii se olisi ehdottomasti juurikin tällainen kameleontti, jolla pärjäisin elämän ilot sekä surut.

Mekkojen lisäksi mallistoon oli mahtunut mukaan kynähame, korkeavyötäröiset, paksut legginssit (alla), sifonkipusero (alla) ja villasekoitekeeppi (yllä). Itse mietin, että voisiko nuo Lina-legginssit olla itselleni passelit sellaisiksi ns. fiksuiksi työhousuiksi, joilla vois sopivan fiiniin yläosaan yhdistämällä mennä kuvaamaan erilaisiin juhliin. Ainakin torstaina näyttivät Ninjan taustalaulajan päällä tosi siisteiltä ja tässä Ninjalla myös. Ei siis liian legginssimäiset, vaan ihan housut vaikkakin ovat joustavaa ja mukavaa materiaalia. Hinnallakaan ei ole pöksyt pilattu sillä maksavat vain 49 €. Muutenkaan Excuse My Bon Bon ei ole mielestäni hinnoitellut itseään tavallisen kuluttajan ulottumattomiin, vaan esimerkiksi mekkojen hinnat ovat 129-159 €. Varsin maltillista kotimaisen suunnittelijan pienmerkiltä ainakin omasta mielestäni.

 Malliston lanseeraustilaisuus oli valitettavasti sellainen, ettei siellä ollut mahdollista vaatteita sovittaa, minua nimittäin olisi kovasti kiinnostanut, että millaisia ne sitten oikein ovat mitoitukseltaan ja passaisiko ne kaltaiselleni hinkkilissulle. Sari kertoi saaneensa jonkin verran palautetta, että koot ovat hieman ehkä pieniä verrattuna siihen mitä keskiverrosti on totuttu noiden kokonumeroiden edustavan. Mittataulukkoa  vilkuilemalla voisin kyllä yhtyä ajatukseen, sillä rinnanympäryksen ja lantionympäryksen perusteella itselleni oikea koko EMBB:n vaatteista näyttäisi olevan 52-54 ja yleisesti kyllä vaatteideni koot alkavat nelosella. Mutta, mitään kummempaa en osaa kokopoliitikasta sanoa, kun en tosiaan ole sovittanut. Suunnittelija kertoi kuitenkin ottavansa kaiken palautteen niin mitoituksesta kuin muustakin todella ilolla vastaan ja vievänsä merkkiä tulevaisuudessa entistä parempaan suuntaan niiden avulla.

Seuraava  Excuse My Bon Bon -mallisto on luvassa loppukesästä/alkusyksystä. Silloin on tiedossa kuulema jo muutakin kuin mustaa, mutta vaikutteita seuraavaankin mallistoon on suunnittelijan mukaan haettu 50-luvun naisellisuudesta. Jäädään innolla odottamaan!

Excuse My Bon Bonin tuotteita saa tällä hetkellä heidän omasta verkkokaupastaan, joka on auennut nyt maanantaina.

Jos EMBB:n kuulumiset kiinnostavat, niin seurata voi sekä FB:ssä, että Instagramissa.

bonbon2

kuvat: Sanna Saastamoinen-Barrois & Jeremy Barrois


16.03.2015

Posted at 13:06h in Yleinen by
0 Likes

Mä oleilen parhaillani kotikonnuillani Kainuussa ja täällä on vielä siihen malliin lunta ja jäätä, että  otin äidin ohjeistuksesta onkeeni ja lähdin reissuun maihareilla. Porissa ehdin kuitenkin jo viime viikolla hylätä talvisemmat kengät eteisen perukoille ja tepastella useamman päivän tennareissa paljaat nilkat vilkkuen. Kadut olivat jo vihdoin niin kuivat, että uskaltauduin korkkaamaan Inchistä ostamani valkoiset Conversetkin. Mutta ymmärrän kyllä nyt miksi minulla ei ole ennen noita ollut valkoisia tennareita, mä olen vaan pelännyt niitä kuten muutakin valkoista! Ahdistaa ajatus, että ne on ihan kohta jo aivan rapaiset ja tomuiset. :/

 

Intoilin jokin aika sitten uusista lempifarkuistani joiden koen myös imartelevan takamustani ihan kohtuullisesti, joten piti nyt sitten vertailun vuoksi ottaa persuksesta toisissa samantapaisissa pöksyissä.

