-Kaupallinen yhteistyö, Marks & Spencer

Minulla on ystäviä, jotka pyytävät minua vaateostoksille kanssaan sanoen, että "sinä aina osaat ehdotella sellaisia vaatteita, joihin en itse vilkaisisikaan ja sitten ne aina osoittautuukin tosi hyviksi". Koin itse samanlaisia fiiliksiä viime torstaina osallistuessani Marks & Spencerin Porvoon myymälässä Oman tyylin löytöretki -tapahtumaan.

Kuten jo kevään tapahtumissakin, niin myös tällä kertaa sain stailausnäytöksiin päälleni yhdessä M&S:n pukeutumisasiantuntijoiden kanssa valitut vaatteet. Minulla on noissa tilanteissa aina sellainen asenne, että haluan kokeilla jotakin itselleni uudenlaista enkä siksi torppaa suoralta kädeltä hulluimpiakaan ehdotuksia. (Ja senhän tietää miten siinä käy, keväällä luovuin mm. kielteisistä periaatteistani valkoisia farkkuja kohtaan.

Tällä kertaa tyylini rajoja koeteltiin pinkillä kimalluksella, pliseerauksilla ja itselle hyvin harvinaisella helman pituudella.

Ensin hihitytti ihan hirveästi, mutta sitten kun kaveriksi puettiin jotain tuttua ja turvallista, niin minähän kuulkaa aloin ihan lämpenemään. 

Pinkit, hameeseen mätsäävät huulet, bikerrotsi ja yksinkertainen kashmirneule ovat niin minua itseäni, että vieraampikin vaate sulautuu mukavasti joukkoon. Loaferit kun vielä vaihtaisi vaikkapa kiiltonahkamaihaireihin, niin tuntisin oloni asussa jo ihan täysin omakseni. 

Tässä sama rotsi Mariannella pitsimekon kanssa. Toimii! 

Stailausnäytöksissä puhuimme Mariannen kanssa mm. siitä, että hyvä tapa kokeilla omaksua tyyliinsä uusia juttuja, on yhdistellä niitä ensin joidenkin omien lempivaatteiden kanssa, jotka tuntuvat todella omilta ja turvallisilta. Jos kiskaisee kerralla päästä varpaisiin ihan uutta ja vieraantuntuista vaatetta, voi tuntea olonsa liian epävarmaksi. Mutta, kun vaikkapa yläosa on ominta itseä, on helpompi totutella ihan uudenmittaiseen hameeseen tai itselle outoihin housunpuntteihin. 

Minulle sitä tuttuuden tunnetta asuun tuotiin simppelillä mustalla kashmirneuleella, se kun on yksi oman talvipukeutumiseni kulmakivistä. Lämmin ja unelmanpehmeä kashmirneule on varmasti yksi syksyn ja talven monikäyttöisimmistä vaatteista. Itse yhdistän niitä niin farkkujen kuin vaikkapa paljettihameenkin kanssa.

Ja kun pakkanen alkaa kunnolla paukkua, voi ohuita kashmirkerroksia pukea helposti useamman päällekkäin ilman, että olo on topattu. Ja ehdottomasti paras juttu näissä M&S:n kashmirvaatteissa on se, että ne ovat konepestäviä. Halleluja! Nyrkkipyykkiä vihaava neuleaddikti kiittää.

Kaltaistani kashmirtyttöä ilahduttikin kovasti Marks & Spencerin laaja neulevalikoima. O- ja V-aukkoisten puseroiden ja poolojen lisäksi myynnissä on useita erilaisia neuletakkeja, niin pitkiä kuin lyhyitäkin. Myös väriskaala on kattava. Itseäni jäi hieman kutkuttelemaan pitkä vaaleanharmaa neuletakki, täytyy ehkä ensi viikon Helsingin reissulla käydä sovittelemassa sitä vielä uudelleen.

