Oleskelen edelleen Helsingissä ja piipahdimme tänään Iinan kanssa PR-toimisto Polhemin uuden showroomin avajaisissa. Nappailin hieman kuvia kivoimmista syksyn vaatteista, kengistä ja asusteista. Tässä siis muutamia makupaloja.

Yläkuvassa herkullinen Galliano Sour -drinkki. En ollut edes tiennyt, että Galliano -likööristä on muitakin versioita kuin se perinteinen, mutta olemassa onkin myös mm. vanilja-versio! Vaniljalta ja sitruunalta maistunut drinkki oli todellakin mallia "katoaa kurkusta alas äärimmäisen nopeasti".

Näitä Tamariksen nauhattomia herrainkenkiä muistan ihastelleeni jo muutama viikko sitten Porin Ratsulassa. Mustatkin herrainkengät ovat mielenkiintoiset, kun niissä on jotain jujua kuten tuo usean materiaalin yhdistelmä.

Tiesitkö jo, että Marimekko lanseerasi tänä vuonna kehysmalliston? Ensimmäinen mallisto saapui optikkoliikkeisiin elokuussa. Loppuvuodesta mallisto täydentyy myös aurinkolaseilla. Ei kuulkaa lainkaan hassumman näköisiä pokia!

Viininpunainen kiehtoo nyt kovasti, joten kiinnitin tuollakin katseeni etenkin punasävyisiin kenkiin. Nämä Terhi Pölkin upeat nilkkurit hyväksyisin jalkoihini koska vaan. Loistava ajaton malli ilman mitään ylimääräisiä härpätyksiä, eli just ihan pirun tyylikkäät.

Gina Tricot'n rekeistä bongasin kaikkea kiiltävää. Pikkuinen paljettilaukku passais loistavasti syksyn juhliin, mutta tuosta pronssin sävyisestä omistusesta puserosta en oikein tiedä mihin se passais, mutta viehätyin siitä silti. Alkoi tehdä mieli jotain pronssin hohtoa syysgarderobiin.

Topshopin nilkkureissa ilahdutti punaiset korot.

En vielä jokunen vuosi sitten juuri vilkaissutkaan Aarikan koruja päin, koska ne oli muistikuvieni mukaan ihan keski-ikäisten tätien juttuja. Mutta joko mä oon muuttnut tai sitten Aarikan suunnitteluosastolla on tapahtunut jotain sillä osa koruista on alkanut näyttää ihan tosi kivoilta. Lainasin itse asiassa muutamat Aarikan korvikset eilisiin kuvauksiin ja ihastuin niihin ihan täysillä.

Paras viimeiseksi. Mä niin haluun hankkia Tommille tällaiset Björn Borgin kamalat, mutta niin ihanat kalsongit. Onko mitään hienompaa kuin papukaija perseessä?


Tyyliä metsästäessä ei sitä aina ihan joka paikasta ja joka päivä löydy, mutta nyt kuulkaa löytyi aivan hillitöntä tyyliä mun kotikodin autotallista!

Isäni on eläkepäivien puuhasteluna alkanut kunnostaa kummitätinsä/isotätinsä vanhaa 10- tai 20-luvun EDIT: 20- tai 30-luvun Husqvarna-polkupyörää, jonka ruosteinen raato ehti lojua liiterissämme vuosikausia. Olin kuullut tästä hauskasta projektista jo puhelimessa ja tiesin isän olevan projektista kovin innoissaan, mutta tänään pääsin vihdoin näkemään miltä se  oikein livenä näyttää. Koska kyseessä on vielä kovasti keskeneräinen homma, ei isä suostunut itse kuviin tekeleensä kanssa. Poseeraamisen vuoro on kuulema vasta, kun Husqvarna on kunnostajansa mielestä valmis.

Mutta hieno siitä on tulossa!

husqvarna

Rapistuneen ja lohkeilleen vanhan nahkasatulan isi on korvannut muotoilemalla parkkinahasta uuden. Siihen on vielä tulossa tumma väri päälle. Runko oli ruosteen runtelema, joten se on puhdistettu, hiottu ja maalattu alkuperäisiä kullanvärisiä vauhtiraitoja jäljitellen. Kädensijat isi on veistänyt kotipihan pihlajasta ja pyörän pinnat on laitettu kokonaan uudet.