Mulle mukavuutta kaipaavalle farkkuihmiselle on joskus täällä blogin kommenttiboksissa suositeltu H&M:n Shaping Skinny -pillejä ja minähän sitten kiinnostuin asiasta ja edellisten mustien pillien tultua tiensä päähän hankin nuo suositellut housut tilalle. Joustavuudessa nuo ovat melko samanmoiset ihkuttelemieni Leviksen Innovation Super Skinnyjen kanssa, joten siltä osin painivat mukavuutensa puolesta samassa sarjassa. Shaping Skinnyt jäävät kuitenkin hieman matalammalle ehkäpä juuri siitä johtuen eivät pysy mulla jalassa, tai paremminkin vyötäröllä, siten kuin Super Skinnyt.

Ihan testaamisen arvoiset kyllä ovat, sillä onhan näiden H&M -farkkujen hintakin puolet vähemmän kuin Leviksillä, ja jollekin hieman eri muotoisella toimivat varmasti paremmin kuin itselläni. Kyllä nämä nyt itselläkin ehdottomasti käytettyä tulee, koska mustat pillit nyt vaan on ihan pakolliset, mutta sanoisin, että välittömästi, kun Leviksen Super Skinnyt on saatavilla mustana, niin nämä joutaa itselläni eläkkeelle. Eli menevät nyt paremman puutteessa, mutta eivät saa tosiaan varauksetonta ihailuani.

Mitä Shaping Skinnyjen kokoskaalaan tulee, niin Leviksistä mulla on tosiaan koko 32" ja näistä henkkamaukoista 33". Shaping Skinnyistä kokoja löytyy tuumakokoon 36 saakka, Leviksen Super Skinnyistä puolestaan olen nähnyt kokoja vain tuohon omaan kolmekakkoseeni asti.

Sitten vielä se toinen syy vyötärön korkeuden lisäksi miksi henkkamaukat eivät pääse omalla listallani lähellekään Levisten ihanuutta.. mun pylly näyttää mielestäni Shaping Skinnyissä paljon surullisemmalta kuin Leviksen Super Skinnyissä. En ole aiemmin juurikaan kiinnittänyt huomiota koko takamukseeni, mutta sitten kun se nyt yksissä farkuissa näyttikin omaan silmääni huomattavasti kivemmalta kuin aiemmin, niin tajusin, että tätäkin istuinpehmustetta on mahdollista hämätä muodokkaammaksi oikealla housuvalinnalla. Ja sen tajuamuksen jälkeen ei haluaiskaan enää muita kuin niitä jotka tekevät parhaimmat hämäykset. Mutta oikeastihan se asia on niin, että perseeni on vähän sama kuin takatukkani: mä en sitä itse näe, joten en jaksa hirveästi siitä stressatakaan. Shaping Skinnyt siis olkoon ystäväni nyt ainakin siihen saakka, että pakaroiden parhaat ystävät on saatavilla mustana.

farkut-H&M, Shaping Skinny/t-paita-H&M/tennarit-Converse/aurinkolasit-Le Specs (saatu)/korvikset-Merry Go Round

Että sellaista perseilyä tällä kertaa. Joko muuten alkaa kyllästyttää nää yhdessä ja samassa ostoskeskuksen nurkassa otetut asukuvat? Mua ei, sillä se paikka on niin ihanan valoisa, lähellä kotia ja siellä on helppo ottaa kuvat, mutta eiköhän nää miljööt tästä kevään myötä taas vähän ala monipuolistumaan.

Vielä olisi yksi yö jäljellä täällä kotikotona. Huomenna suuntaan Ouluun pitämään Olympus-koulutusta, sieltä sitten puksutan yöjunalla Helsinkiin samaan puuhaan. Ke-to yön pääsen viettämään ystävän luona Suomenlinnassa ja vasta sitten on kotiinpaluun aika. Hieman on siis raidekilometrejä ja matkalaukkuelämää vielä edessä.