-yhteistyössä Coca-Cola-

Mä olen aina ihaillut ja kadehtinut sellaisia idearikkaita ihmisiä, jotka keksivät mahtavia uusia käyttötarkoituksia ns jätteelle ja innostunkin varsinkin erilaisista koruista ja asusteista, joissa on käytetty luovasti kierrätysmateriaaleja.

Toivon aina, että joku mahtava älynväläys kohtaisi vielä itsenikin ja onnistuisin kehittämään vaikkapa huikeita koruja jostakin kaatopaikalle jo tuomitusta materiaalista. Ainakin toistaiseksi olen joutunut vain ihmettelemään muiden kekseliäisyyttä.

Itseltäni löytyykin paljon mm. matkoilta ostettuja ihanuuksia joiden materiaalit ovat ihailtavan kekseliäitä.  Tölkin vetimistä tehdyn pussukkan lisäksi kanniskelen tavaroitani toisinaan mm. mehutetroista tehdyssä clutchissa ja pankkikorttejani kalarehupusseista tehdyssä lompakossa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kaikissa noissa tuotteissa minua on ilahduttanut suunnattomasti nuo materiaalit. On hauskaa miten jostakin niinkin arkipäiväisestä kuin vaikka elintarvikepakkauksesta saadaan loihdittua kauniita ja toimivia käyttöesineitä.

Viimeisin ihastukseni kierrätysmatskujen uusiokäytön rintamalla on ollut nuo Nousevan Myrskyn kierrätyskumista valmistetut korut (saatu), jotka ovat nousseet lyhyessä ajassa korurasiani kuningattariksi.

Vaikka materiaaleja kierrätetäänkin nykyään jo monin tavoin, ja meillä suomessa esimerkiksi metalleja ja muoveja saadaan monelta osin uusiokäyttöön, on silti tärkeää löytää jatkuvasti uusia tapoja säästää luonnonvaroja.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Itseäni jaksaa ihmetyttää, miksei esimerkiksi virvoitusjuomapullojen kierrätys ole suurimmassa osassa maailmaa samalla tavoin fiksusti organisoitua kuin koto-Suomessa. Panttisysteemi on mielestäni todella nerokas ja tooimiva. Kuinka hurjan paljon tuosta uudelleen käytettävissä olevasta materiaalista jäisikään saamatta talteen ilman pullonpalautusjärjestelmää!

Kuten pyörän sisäkumista voidaan valmistaa koruja ja rehusäkeistä laukkuja lompakoita, ovat myös muoviset virvoitusjuomapullot monella tavalla käyttökelpoisia vielä senkin jälkeen, kun eivät enää säilö juomaa.

Yksi loistava esimerkki kierrätyspulloista valmistetusta design-tuotteesta on tuo alla näkyvä Emecon Navy 111 -tuoli, jonka valmistuksessa on nimensä mukaisesti käytetty 111 Cola-pulloa. Eli minun keskimääräisellä Coca-Cola kulutuksellani tyhjennän suunnilleen vuodessa yhden tuollaisen tuolin verran Cola-pulloja. 😀

cc_tuoli

Niin hienoja uusiokäytön keinoja kuin tuolle nykyistenkin virvoitusjuomapullojen muoville onkin keksitty, on Coca-Colalla tavoitteena kehittää juomapullo, joka on valmistettu 100% kasvimuovista. 100% kasvimuovipullon kehitystyö on vielä kesken, mutta sen ensimmäinen versio PlantBottle otetaan meillä Suomessa käyttöön tänä syksynä 0,5l Coca-Cola pulloissa.

Kierratysmuovin ja kasvimuovin ansiosta uusi PlantBottle sisältää enää 35% uutta öljypohjaista muovia ja tuo määrä on siis tarkoitus nollata muutaman vuoden sisään. Tämä jos mikä on ilahduttava uutinen kaltaiselleni Coca-Cola-narkille.

Tähän mennessä juomia on maailmalla nautittu jo 10 miljardia kertaa kasvipohjaista muovia sisältävistä PlantBottle -pulloista ja se on säästänyt yhteensä 200 000 tynnyrillistä öljyä. Suunta on siis oikea!

cc_plantbottle

Helsingin Rautatientorille on tänään pystytetty tuon tulevaisuuden kasvimuovipullon kunniaksi suuri kasviseinä. Se ilahduttaa ihmisisä vehreydellään aina 21.9. saakka jolloin seinällä roikkuvat noin tuhat kasvia jaetaan pusseineen ohikulkijoille. Kasveja on tuolloin ihmisille jakamassa meiltä Re:fashionista Noora ja Jonna. (Itse en harmikseni pääse paikalle, koska samalle päivälle osuu pari hääkuvausta)

Jos siis kuljette lauantaina 21.9. Helsingin keskustassa, niin käykää klo 12-13 välillä nappaamassa tytöiltä kasvi koristamaan vaikkapa parvekettanne!

