Tässä viimeinen omalärvikuva meikäläisestä 31-vuotiaana. Tänä aamuna klo 9.30 äiti suoritti perinteisen synttärionnittelupuhelun kuten jo montaa kertaa aiemminkin. Sillä kellonlyömällä tuli sitten mittariin jälleen yksi vuosi lisää.

Kuvankaappaus 2013-12-6 kello 15.25.40

Mä olen ollut yleensä melkoinen ikäkriiseilijä ja syntymäpäivän lähestyminen on aina vähän masennellut miettiessäni, että mihin ne kaikki vuodet oikein ovat kadonneet. Tänä vuonna kuitenkin kriiseilyä on siinä määrin aiheuttaneet muut asiat, kuten vaikkapa töiden etsiminen, että tämä ikääntyminen ei enää juurikaan jaksanut heilauttaa.

Tuijottelin itseäni eilen peilistä ja tutkailin naamaani, että minkämoisia ryppyjä sieltä jo oikein löytyy.Koitin miettiä, ettänäytänkö mä ikäisekseni nuorelta vaiko vanhalta ja tulin vaan siihen tulokseen, että näytän ihan just itseltäni. Turha sitä on sen kummemmin arvioida. Mutta kyllä minua silti kovasti ilahdutti, kun viime viikonloppuna meikkaajan tuolissa istuessani sain kuulla, että minulla on ikäistäni nuoremman oloinen iho. 😀

Sen kummempaa kekkeröintiä ei tänä vuonna tule synttäreiden vuoksi harrastettua kuin, että eilen käytiin ystäväni Annin kanssa nostamassa parit maljat ja tänään muru herätti minut tuomalla sänkyyn leipomaansa mutakakkua.

Kuvankaappaus 2013-12-6 kello 15.45.21

Mun lahjatoive oli, että pääsisin johonkin silittelemään koiranpentuja, mutta se ei nyt toistaiseksi vielä toteutunut. Asia on kuitenkin kuulema työn alla. Koiranpentujen paijaamisen sijaan sain kuitenkin ihanan hemmottelulahjan ja pääsen nautiskelemaan kuumakivihieronnasta. Anni puolestaan ilahdutti minua mahtavalla fashionista tarrakirjalla! En mä voi olla ihan kauhean vanha, kun osaan edelleen olla ihan fiiliksissä samanlaisista jutuista kuin pikkutyttönäkin. 🙂

Itse itselleni järjestämä synttärilahja puolestaan käynnistyy ihan pian, kun alan pakkaamaan matkalaukkuani. Hyppään yöllä bussiin ollakseni aamulla Helsinki-Vantaalla ja lennän sieltä muutamaksi päiväksi Osloon. Huomenna luvassa Amorphiksen keikka ja sen jälkeisistä aktiviiteista ei vielä tarkempaa tietoa. Mutta mahtavuutta luvassa joka tapauksessa.

Mukavaa itsenäisyyspäivää kaikille! Mä aloitan nyt pakkaushommat purkamalla laukusta edellisen reissun kamppeet..


Viime viikot, tai oikeastaan kuukaudet, ovat menneet minulta aika vaihtelevissa tunnelmissa. On päiviä jolloin ei vain yksinkertaisesti tunnu olevan syitä nousta sängystä ja pysyttelen unihorroksessa peiton alla pitkälle iltapäivään. Sitten taas toisinaan puuhaan muutaman päivän sisään tuhat ja yksi asiaa.

Mitään uutta ei siis ole vielä tiedossa työrintamalla, vaan mun töitä on tällä hetkellä satunnaiset kuvauskeikat ja blogi. Ja työstä sitten käy tietenkin työpaikkailmoitusten kyttääminen ja hakemukset sun muut.

Tähän viikkoon on mahtunut peiton alle hautautumista, mutta onneksi sitäkin enemmän hyviä päiviä ja iloisia hetkiä. Keräilin tähän pienen otannan viime aikojen meiningeistä.

20131130_hopohopo3

Joku päivä tuli tosiaan masisteltua peiton alla aina siihen saakka, että muru tuli aamuvuorosta kotiin ja halasi mut hereille. Alkuviikosta olin kuitenkin ahkera mimmi ja istuin kuin tatti tietokoneen edessä piirtopöydän kynä kädessä ja tein kuntoon muutamat kavereille kuvaamani hää- ja lapsikuvat. Kuvankäsittelyrupeamat vaativat ehdottomasti datacolaa!

Iltalehden horoskooppi tarjoili eräänä päivänä sanoja joihin haluaisin todella kovasti uskoa. Toivon, että tämä syksy on sellainen joka joskus taaksepäin katsoessa näyttäytyykin parhaana moneen vuoteen. Juuri nyt se ei siltä tunnu, mutta kuten ystävä tänään sanoi, muutos on aina hyvästä, joten sitä hyvää tässä odotellessa.

20131130_hopohopo7

Muutoksesta puheen ollen, muru sai vihdoin aikaiseksi karsia turpakarvoitustaan. Mähän kyselin kommenttiboksissa teidän mielipidettä miten noita jouhia pitäisi harventaa ja siellä ehdotettiin mm. leukaparta +viikset -komboa ja myös Lemmy Killmisterin ronski pensselit + reisiharjat -tyyli sai parikin kannattajaa.

