Asukuvia blogiin kuvatessa sitä yleensä puunaa ittensä edes jotakuinkin edustuskuntoon ja ilmekin on päivän rättejä kuvatessa aina iloinen ja pirteä. Monissa lehtikuvauksissa sun muissakin olen saanut siitä kuvaajilta palautetta, että olen niin "helppo". Ei kuulema tarvitse kauheasti ohjata eikä houkutella iloista ilmettä. Riittää kun suuntaa kameran kohti. Kun kamera tähtää minua, joko omasta tai jonkun muun toimesta, on automaattinen reaktioni lähes aina hymyillä, olipa tunne sisälläni sitten hymyä tuova tai vaikka ihan jotain muuta. 

Ainaisen valokuvahymyn vastapainoksi onkin kiva ikuistaa joskus se toinen todellisuus. Tältä mä näytän illalla yhdeksältä töistä lähtiessäni, kun takana on viisi kuvauskeikkaa ja väsymys on melkoinen. Katse on yhtä tyhjä kuin pääni juuri nyt.

Tätä blogia on luonnollisempaa päivittää silloin kun kasvoille saa vaivatta taiottua hymyn ja päässä risteilee muutakin kuin tuutulaulun sävelet. Nyt saattaa kuitenkin vielä jokusen päivän olla fiilis enempi tämänkertaisen kuvan mukainen, sillä tää kokopäivätyön rytmiin totuttelu vie varmaan vielä hetken. Monta postausta on to do -listalla odottaen kirjoittajakseen hieman energisempää bloggaajaa. Pysykää siis edelleen kyydissä, kyllä mä taas käynnistyn!

 

 

 

 


Nonni… Kirjoitin just pitkät pätkät, mutta sitten kävi jotku ihme konejumitukset ja koko teksti katosi buuttauksen myötä toiseen ulottuvuuteen. Ja uudestaan en jaksa koko ajatusoksennusta kirjoittaa, joten tyydyn kiteyttämään kirjoittamani lauseeseen: "mä rakastan mun sekatyöläiselämääni ja elämä on kyllä enemmän kuin jees". Koen suurta onnea siitä, että duunikuvioni ovat muutamassa vuodessa muuttuneet radikaalisti, ja elämä on vienyt eteenpäin ja tarjonnut yllätyksiä joita en kokopäivätyössä yhtä ja samaa rataa puurtaessani osannut edes kuvitella. #ilovemyjob

Näitä onnentunteita pyörittelin tänään mielessäni, kun vein itse itseni työpäivän jälkeen illalliselle ennen tänne hotellihuoneen rauhaan hautautumista. Olin illallistreffeillä näin kivan näköisen tyypin kanssa:

Poola Katarynan uudet Neilikka -korvikset ovat enemmän kuin ihanat. 

hame-H&M/t-paita-H&M/rotsi-Saki/laukku-Tiger of Sweden/sandaalit-H&M/korvikset-Poola Kataryna

 


Tässä nyt bussissa kohti Helsinkiä matkatessa voinpa vaan kysyä itseltäni, että mitä ihmettä mä aamulla ajattelin, kun puin päälleni farkut?!?!? Saattas jopa vähän vähemmälläkin tarjeta. 

Kepeämmistä kamppeista haaveillessa pistin kasaan tällaisen tämän hetken toiveasun, jossa osa kamoista tai ainakin niiden kaltaiset löytyy jo omasta kaapista ja osasta vielä haaveilen.

Viime viikolla asukuvissa nähtyjä pitsishortseja on moni ihastellut, ja kyseisten Junarosen pöksyjen ostopaikkoja siellä jo linkkailinkin. Jos ei kuitenkaan plussamerkin koot natsaa itselle, niin hyvin pitkälti saman tyyliset shortsit löytyy myös H&M: valikoimista!

Omien shortsieni kaveriksi kaipailisin henkäyksen kevyttä silkkitoppia ja hetken jo mietin löytyykö sellaisia pluskokoisille yhtään mistään. Aikani nettipuljuja selattuani bongasin vihdoin Peter Hahnilta 100% silkkiä olevia perustoppeja kokoon 52 saakka! Värejä tarjolla valkoinen, musta, vaaleanharmaa, navy ja roosa.

Yhdet kesän suosikkikengistä ovat ehdottomasti Crocsin Leigh -kiilakorot jollaiset mulla olikin mustana viime viikon shortsikuvissa. Tällä viikolla sain vielä blogiyhteistyön tiimoilta nuo supermukavat sandaalit myös kollaasissa näkyvässä tämän kesän uutuusvärissä. Nyt selvästi tekee vaaleammat sävyt tuloaan mys mun kenkäkaappiin.

Upeat Poola Katarynan vanerista valmistetut Neilikka-korvakorut kävin juuri eilen ostamassa ihan vieressäni sijaitsevasta Katokosta. Olin ihaillut tuota koko korusarjaa jo ilmestymisestään saakka ja miettinyt, että jotkut korvikset siitä haluan hankkia. Valinta oli ihanuuksien keskellä vaikea, mutta päädyin tuohon pinkki-vihreä -väriyhdistelmään. 

Kuten varmasti blogia seuranneet jo tietävät, olen yksinkertaisten nahkalaukkujen suuri ystävä. Tällä hetkellä kyttäilen innolla The Campbridge Satchel Company alennusmyyntiä. En nyt ehkä tuollaista vihreää ostaisi, mutta tähän haaveasuun noiden korvisten ja kenkien pariksi se sopi enemmän kuin nätisti. Itse vilkuilen enemmänkin erilaisia punaisen sävyjä. Valikoima sekä malleissa että väreissä on kuitenkin niin hurja, että saattaa jäädä veska hankkimatta ihan vaan päätöksen vaikeuden vuoksi. Mutta pikkuinen kirkkaanpunainen laukku multa kyllä puuttuu ihan täysin..

 

-Mainos-

Jos kepeät kesä-Crocsit kiinnostaa, niin koodilla VIP25 saa -25% alennuksen kaikista normaalihintaisista tuotteista vielä tämän viikonlopun ajan sekä crocs.fi -nettikaupassa että Crocs-myymälöissä! (Itsehän himottelen tuosta yllä nähdystä Leigh-mallista vielä yhtä väriä… :D)