Joko teiltä tulee pian nää bomberit silmistä ja korvista ulos? Minulta ei, päinvastoin tunnun innostuvan päivä päivältä vaan enemmän. Joten niistä ei ainakaan hetkeen päästä täällä blogissa eroon. Tässä asukuvia keskiviikolta, kun kävin pitämässä yhden koulutuksen. 

Kaivelin viime kesänä ostmani H&M:n superleveät trikoopöksyt talviteloilta ja olenkin viihtynyt niissä melkein koko viikon. Paljaat nilkat julistavat kevään olevan oikeasti täällä.

Tykkäsin muuten tästä cool bitch-kuvasta niin paljon, että laitoin sen koristamaan uusia käyntikorttejani. 😀

housut – H&M / t-paita – Kude Design (saatu) / molemmat bomberit – KappAhl (saatu) / tennarit – Puma / aurinkolasit – Lindex / korvikset – YoZen

Ei pihalla sentään vielä ilman ulkotakkia pärjää, joten hiippailin keskiviikkona tuplabomber-setillä. Mut ei yhtään hassuman näköistä, kun tuo kiva kuosi kurkkii vihreän takin alta. 

Huomasin just, että KappAhlilla on nyt -25% alennus ulkotakeista 17.4. saakka, joten tuo vihreän takin saa nyt reilulla viidellä kympillä! Lintubomberia alennus ei valitettavasti koske. 

-Molemmat postauksen bomberit saatu KappAhlilta-


Oli tarkoitus postata eilenkin, mutta mulle iski töiden jälkeen ihan hirveä väsymys ja koko ilta meni "päikkäreitä nukkuessa". Nousin uniltani hieman ennen yhdeksää pakatakseni kamat valmiiksi tämän ja huomisen päivän Helsingin reissua varten ja kaaduin sänkyyn takaisin ennen yhtätoista.  Hieman ihmetytti sellainen totaaliputoaminen, kun ei kuitenkaan mitään ihmeemmin uuvuttavaa ole viime päivinä tullut tehtyä.

Mutta sitten muistin miten kovasti olin aamulla niiskuttanut ja tajusin, että allergia-aikahan se on jälleen täällä! Sitä tämä uupelo todennäköisesti on. Leppä kukkii jo eteläisessä ja läntisessä Suomessa ja vähäisiä määriä koivun siitepölyäkin on tiedotteiden mukaan kulkeutunut merten yli Britteinsaarilta. Sitä vaan aina ehtii talven aikana kokonaan unohtaa koko asian ja kaikki ne vaivat mitä keväisin joutuu kokemaan. Ainakin itselläni väsymys on hyvinkin tavallinen allergian oire ja tuntuu yleensä juuri siitepölysesongin alkaessa ja sen ollessa pahimmillaan.

Herkistymisen huomaa myös siitä, että viime päivinä oireita on taas alkaneet aiheuttaa monet ristiallergeenit joita on talven ajan voinut syödä huoletta. Nyt kuitenkin suuta kutittelee mm. paprika ja tomaatti ja ravintola-annoksessa ollut tuorepestokin tuotti epämiellyttäviä tuntemuksia. Ainakin seuraavat pari kuukautta saa siis taas olla astetta tarkempana kasvisten ja hedelmien suhteen. (hedelmiähän mä en voi suurta osaa syödä kyllä talvellakaan :/ )

Ehdin parikymppiseä olla jo hetken siinä luulossa, että allergiani olivat kovasti helpottamaan päin ja vietin monia suht helppoja keväitä. Nyt viimeisen vuosikymmenen aikana tilanne tuntuu kuitenkin olleen taas pahenemaan päin  ja oireilu on ollut pahempaa. Lääkityksestä huolimatta olen useana keväänä akuuteimmassa vaiheessa joutunut viettämään jopa hetken sairaslomalla.

farkut – H&M+ / t-paita – Kude Design (saatu) / takki – KappAhl (saatu) / kengät – Minna Parikka / aurinkolasit -Le Specs

Hienosti sopii allergiahöpinoiden kuvitukseksi nämä asukuvat viime viikolta!

 

Nyt jännittääkin taas kovasti, että millainen tästä keväästä oikein tulee. Nuo jo alkaneet ristiallergiaoireet eivät kyllä ehkä lupaile hyvää. Ja esimerkiksi kuluneen vuoden aikana olen saanut esimerkiksi eläimistä rajumpia oireita kuin vuosikausiin, joten sekin pistää pohtimaan, että onko allergiani kokonaisuudessaan edelleen pahenemassa. Huhti-toukokuu on ainakin itselleni helposti vuoden paskinta aikaa.

No, eipä tämä asia miettimällä parane, mutta asia on hyvä tiedostaa, niin älyää vetää taas tiukempaa linjaa sen suhteen mitä suuhunsa pistää ja kuinka lähelle vaikkapa eläimiä itsensä tuuppaa. Ja täytyypä muistaa taas ottaa hiustenpesusta ihan joka iltainen juttu talven 2-3 päivän pesutaajuuden sijaan.