No, ihan ei tainnut nyt mennä yhdenkään teidän ehdotuksen mukaisesti, mutta jotain itselleen uutta Tommi kuitenkin päätyi testaamaan. Parta siis lyheni ja siistiytyi reippaasti ja ekan kerran ikinä hän ajoi pelkän leuan paljaaksi. Malli on siis Lemmy, mutta karvojen mitta maltillinen. Mua toi uusi lookki naurattaa joka kerta kun tuota herraa päin katson. 😀 Mutta komee se on edelleen.

20131130_hopohopo

Komeen lisäksi muru on onnekseni todella käsistään kätevä ja keittiössä viihtyvä mies. Tällä viikolla Tommi innostui Satakunnan Kansasta löytyneestä lihapiirakkareseptistä ja halusi kokeilla noiden nakkikioskien klassikoherkkujen valmistusta kotona. Niinpä siis ohrasuurimot tulille ja taikinan tekoon. Minä osallistuin puuhaan lähinnä assistenttina lappamalla täytteet sisään. Upporasvahommat jotenkin pelottaa mua siinä määrin, että en halunnut osallistua paistamiseen. Hurjan hyviä niistä tuli! Parasta ikinä maistamaani lihapiirakkaa ehdottomasti.

Ja koska siinä nyt oli se litra sitä öljyä kattilassa, niin herra käytti sen hyödyksi ja väänsi seuraavana iltana satsin munkkeja, joilla käytiin ilahduttamassa myös lähibaarimme baarimikkoja. Tällä viikolla on siis ainakin noi ruokaympyrän upporasvahommat otettu haltuun. 😀

Ja vaikka mies meillä varmasti 90% ruoasta valmistaakin, niin joskus harvoin minäkin tartun kauhaan ja kattilaan. Pääsin jokin aika sitten vihdoin yli minua aina vaivanneesta täysin perusteettomasta pinaattikammosta, joten juhlistin sitä jokin aika sitten pyöräyttämällä herkullisen feta-pinaattipiirakan. Piirakka upposi loistavasti niin minulle kuin miehellekin. Seuraavaksi pinaattilistalla vuorossa pinaattipasta!

20131130_hopohopo2

Torstaina muru vei mut kanssaan katsomaan Egotripin 20v-juhlakiertueen keikkaa Kinoon. Bändi soitti ilahduttavan pitkän setin joka sisälsi hittejä toistensa perään. Niitä on Egotripille tosiaan ehtinyt kertyä melkoinen kasa. Minä olin paikalla taas tuttuun tapaan kameran kanssa, kun en oikein osaa keikoilla ilman kuvausvälinettä olla. Kuvaläjä on tarkemmin vielä läpikäymättä, mutta eka läpikäynnin perusteella tuo Mikki on kyllä todella ilmeikäs tyyppi laulaessaan ja kortille tallentuikin aika hauskoja naamanvääntelyitä.

Egotrippi jatkaa 20v-kiertuettaan vielä ensi viikolla Jyväskylässä ja Nilsiässä ja 12.12. Tavastian keikallekin on ilmeisesti vielä lippuja vaikka toinen keikka onkin loppuunmyyty. Jos sattuu omaan lähimaastoosi, niin suosittelen!

20131130_hopohopo4

Eilen puolestaan käytiin tyttöporukalla katsomassa Vantaalla Silkkisalissa vieraillutta Porvoon Teatterin Glamour Amour -pikkujouluvarieteeta. Kokonaisuus oli sekava ja sisälsi sitä sun tätä burleskista, itämaiseen tanssiin, huumoribiiseihin kaikenmaailman sekoiluun. Vaikka punainen lanka hommasta tuntuikin puuttuvan, oli esityksessä silti hauskat ja viihdyttävätkin hetkensä.

Ilta jatkui ravintolassa syöden ja juoden ja huipentui Tikkurilalaisessa rokkibaarissa juomapelin tuoksinassa nautittuun shottiin nimeltä Huutava nänni. Sitten olikin varmasti juuri hyvä aika lähteä nukkumaan.

20131130_hopohopo1

Tänään pääsin vaihteeksi hetkeksi aikaa kameran eteen, kun osallistuin gTien kuvauksiin. Meikin ja tukan pisti kuntoon Mariela Sarkima ja kameran takana käskytti Mikko Rasila.

Idea oli esiintyä kuvassa itse valitsemansa gTien asusteiden kanssa. Tuossa kollaasin oikeassa yläkulmassa pientä osviittaa siitä miltä mun kuvat näyttivät. Lopputuloksen laitan esille heti, kun kuvat valmistuvat. Sain pitää kuvaan valitsemani asusteet, joten niistäkin tarkempia kuvia tulossa!