Tilauksessa on uudet tyyliin sopivat renkaat, maalauksessa on kuulema vielä korjailun ja parantelemisen paikkoja, ohjaustankoon tulee kromimaali ja puhdistetut kettingit odottavat paikalleen asennusta. Virkatut pinnasuojaverkot on kuulema tilattu äidin taitavista käsistä. Niihin tulee mustia ja kultaisia raitoja. Eteen tulevan logon toteutustapaa on tässä viimepäivinä yhdessä pohdiskeltu. Paljon puuhaa on siis vielä edessä, mutta se tekeminenhän tässä tärkeintä onkin. Koko ikänsä käsillä töitä tehneen isän on luontevaa viettää aikaansa tällaisen puuhastelun parissa.

Isä haluaa korostaa, että kyseessä ei ole varsinainen entisöintiprojekti. Vaikka kunnostusta onkin toteutettu pyörän alkuperäinen ulkonäkö mielessä ja esimerkkiä netistä etsien, on tarkan jäljittelyn sijaan kyseessä kuitenkin enemmänkin ajan hengessä kunnostaminen, kuin ns. museolaatuun pyrkiminen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ihan täyttä varmuutta vuosiluvuista ei ole, mutta tarina kertoisi vuonna 1902 syntyneen Jenny-tädin (mummini täti) saaneen pyörän aikoinaan rippilahjaksi. EDIT: Tultiin mummin luokse käymään ja hän meidän harhaluuloja korjasi. EI ole kuulema pyörä ollut tätinsä rippilahja, vaan Jenny on pyörän itse hankkinut päästyään töihin ompeluliikkeeseen Kajaaniin. Sen myötä myös pyörän alkuperävuosikymmen siirtyi aikajanalle 20-30 -luku.

Mustalla Husqvarnalla hän sitten kulki töissä Sotkamon Kaitaansalmelta aina Kajaaniin saakka. Matkaa kertyi lähes 50 km suuntaansa. Paljon on siis varmasti ehtinyt kertyä kilometrejä pyörälle, jolla vanhempani kertoivat Jennyn pyöräilleen vielä hyvin iäkkäänäkin. Polkemallakin hankittu hyvä kunto oli varmasti yksi syy siihen, että Jenny-täti eli yli 90-vuotiaaksi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ehkä kaikista hellyttävin yksityiskohta tässä kunnostusprojektissa on omasta mielestäni tuo isän alusta saakka itse näpertämä tarvikelaukku, jonka paikka on satulan alla. Kuin hieno! Laukun kannen saranat (eivät näy kuvassa) on kuulema kierrätysosat Versacen silmalasikotelosta. 😀 😀  Taidankin toivoa ensi jouluna lahjaksi nahkaclutchin made by iskä!


Effie replaces Fulvia in Mockingjay

Kuva

Kokosin elokuussa postaukseen turbaanivinkkejä True Bloodista tutulta Lafayettelta ja nyt olisi vuorossa toinen huivisolmuillaan ihastuttanut fiktiivinen hahmo.

Kävin perjantaina katsomassa Nälkäpeli-sarjan kolmannen leffan eli Matkijanärhi 1:n. Itse elokuva oli vähän pettymys ja tuntui vain rahastus mielessä tehdyltä välisoitolta ennen varsinaista loppupärinää. Jotain leffasta kuitenkin jäi mieleen positiivisessa mielessä ja se oli Effie Trinketin päässä nähdyt huiviviritelmät.

effie-trinket-hunger-games-mockingjay-fishnet-gold-embroidery-glove

 Kuva

Aiemmissa osissa todella näyttävissä ja värikkäissä asuissa nähty Capitolin asukas Effie Trinket joutuu Matkijanärhessä käyttämään mielikuvitustaan vielä entistäkin enemmän, kun pukeutumisen perustana on ankea haalari, joka on käytössä kaikilla Vyöhyke 13:n asukkailla. Kunnon fashionistana Effie muuntaa tylsän univormunkin itsensä näköiseksi. Pastellisten peruukkien jääminen Capitoliin on Effielle katastrofi, mutta sitten hän onneksi muistaa muinaisen muotivillityksen; huivista sidotut turbaanit. Ja hyvältähän se neiti Trinket näyttää turbaanissakin!

Effie1

 Kuva

Tällainen kahden viimeisen kuvan sykerösolmu onnistuu itseltäkin, mutta ekan kuvan iso rusettia pitää kyllä ehdottomasti myös harjoitella! Avainasemassa onnistumiseen on tietenkin oikean kokoinen ja sopivan jäykästä materiaalista oleva huivi. Eli jotain suht isokokoista puuvillaista bandanahuivia nyt metsästämään!

Millaisia ajatuksia teillä Nälkäpeli-leffoista tai Effien tyylistä?