Tässäpä alla vielä pieni siitepölyallergikon muistilista kevääseen

– Aloita lääkitys ajoissa! Ei vasta oireiden alettua. Itse aloitin viikko sitten. 

– Älä kuivata pyykkejä ulkona

– Älä myöskään tuuleta petivaatteita ulkona siitepölyaikaan

– Huuhtele hiukset joka ilta

– Älä tuuleta kämppää turhaan. Tai asenna ikkunoihin hiukkassuodattimet.

– Ole tarkkana ristiallergeenien kanssa

– Käytä nenäkannua (itse en kylläkään kykene, mutta moni muu vannoo sen nimeen)

 

Tuleeko muita hyviä vinkkejä mieleen? Kyllä tästäkin keväästä taas selvitään!


Viime viikolla Lindexin vaaleanpunainen leopusero nähtiin pilottirotsin kanssa, mutta nyt olisi vuorossa hieman hempeämpi vähemmän itseni oloinen kokonaisuus. En voinut vastustaa kiusausta kokeilla röyhelöpuseroa kynähameeseen ja hattaratakin kanssa. Ja eihän tämäkään nyt hullumpi asu ole!

Muistan miten joskus aiemmin oli tosi tärkeetä, että kaikki mitä päälleen puki, tuntui ihan just oman tyylisiltä. Ja etenkin nuorempana se tarkoitti sitä, että piti olla riittävän rock ja näyttää vähän kovalta. Kaikki tyttömäinen oli ihan nounou. Nuorempana vaatteet olivat paljon isommassa osassa ns. tekemässä minusta minua. 

hame – Mamalicious / pusero – Lindex / takki – Mango / kengät – Vagabond / laukku – Marc O'Polo / korvikset – Aarikka (saatu)

Muistan yhden tapauksen, kun oli parikymppisenä joukkuekavereiden kanssa baarissa ja jotenkin porukkaan paremmin sulautuakseni olin pukeutunut hieman mukavuusalueeni ulkopuolelle. Mustien rokkireleiden, niittikasan sun muun itselle normaalin sijaan minulla oli päälläni elämäni ekat stretchfarkut (sellaiset oikein persettä nuolevat herutuspöksyt) ja olin kiskonut päälleni valkoiset topin. Jokin pieni kiinnostus sitä valkoista kohtaa oli siis herännyt, kun olin paidan ostanut, mutta ikuiselle mustiin pukeutujalle totuttelu oli hankalaa.

Joukkuekaverini eivät olleet koskaan nähneet minua muuta kuin verkkareissa ja joku ei ollut edes tunnistanut minua ns. siviilit päällä kadulla vastaan tullessa, joten koin tuossa illanviettotilanteessa tarvetta istua paremmin joukon jatkoksi. 

Mulla oli ihan ok olo vaatteissani siihen saakka, kunnes yökerhossa alkoi jotain salibandyjannuja pyörimään porukkamme ympärillä. Yhtäkkiä mulle tuli olo, että "ei helvetti, niistähän saattaa kohta joku lähestyä minuakin" ja minä kun olin siihen aikaan kiinnostunut vaan kaikista pitkätukkaisista muusikonretaleista, oli ajatus juttusille tulevasta sporttijäbästä karmiva. Pelotti, että näyttäisin jonkun omissa ennakkoluuloissani "typerän lippatukan"  mielestä kiinnostavalta. Niinpä päädyin poistumaan takavasemmalle. 😀 

Onneksi iän myötä on ajatukset muuttuneet niin pukeutumisen kuin miestenkin osalta. Minun ei tarvitse enää pukeutumisella alleviivata esimerkiksi musiikkimakuani eikä minun persoonani siitä miksikään muutu, vaikka toisena päivänä pukeutuisinkin hempeän tyttömäisesti ja toisena vaikka hyvin maskuliiniseen kovislookiin.

Se olen ihan sama minä, vaikka vaatteet olisi mitkä ja minä pystyn kyllä tuomaan persoonani ja itseni esiin, olipa päällä mitä tahansa. Uusien ja "ei niin omien" tyylien kokeilu on vain hauskaa. Enää ei myöskään tule mieleenkään, että pitäisi pukeutua jotenkin "joukon jatkoksi" ja yrittää sulautua porukkaan. 

Ja mitä niihin miehiin (ja muihin ihmisiin ylipäätään) tulee, niin senkin suhteen on onneksi oppinut sen, ettei ulkoinen tyyli todellakaan suoraan kerro onko ihminen tutustumisen arvoinen tai että onko meillä mitään yhteistä. Kannattaa yleensä odottaa edes siihen saakka, että toinen avaa suunsa. 

Siinä nuoruuden ehdottomuudessa ja rokkimimmi-habituksessani olisi ollut aivan totaalisen murskaavaa ja noloa joutua laittamaan päällensä jotakin tällaista kuin näissä kuvissa!