Eihän oikeasti lainkaan hullumpi kokonaisuus loppujen lopuksi? Itse ainakin tykästyin tuohon hameeseenkin mitä enemmän sitä päivän mittaa peilistä aina katselin. Sain nuo vaatteet päivän päätteksi itselleni ja taidankin seuraavaksi kokeilla hameen yhdistämistä mustaan pitsipuseroon. Ainakin tuossa mallinuken päällä pitsihihainen neule näytti kivalta.

Siinä missä pukeutumisneuvojilta saa hyviä vinkkejä oman tyylin rajojen venyttämiseen, on ammattilaisesta apua myös vaatteideen koon valinnassa. Minullakin oli sekä neuleesta että hameesta ensin päällä isommat koot, mutta kanssani vaatteita valinnut Taiju pisti minut kokeilemaan pienempiä kokoja.

Ja oikeassahan hän oli, neule oli hameen kanssa parempi hieman niukkana ja omalle vartalolleni hameenkin pliseeraukset menivät lantiolta kauniimmin, kun valittiinkin yhtä kokoa alkuperäistä pienempi hame. Hyvä muistutus siitä, että ei kannata tuijotella niitä kokolappuja liian tiukasti. Kuvissa minulla siis neuleesta koko UK18 ja hameesta UK16.

Tapahtumassa oli mukana myös bloggaajakollega Tiia, Minäkö keski-ikäinen -blogista. Tiia pyörähteli lavalla esittelemässä syksyn takkivalikoimaa. Vaikka M&S:n valikoimista löytyi takkiosastolta kyllä väriäkin (bongasin ainakin oranssia, vihreää ja sinistä), niin tykästyttiin molemmat näköjään takeissa vaaleanharmaisiin sävyihin.

Erilaisia harmaita takkeja ja myös liivejä näkyisikin myymälässä paljon. Todella raikas vaihtoehto niille ainaisille mustille syystakeille ja harmaaseen on kuitenkin yhtä helppo yhdistellä värikkäitä asusteita kuten vaikka hattuja ja hanskoja.

Huikean päivän päätteeksi Marks & Spencerin tuotteet tarjosivat minulle vielä yhden yllätyksen. Vaikka olenkin heidän liikkeissään paljon shoppaillut, niin alusvaateosaston olen ohittanut vähän ylimalkaisesti sillä oletuksella, että ei niiden koot riitä mulle kuitenkaan.

Porvoossa kuitenkin päädyin juttelemaan aiheesta myyjän kanssa ja hän kannusti minut epäilyksistäni huolimatta sovituskoppiin. Ja kuinka ollakaan, löysin useammatkin itselle sopivan kokoiset rintaliivit. Yhdet olivat niin täydelliset ja kauniit, että päädyin ostamaankin, vaikka en varsinaisesti liivien tarpeessa ollutkaan. Kuva valitsemistani liiveistä löytyy Instasta!

Rintaliiveissä löytyy osassa malleista kokoja jopa H-kuppiin saakka ja ympärysmittojakin bongasin 100 cm saakka. Ja mikä parasta, liivien hinnat liikkuivat myös isompien kokojen kohdalla 25-50 euron haarukassa. Omat 44,95 € maksaneet rintsikat tuntuivatkin lähes ilmaisilta, kun on tottunut maksamaan omista tissivehkeistään aina lähemmäs satasen.

Suosittelen siis ehdottomasti tutustumaan tarkemmin myös M&S:n alusvaateosastoon, kun myymälään seuraavan kerran menet. Kokopolitiikka voi yllättää iloisesti myös monet meistä, jotka olemme tottuneet kiertämään kaukaa ketjuliikkeiden rintaliivirekit.

kuvat: minä ja Laura Iisalo


-Kaupallinen yhteistyö, Mavala-

Olen viime viikkoina katsellut kaupoissa suurella innolla uusia bikineitä. Yritän kyllä muistuttaa itseäni, että viime kesänä Suomen suvessa käytin bikineitä tasan kerran ja vaikka tänä kesänä kelit olisivatkin hieman suotuisammat, niin ei ole luvassa lomaa jolloin niihin ehtisi pukeutua. Se tarkoittaa mielestäni tasan yhtä asiaa, mä olen vakavasti aurinkoloman tarpeessä jahka kesäduuneistani selviän. Kyllä nyt ihmisen pitää enempi kuin yhtenä päivänä vuodesta päästä nauttimaan uikkareissa auringosta, kuumasta hiekasta ja kylmistä juomista.

