15.01.2013 Onko järkee?

Tuntuu, että joka sesonki alennusmyynneistä tarttuu mukaan joku sellainen vaate josta ei ostohetkellä eikä vielä käytön jälkeenkään ole ihan varma, että oliko järkeä.

Viime kesän alennusmyynneistä onko järkee -ostoksen tittelin sai Ginasta vitosella ostamani neonkeltainen neuletoppi. Ja voin  kertoa vastauksen olleen, että ei tosiaan ollut järkee. Käyttämättä jäi. 😀 Mulla vaan oli joku hetken kestänyt ihastus neonkeltaiseen ja pienissä asusteissa väriä onnistuneesti kesällä käytinkin. Mutta se, että neonkeltainen rannekoru näyttää kivalta itsellä, ei tarkoita sitä, että neonkeltainen plussapallo olisi kovinkaan ihastuttava näky.. Voi kiesus.. en oo aina ihan parhaassa terässä shoppaillessani.

Vuodenvaihteen alennusmyyntien epäilyttävä vaate lähti mukaan Lindexin pylleröosastolta ja oli jotain mitä olin hieman vilkuillut jo aiemminkin. Lyhythihaisen paidan takaosa on paksua trikoota ja etuosaa keinonahkaa. Noin kymmenen euron hinta oli riittävän pieni ylitettäväksi pelkän ”hmm.. voisko tuo toimia..” -tuuminnan vuoksi.

Tänään se sitten päätyi päälle ensimmäistä kertaa ja yllätti olemalla todella mukava päällä. Minä kun pelkäsin muovipuseron olevan hirvittävä hikimaja. Mutta ilmeisesti takaosan ja sivujen trikoomatsku hoiti onnistuneesti ilmanvaihdon. Eli ei kaatunut kokeilu ainakaan epämukavuuteen.

Halusin yhdistää paidan mahdollisimman rentoon asuun ja laittaa sen kaveriksi ehdottomasti pehmeää villaa. Tykkään erilaisten mustien pintojen kontrastista, joten villan pehmeys ja ”nahan” kiilto ovat mielestäni oivat kaverit. Vielä paremmin paidan kanssa olisi passannut jokin tuota Sandin merinovillatakkia pörröisempi neule. Pitää ehkä ottaa uusi yritys mamman neuloman silkkimohairneuleen kanssa.

Niittiminin (joka on kuvassa kivunnut kyllä pikkuisen lyhyemmäksi kuin olisi tarkoitus), feikkinahan, saappaiden, pulsupipon ja rennon neuletakin yhdistelmä tuntui (ja nyt kuvasta katsottuna myös näyttää) hyvin minulta. Osaksi jotain ajatustakin asun takana, mutta samaan aikaan kokonaisuus on jotenkin tosi vaatekasan pohjalta puoliunessa vahingossa kaivettu.

Mä oon just semmonen. Näytän aina jotenkin vähän ryönäiseltä vaikka miten pistäisin päälle nahkaa, kimallusta, paljettia tai mitä vaan.  Jollain pipon reuhkalla tai paskaisilla bikereilla on sitten viimeisteltävä lookki omaksi. 😀 En osaa selittää sitä paremmin, mutta ehkä joku ymmärsi mitä tarkoitan.

Mutta siis tuo feikkinahkapaita.. Se oli mukava ja mun mielestä loppujen lopuksi näyttikin aika kivalta, joten sillä on parempi kohtalo kuin kesäisellä neonkeltaisella kauhistuksella. Nahkapaita jää käyttöön. Siitäkin huolimatta, että kuvassa se näyttää valojen heijastusten vuoksi hirmuisen kireältä, ihan kuin tissit repis paidan hetkenä minä hyvänsä. Mutta se ei onneksi ole totuus vaan ainoastaan kiiltävän esineen huonosti suoritetun valaisun aiheuttama optinen harha.