20131130_hopohopo5

Totesin pari päivää sitten Facebookissa, että mulla ei ehkä ole tällä hetkellä paljoa töitä, mutta ne vähät on sitten sitäkin kivempia. Alkuviikostahan näihin blogitöihin kun sisältyi mm. Arctipsin huopalapikkaiden tuunausta ja huomenna taas on vuorossa pyjamabileiden kuvaamista. Parempi vähän kivoja töitä kuin paljon tympeitä.

Arctips-kampanjan kilpailu on edelleen avoinna, joten jos omat huopalapikkaat kiinnostaa käy äänestämässä omaa suosikkituunaustasi TÄÄLLÄ ja olet mukana arvonnassa!

20131130_hopohopo6

Loppuun vielä menovinkki huomenna Helsingissä oleileville. Cape Universalin ystävämyynnit ovat vielä sunnuntain ajan klo 10-16 käynnissä Lauttasaaressa osoitteessa Kiviaidankatu 2 C.

Myynnissä siis esimerkiksi meikäläisen kovasti rakastamia Vanseja. Muita tarjolla olevia merkkejä ovat Osiris, Brixton ja Santa Cruz. Vaatteita, kenkiä ja asusteita tarjolla niin ipanoille kuin aikuisillekin.

Minähän en kenkähaasteen takia saa kenkiä ostaa, mutta Nata oli jemmannut parit tennarit ajatellen niiden olevan ihan mun näköisiä ja muutamat muutkin sieltä löytyi ihan kuin mun nimelläni varustettuna. Ja oivoi, mä sain useamman parin mukaani ja kenkien saaminenhan ei ollut kiellettyä… Hups! ;D No, lupasin Iinalle, että yhtä paria lukuunottamatta nämä saavat odottaa kenkähaasteen loppumista ennen käyttöön pääsyä.

Huhhuh.. tulipas vuodatus. Nyt Iinuskan kanssa käymään kaupassa, jotta voidaan jatkaa meidän datahetkeä...


Just nyt mulla on meneillään pieni akkujen lataushetki hotellilla ennen illan Re:fashion -kemuja. Itseni lisäksi Virtaa keräävät niin kamera kuin puhelinkin, jotta jaksavat taltioida tulevaa iltaa.

Lähdin Porista jo aamulla ihan unihiekat silmissä ja nukuin melkein koko bussimatkan piposta ja huivista kasaamaani ”tyynyä” vasten ja herätessäni Helsingissä, mula olikin poskessa melko nätti neulepipon kuvio poskeen painuneena.

Onneksi ei tarvinnut itse alkaa miettimään miten lärvin saisi edustuskuntoon, sillä sain vain marssia tukka lintassa ja pipon kuva poskessa suoraan Eiraan, missä Saxcén kampaajat ja meikkaajat loihtivat meistä Refa-tytöistä edustuskelpoisia.

20131120_pikamoi_hki

Laitan myöhemmin kuvaa lopullisesta meikistä ja tukasta, mutta kollaasin yläkulmasta saa jo hieman osviittaa millaiset kissasilmät minulle loihdittiin. Kauniitahan nuo on kaikki mimmit luonnostaankin, mutta jestas miten ihania sitten vielä laitettuna! Tänään ei pitäis meistä kellään olla ainakaan tukka- tai meikkikriisiä.

Harvinaislaatuisesti mulla itsellä ei ehtinyt olla myöskään minkäänmoista asukriisiä, vaan loistava kolttu löytyi kaapista ihan ensi penkomisella. Menin viikonloppuna vaatehuoneeseen jo valmiiksi alistuneena, että ei sieltä mikään kuitenkaan tunnu ja näytä heti hyvältä ja pitää sovittaa ainakin kymmenen mekkoa. Mutta vielä mitä.

Yksi kesäaleista hankkimani hapsumekko siellä oli kuukausitolkulla odotellut vain juuri niitä oikeita juhlia. Eka vaate, jota kokeilin ja siinä se oli. Koskaan aiemmin en oo näin ajoissa ennen kemuja tiennyt mitä pistän päälleni. Voin siis kerrankin todeta olevani nainen, jolta löytyi kaapista päällepantavaa. 😀

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ei se kovin edustavalta näyt noin sängyn päällä, mutta itseni yllä aika kivalta. Toivottavasti saan jonkun hyvän mekosta illan aikana.

Kohta pitää ryhtyä kaikkien juhlapäivine paskamaisimpaan operaatioon eli survoutumaan sukkahousuihin. Se vaan ona aina yhtä ärsyttävää ja vähintään yhdet ratkee jo ennen kuin pääsee ulos ovesta. Mut ennen sitä ajattelin vielä lakata kynnet, eli tumpeloida lakkaa ympäri ämpäri pitkin käsiä ja housuja ja vaikka mitä. Tai niin kävi ainakin viimeksi. Sohvatyynäkin onnistuin hieman maalaamaan. Kovin todennäköistä siis on, että ei ole tälläkään kerralla lopputuloksena mitkään bileiden upeimmat kynnet. 😀

Instagramia tulee varmaan päiviteltyä illan aikana ahkerasti, joten jos kiinnostaa, niin seurailkaa sieltä @vieruska. Hashtagilla #muschtail löytää muidenkin kuvia viiksiteemaisista kemuistamme.

-yhteistyössä Saxcé-