Luulen, että oma budjettini ei vie minua minnekään Euroopan aurinkorantoja kauemmas, mutta eihän se estä haaveilemasta eksoottisemmistakin kaukomaista. Mavalan tämän kesäkauden First Class Colors -lakkakokoelma pisti sävyjen nimillään ajatukset laukkaamaan mm. sellaisiin paikkoihin kuin Cape Town, Long Island, Tahiti ja Fiji…

Kuusi väriä sisältävästä First Class Colors -kokoelmasta löytyy itselleni tutumpia korallin ja oranssin sävyjäkin, mutta viime aikojen kiinnostukseni vaaleanpunaista kohtaan sai minut tarttumaan kokeilumielessä hempeän pinkkiin sävyyn nimeltä Fiji. Ja voi kuulkaa, pakko tunnustaa, että mun maalauspuuhista ei olis tullut yhtään mitään ilman tuota lakkojen mukana saamaani kynsilakan korjauskynää! Se on sitten sellaista söhertämistä, kun minä tartun siveltimeen, että väriä tuntuu välillä olevan enempi siellä kynsien vieressä kuin itse kynnellä.

Mutta nyt vihdoin minua valistettiin tuollaisesta näppärästä pikkuapurista, jolla suhrut saa siivottua näppärästi. Kynsilakanpoistoainetta sisältävän kynän kärki on suht terävä, joten homma hoituu sillä melkoisesti tarkemmin kuin pyöreäpäisellä pumpulipuikolla, joilla siis olen koittanut tilannetta aina tähän saakka pelastaa. (Katsotaan innostuisinko yhtä lailla myös kuvassa näkyvästä kynsinauhakynästä ja muistaisin sen avulla hoitaa kynsinauhojani vähän useammin kuin tähän saakka. Jos mä jätän sen tuohon sohvapöydälle esille tuijottamaan minua syyttävästi.)

Aika söpöt karkkikynnet mä sain aikaiseksi, kun oikein kieli keskellä suuta värkkäsin ja ahkerasti sudin korjauskynällä harhalaukauksia pois. Oon ihan ylpeä suorituksestani. Kyllä näillä räpylöillä kehtais pidellä kookospähkinädrinkkiä Fijin valkoisella hiekkarannalla. 

Kun nyt värien suhteen hieman kokeilumielellä ollaan, niin vaaleanpunaisen kynsilakan kaveriksi sopikin hyvin vetää päälle uusi sininen maksimekkoni. Kuten pidempään matkassa olevat lukijat jo tietävät, olen pitkään ollut lähes täysin sinisen vastustaja, mutta tänä keväänä olen ottanut suuria harppauksia yli tuon ennakkoluulon. Ja nyt joudun itse asiassa sanomaan, että onhan tuo nyt ihan järjettömän hyvä väri. Kynsien ja laukun vaaleanpunainenkin nousee hienosti esille sen parina. Ja jos nyt mielessäni sijoitan itseni Tyynenmeren rannalle käyskentelemään, niin kyllähän mä passaisin ehdottomasti saumattomammin turkoosin veden, sinisen taivaan ja valkoisen hiekan sävyttämään maisemaan tässä mekossa kuin iänikuisessa mustassa. Tulis paljon harmoonisemmat lomakuvat!

mekko ja turbaanihuivi -Vila/iso huivi -Lindex/kengät-Crocs/laukku-Marimekko (kuvauslainassa Porin Ratsulasta)

Fijille saakka tuskin matkaan muuta kuin unelmissani, mutta kun minne tahansa lämpöön suuntautuvalle aurinkolomalle laukkuani toivottavasti syksyllä pakkaan, niin tämä asu ainakin pääsee mukaan. Mutta jos nyt ei ihan vihkoon hommat mene, niin eiköhän täällä koti-Suomessakin saada jokunen hellemekon käyttöön soveltuva päivä. Ja täytyy muistaa vastaisuudessakin, että tämä söpönen Fiji-lakka on ihan selvästi sinisen mekon kaveri. Ja entäs tuo Marimekon suloinen Alisa-laukku, se on aivan täydellinen match tuon Fiji-lakan kanssa!