Kiinnitätkö sinä huomiota ostamiesi tuotteiden materiaalien kierrätettävyyteen? Tai arvostatko erityisesti jo useamman kierroksen tehneistä materiaaleista tehtyjä tuotteita?


-Yhteistyössä Fashionstore- 

Muoti-/tyyliblogeja ahkerasti lukevat ovat varmasti ainakin joskus törmänneet merkkiin nimeltä Liu Jo ja etenkin sen farkkuihin. Itse olin tottunut näkemään Liu Jon farkkuja  monilla bloggaavilla ystävilläni ja etenkin Iina ja Jonna olivat useamman kerran kehuneet Botton Upien vaikutusta takalistoilleen.

Sen kummemmin en kuitenkaan koskaan henkilökohtaisesti kyseisestä merkistä kiinnostunut kavereiden hihkumisesta huolimatta, sillä luokittelin merkin sen kummemmin selvää ottamatta kategoriaan ”ihan tasan koot loppuu viimeistään tuumakokoon 30”

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mulla on melkoiset angstit useimpia farkkumerkkejä kohtaan, sillä poikkeuksetta olen joutunut törmäämään siihen totuuteen, että kaltaiselleni pyllerölle farkut löytyvät lähinnä vaateketjujen läskimallistoista, mutta nimenomaan farkuista tunnetut merkit saa suosiolla ohittaa.

En muista miten se keskustelu sitten alkoi, mutta Iina alkoi inttämään mulle, että ihan varmasti löytyy mullekin mahtuvat Liu Jo:t ja mä tietenkin viittasin vaan kinttaalla ja sanoin, että niin varmaan. 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

No kesällä se sitten yhtenä päivänä tuli kassin kanssa ja sanoin Fashionstoren tyyppien lähettäneen sen mukana mulle parit farkut sovitukseen. Ja kuinka ollakaan nämä 33-tuumaiset leveälahkeiset pöksyt menivät mulle jalkaan ihan ongelmitta.

Pikkuinen ongelma esiintyy kyllä tuolla lahkeissa, kuten huomaatte, niin farkut on mulle ihan hurjasti liian pitkät mun korkeista kiilakoroista huolimatta. Nämä kuvat onkin otettu heinäkuun alussa ja vein housut juuri jokin aika sitten ompelijalle lyhennettäviksi, eli kuvia sopivammalla lahkeenpituudella luvassa kunhan saan aikaiseksi hakea farkut kotiin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

En pidä itseäni mitenkään erityisen herkkuperseenä, mutta kyllä nämä Bottom upit siinä määrin loistavasti sijoiteltujen taskujensa ansiosta munkin ahterille passaa, ettei lainkaan hävetä tarvitse.

Tuolta FAshionstoren nettikaupasta löytyy muutamia malleja tuumakokoon 32″ saakka, esim. tämä leveälahkeinen Beat-malli löytyy nyt syksyn uutuuksista vähän eri pesulla TÄÄLTÄ. 

Tuumakoossa 33″ puolestaan löytyy malli, jota itse haluan ehdottomasti päästä joskus sovittamaan, nimittäin todella korkealla vyötäröllä ja kapealla lahkeella varustettu Rampy High Waist. Kuten olen jo usein aiemminkin todennut, niin mitä korkeampi vyötärö, sitä parempi tällaiselle vararenkaan omistajalle.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

farkut-Liu Jo (saatu)/neule-Zara/kiilakorkosandaalit-Diesel/laukku-Roomasta/aurinkolasit-Dolce & Gabbana (saatu)

Mitä noihin kokoihin tulee, niin Fashionstorelta kerrottiin, että tuolla nettikaupassa heillä on enemmän pienempiä kokoja, mutta heidän tukkuasiakkailleen ympäri Suomen menee kyllä myös näitä isompiakin kokoja. Joten nyt, kun on todettu, että Liu Jo ei ole pelkästään hoikille teinitytöille suunnattu merkki farkkujen suhteen, niin rohkeasti vaan muutkin pylleröt kyselemään kokoja, jos satutte kyseistä merkkiä kaupassa bongaamaan.