Oikeesti mulla on tosi pikkuiset ketunnokat tuolla paidan alla. On on. No oli tai ei, niin paita ei siis ole mitenkään turhan kireä. Sitä yritin tässä neljän rivin verran selittää. Juttujen tason heiketessä samaa tahtia postauksen sanamäärän kanssa on varmaankin viisas teko lopettaa tässä n. 400 sanan kohdalla..

03.10.2012 Taas yksi musta neule..

Oisko tänään hyvä syy esitellä arkisen duunipäivän asu, kun on kerran ihan ihkauusi paita päällä! Kun kävi tuossa maanantaina silleen hassusuti, että menin ihan vaan leikkimään ihanaa ystävää ja shoppailemaan Lindexistä Mintulle yhtä Missoni-malliston mekkoa, joka oli Tukholmasta jo myyty loppuun, niin kävihän siinä niin, että päätyi sinne kassalle yksi ostos itsellekin.

Tai itse asiassa mun oma ostos tarttui mukaan vasta sillä toisella kierroksella jolla kävin vaihtamassa mintun mekon toiseen kokoon. Ekalla kerralla onnistuin vielä vastustamaan kiusauksia ja keskittymään vaan shoppailusijaisena oloon. (Niin että Minttu, tää ostos menee nyt vähän niin ku sun piikkiin! 😀 )

Ja että mitäkö sitten ostin? Mustan neuleen läskiosastolta. Musta neule. Kuulostaa jonkun mielestä taas ihan kuolettavan tylsältä, mutta tämä ei ainakaan omasta mielestäni ole neule ihan tylsimmästä päästä.

Pönötyskuvat koitettiin kerrankin korvata vähän toiminnallisemmilla ja näiden meikkausotoksien onkin nyt sitten tarkoitus esitellä noita neuleen kivoja läpikuultavia yksityiskohtia. Keventävät mielestäni muuten hyvin basicin puseron ilmettä melkoiseti.

Tämä on juuri sellainen vaate joka tulee päätymään päälle aina kun sen vaan pyykkinarulta saa taas kuivana käteensä. Pehmeä ja kauniisti laskeutuva viskoosineule on mukavuudeltaan ja pituudeltaan aika samanlainen kuin yksi monta vuotta vanha superrakas musta puuvillaneuleeni, joka päällä on aina ihan suunnattoman hyvä olo. Sellainen yhtä aikaa rento ja huoleton, mutta silti riittävän skarppi julkisilla paikoilla oleiluun.

Neuleen alle puin olkaimettomat rintaliivit ja tuubitopin, sillä eihän tuota yläosan läpikuultavutta olisi mitään järkeä pilata rintaliivien olkaimilla tai alta rumasti näkyvällä topilla.

Hintaa tällä Generous osaston uutuudella oli 32,95 €.

Ja täytyy muuten sanoa, että nyt viime aikoina olen törmännyt tuolla lindexin plussaosastolla yllättävän moniin kivoihin vaatteisiin. Telttaa ja karmivilla kuoseilla varustettuja tunikoita toki löytyy edelleen, mutta paljon on tullut myös oikeasti mielenkiintoista sekaan. Monta normaalikokoisten puolella näkynyttä ajankohtaista tuotetta on saanut vastaavan ”isosiskon”. Ilahduttavaa.

Kuvista kiitokset työkaverilleni Anulle!

Ja jotta se päivän koko ”komeus” näkyisi, niin pitihän se pönötyskuvakin vielä napata. Töitä on siis tänään paiskittu rennosti sammareissa ja neuleessa. Kuiva sää vielä mahdollisti Vagabondin vaaleiden mokkakenkienkinkin käytön. Ja kuten huomaatte, niin ilman sukkia painellaan yhä.

Saa nähdä kauanko vielä pystyy huitelemaan näin. Eiköhän se kohta syksy taivuta minutkin tahtoonsa ja joudun kääntymään sukkalaatikon puoleen ja jemmaamaan pikkukengät talviteloille. Yyh. Mutta toisaalta.. Mulla on kyllä tosi kivoja saappaita ja nilkkureita odottamassa, että pääsisivät jälleen käyttöön. Eli hyvät puolensa tässäkin asiassa!