Miltäs näytti minun asuni, kelpaisiko loma-asuksi Tyynenmeren rannoille? Itse on todettava, että mulle löytyi tämänkin kokonaisuuden myötä taas ihan uusia lempivärejä… Tai siis, tykkäsinhän mä vaaleanpunaisesta jo vuonna 1985 ja nyt taas heti uudelleen!

 


Kaupallinen yhteistyö – Marks & Spencer

Vaikka olenkin blogannut jo vuosikausia, en ole kovinkaan paljoa tavannut lukijoitani satunnaisia ylläritörmäämisiä lukuunottamatta. Siksipä olikin ihan hirmuisen mukavaa viettää pari viikkoa sitten päivä Marks & Spencerin Tyylin löytöretki -tapahtumassa Hämeenlinnassa ja viettää aikaa stailattavaksi saapuneiden Heidin, Sinin ja Veeran kanssa. Näiden mahtavien mimmien lisäksi tuli vielä moni juttelemaan myymälässä pyöriessänikin. Tällaisten kohtaamisien kautta sitä vasta ihan oikeasti konkretisoituu se, että en kirjoittele täällä ihan vain itselleni.

Vietimme tietenkin melkoisesti aikaa sovituskopeissa M&S:n henkilökunnan kantaessa sovitettavaksi asun jos toisenkin. Kaikille haluttiin löytää päälle vaatteet, joissa olisi jotakin itselle uutta, mutta ilman, että fiilis on liian vieras. Vaatteiden sovituksen lomassa ehdittiin jutella pitkät pätkät niin vartalotyypeistämme, ulkonäköpaineista, pukeutumisetiketeistä kuin pehmoisista kotiasuistakin. 

Tapahtuman juontajana toimi ilopilleri Marianne Harjula ja mukana meiningeissä ja stailattavana oli myös huippu-uimari Emilia Pikkarainen. Tuo Emilian päällä nähtävä mekko nähtiin päivän aikana useammankin naisen yllä ja se oli hauska huomata miten erilaisille vartaloille sama leninki passasi.

Marks & Spenceriltä löytyy vaatteiden lisäksi myös hyvä valikoima asusteita aina laukuista koruihin, huiveihin ja aurinkolaseihin. Kenkiäkään ei tarvitse lähteä muualta hakemaan, joten jos on vaikkapa oikein kiireinen shoppailija, niin asun esimerkiksi kevään ja kesän juhliin saa yhdestä paikasta. Ja mikä parasta, M&S:llä voi huoletta odotella sovarissa, kun asiantuntevat ja palvelevat myyjät kiikuttavat sinulle kaiken haluamasi ja vielä enemmän. Oma äitini esimerkiksi kommentoi maaliskuisen M&S-visiittimme jälkeen, että "onpa ihana, kun vielä löytyy paikka, jossa saa noin hyvää palvelua!" Allekirjoitan tämän täysin. Ei tarvitse pukea ees taas omia vaatteita, kun sovitettava kolttu ei olekaan oikeaa kokoa.

Vaatii muuten melkoista mielenlujuutta pyöriä koko päivä vaatteiden keskellä ja koittaa olla höyläämättä luottokorttia rullalle. Sitä ehtii iskeä silmänsä ihan vaikka mihin. Suoriuduin haasteetsa mielestäni melko hyvin, sillä päädyin loppujen lopuksi ostamaan vain yhden täydellisen bleiserin. Saa nähdä miten käy muutaman viikon päästä, kun samanlainen päivä on edessä 20.5. Helsingin Marks & Spencerillä!