Kuten jo tuolla aiemmin tekstissä mainitsin, niin sain Fashionstorelta kahdet farkut. Niistä toisista ei valitettavasti ole vielä kuvamateriaalia olemassa. Iina pakotti minut kiskomaan jalkaani myös nuo 32-tuumaiset vaaleat pillit mun vastusteluista huolimatta. Neiti kertoi venyttäneensä omien farkkujensa vyötärönauhaan survomalla selkäpuolelle hiuslakkapullo ja parikin. 😀

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Siinä mä sitten makasin selälläni Iinuskan lattialla, kiskoin vatsaa sisään ja kiskoin vetoketjua ylös ystävän nauraessa vierellä. Harmitti kuulema kovasti, ettei ottanut tuota tuskan hetkeä videolle. Thank God, se ei sitä tajunnut!

Mua kuitenkin siis vakuutettiin, niin kuin farkkujen kohdalla aina, että ne ei saa uutena mennä helposti päälle, joten koska sain napin kiinni, tulee niistä kuulema vielä sopivat minulle, kun vaan maltan venytellä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

No, vielä ei olla siinä tilanteessa, että käyttäisin noita hirvittävän muffin topin esiin tuovia makkarankuoria julkisesti, mutta mikäli Iinan väittämät pitävät paikkaansa ja ne tosiaan venyvät niin paljon kuin neiti minulle uskotteli, niin eiköhän nekin vielä täällä nähdä.

Mutta näin siis taas yksi ennakkoluulo jyrättiin, tälle pyllerölle löytyy farkkuja muualtakin kuin Lindexin läskiosastolta!

Jos Liu Jon farkut kiinnostaa, niin Fashionstoren valikoiman pääsee kurkkimaan TÄÄLTÄ.

PS. Enpä hetki sitten uskonut, että mun kaapista tulis taas löytymään leveälahkeiset farkut, mut niin vaan olen alkanut noillekin lämpeämään ja tiedän niiden näyttävän mahtavilta, kun lahkeet ovat oikean mittaiset. Lisää kuvia luvassa toivottavasti pian!


Mä tiedän, ihmiset tykkää katsella blogeissa kauniita kuvia. Mutta tiedättekö, kun sellaisten aikaansaaminen on oikeesti aika työn takana!

Kuvataan etenkin Iinan kanssa toisiamme ahkerasti mun käydessä Helsingissä ja ne kuvaussessiot on yleensä hyvin pitkälti tällaisia…kayttista2

Ainakin keskenään ollessamme me ollaan molemmat sitä lajia poseeraajia, että keskimäärin kolme ruutua jaksaa kerrallaan yrittää esittää ihmisenkaltaista olentoa. Muutaman otoksen jälkeen on aina päästettävä oma itsensä hetkeksi valloilleen, jotta jaksaa taas tsempata vatsan sisään ja hymyn naamalle.

Etenkin minä itse huomaan joka ikinen kerta asukuvia otettaessa tuntevani itseni ihan idiootiksi. Siis niin kivaa kuin tämä bloggaaminen onkin, niin se hetki siinä kameran edessä asukuvia varten on ihan yhtä tuskaa. Tuskastun melko nopeasti ja vakio kysymykset kuvaajalle onkin, että ”joko riittää… onko siellä yhtään käyttökelpoista? näytänkö yhdessäkään ihmiseltä?”

kayttista1Aika usein jonkun ylläolevan kaltaisen ruudun osuessa kohdalle tulee aina todettua mallille, että ”tää on niin käyttistä!”, joten ajattelin, että ehkäpä ne kerrankin pitäisi sitten todella käyttää.

Mutta totuushan on se, että nämä onnistuivat vielä ylittämään julkaisuriman. Voin nimittäin kertoa, että mulla ja Iinalla on melkoinen kauhuntasapaino keskenämme, sillä molempien kovalevyillä on kymmeniä ellei satoja kuvia toisistamme ja osa niistä voisi kohteensa häpäisyn lisäksi julkaistuna uhata niin lukijoiden mielenterveyttä kuin jopa maailmanrauhaakin.

Itseni nämä tämän postauksen idioottimaiset kuvat saivat hyvälle tuulelle. On ihanaa, että ympärillä on ystäviä joiden kanssa voi olla juuri sellainen kun on. Saa nauraa, itkeä, irvistellä, kiukutella ja hassutella. Ja laulaa vaikka sata kertaa päivässä Banana Songia.

Kyseisen viisun myötä ihanaa lauantaita kaikille!