Heidi toivoi vinkkejä toimistokelpoiseen työpukeutumiseen ja sai päälleen raitamekon ja pitkän liivin yhdistelmän. Mä olen aina ahtaasti ajatellut liivit housujen kaveriksi, joten oli hauska nähdä, että passaahan se mekonkin kanssa. Tuosta pitkästä liivistä itse asiassa vähän itsekin kiinnostuin, saatan sovittaa, jos sitä on vielä parin viikon päästä jäljellä.

Sini, joka kertoi pukeutuvansa arkena pitkälti treenivaatteisiin, sai vaihtelua trikoisiin monikäyttöisellä paitapuserolla ja vaaleilla jegginsseillä joutumatta kuitenkaan tinkimään mukavuudesta. 

Kaimallani Veeralla on kesällä edessä kaverin häät ja kertoi ettei ole käyttänyt mekkoa lähes kymmeneen vuoteen. Muutaman mekon sovittelun jälkeen kauhu leninkejä kohtaan alkoi kuitenkin hälvetä ja kotelomekko tuntua jopa harkinnan arvoiselta vaihtoehdolta.

Ennen lavalle kipuamista ja Mariannen pientä haastattelua, saimme kaikki vielä punat huulille We Care Iconin raikkailla sävyillä

Siellä me tytöt niin nätisti poseerattiin!

Minä itse halusin saada päälleni jotain mitä en välttämättä itse lainkaan tajuaisi päälleni pukea. Sainkin soviteltavakseni niin jumpsuitin kuin kesän hittivaatteen, paitamekonkin. Paitamekko on juuri sellainen vaate, jota ei ole kyllä ikinä omassa kaapissani nähty ja juuri siksi minusta olikin niin hauska pukeutua sellaiseen. Myös ruskea väri on aika harvinainen vieras ylläni, mutta se osoittautui niin kivaksi pariksi oranssin kanssa, että voisin oikeastaan harkita jotain tuon väristä yläosaa itselleni kesäksi. 

Muiden stailattavana olemisessa on mielestäni parasta se, kun pääsee ja joutuu kohtaamaan myös itseä arveluttavia juttuja. Minulla on esimerkiksi ihan hirmuinen kammo vaatteiden rintataskuja kohtaan, koska pelkään niiden vetävän entistä enemmän huomiota etumukseen. Tuon mekon kanssa sain kuitenkin huomata, että kaikki rintataskut eivät ole samanlaisia, eivätkä yhtä pelottavia. Tästä lähtien uskallaan siis ehkä edes vilkaista vaatteita, joissa on edessä taskuja enkä heti ryntää kirkuen karkuun.

Erityishuomio sanottava vielä noista suokkahousuista, jotka sain jalkaani. Vielä pikkuisen liian tummat verrattuna muuhun vartaloon, mutta ne oli sävytetty niin, että tekivät ikään kuin varjostukset säärien ulkoreunoille ja olivat siis vaaleammat tuosta edestä keskeltä. Nyt kun niin intoillaan kaikesta contouringista ja innoikkaimmat meikkaavat tosiaan jopa vartaloaan, niin tässäpä hieman helpommin toteutettavat varjostukset!

Kun siitä rintataskukammosta päästiin, niin silmäilin hieman ihastuneesti tuota vaaleanpunaista pellavapaitaa..

Oman tyylin löytöretki -myymäläkiertue jatkuu vielä yhden tapahtuman verran, sillä perjantaina 20.5. paikkana on Helsinkin Marks & Spencer. Luvassa asiantuntijoiden tyylivinkkejä ja -20% alennus kaikista normaalihintaisista tuotteista! Itsekin pyörin iltapäivällä mukana menossa.

 

 

PS. Kolme Helsingissä M&S stailaukseen pääsevää on nyt arvottu, ja onnetar oli suosiollinen nimimerkeille: aDanger, Lena ja Pia S. Voittajille on laitettu sähköpostia.