18.03.2018

Posted at 20:38h in Yleinen by
0 Likes

Yritin ottaa tänään itsestäni asukuvia, mutta koin, että ne olivat aivan kamalia. En pitänyt näkemästäni yhtään. Tämän itselleni kovin harvinaislaatuisen ”rumapäivän” takana taitaa kuitenkin olla lähinnä mieltä mylläävät huolet. On huoli rakkaasta ihmisestä. Menettämisen pelko saa hymyn hiipumaan ja silmät sumentumaan. Ihan elämän kiertokulkuun kuuluvia asioita, mutta itselleni vielä toistaiseksi kovin vieraita. 

Kyyneliä silmiin pukkaavien juttujen sijaan pistetään nyt kuitenkin esille nämä aiemmin tällä viikolla ottamani asukuvat. Ihan sama naama näissä on päässä kuin tänäänkin, mutta silti tänään ei ollut yhtään näin kuvauksellinen olo.

En minä sentään pihalla noissa pikkukorkkareissa paljain jaloin rimpuillut, mutta toimistolla ilahdutin itseäni näteillä kengillä käytännöllisten talviknilkkurien sijaan. Kengät ovat malliltaan samat kuin pitsimekon kanssa nähdyt vihreät. Ne olivat niin mukavat lestiltään ja kauniit malliltaan, etten voinut vastustaa kiusausta hankkia samat myös mustana. Sirot nilkkaremmit sopivat mielestäni loistavasti vajaamittaisten lahkeiden pariksi. 

farkut – HM+ / body – Marks & Spencer / bleiseri – KappAhl XLNT (saatu) / kengät – Marks & Spencer / korvikset – H&M

Tykkäsin kaikin puolin tästä asusta. Korkeavyötäröiset farkut ja musta body ovat kivat ihan sellaisenaankin, mutta bleiserin pääälle heittämällä kokonaisuudesta saa nopeasti asiallisen bisneslookin. Tämä pitää kirjata omiin muistiinpanoihin kohtaan ”ajattomat perusasut, jotka taipuu moneen tilanteeseen”. 

Usein kuulee puhuttavan kuinka jotkut vaatteet ja asut ovat kantajalleen joko armollisia tai armottomia. Armollisia ovat yleensä erilaiset hieman löysät nätisti laskeutuvat vaatekappaleet, jotka häivyttävät yleisesti virheinä pidettyjä asioita kuten pömpöttävää mahaa, alleja, jenkkakahvoja jne. Armottomia puolestaan vartalon muodot herkemmin näyttävät asut. Tämä farkut + body lienee niitä armottomiin laskettavia, mutta keneltä tässä muka pitäisi armoa anella? 

Osallistuin hetki sitten keskusteluun, jossa puhuttiin siitä miten löytää oma tyyli ja sellaisia vaatteita jotka sopivat itselle. Minun kokemukseni asiaan oli se, että oma tyyli on ainakin itselläni löytynyt tasan itseäni kuuntelemalla. Silloin kun vaate tuntuu itsestä hyvältä, se on ”oman tyylinen” ja oikeanlainen.

Toki on tilanteita joissa vaikkapa pukeutumisen ammattilaiset voivat auttaa ja itsekin tykkään kokeilla uusia jonkun muun ehdottamia kokonaisuuksia, mutta sen voiko jossain vaatteessa loppujen lopuksi olla ja tuntea olonsa hyväksi, voi ratkaista vain ja ainoastaan jokainen itse. 

Itselläni on useimmiten hyvä, varma ja oma olo näin, paksun vartaloni muodot ja kummut näkyvillä. Vartalonmyötäiset mekot, tiukat housut ja lyhyet puserot tuntuvat huomattavasti enemmän omalta kuin vaikkapa löysät ja pitkät yläosat. 

Että sitä mä taas kerran vaan koitan sanoa, että pukeudutaan itseämme varten ja omaa fiilistä kunnioittaen ja kuunnellen, ei kenekään muiden odotuksia ja oletuksia täyttäen. Eli pylly esiin, jos siltä tuntuu! Musta usein tuntuu. 😀

 


14.03.2018

Posted at 22:24h in Yleinen by
0 Likes

Maajussille Morsian ohjelman puolisoa etsivistä maajusseista herra nimeltä Mauno meni rehellisesti kertomaan toivovansa itselleen normaalipainoista naista. Hän ei viehäty ylipainoisista naisista. Tämä normaalipainon mainitseminen kumppaniehdokkaita koskevissa toivekriteereissä näytti keskusteluttavan jonkin verran somessa ja Maunoa tietenkin soimattiin pinnallisuudesta ja tuollaisen kriteerin esittämistä pidettiin junttina.

Ja nyt, odotitteko että minä ylipainoinen nainen haukun miehen tässä nyt lausuntonsa vuoksi maanrakoon? Jos näin arvelitte, niin olette väärässä. Minun mielestäni herran toiveessa ei ole mitään väärää tai ylipainoisia ihmisiä loukkaavaa. Asia nyt vaan on niin, että eri ihmisille merkkaa erilaiset asiat. Ja kun puhutaan niinkin isosta ja henkilökohtaisesta asiasta kuin kumppanin etsiminen, niin jokaisella ihmisellä on oikeus ihan mihin tahansa kriteereihin jotka hän kokee tärkeiksi ja tarpeellisiksi.

hame – House, Prisma / neule – Ellos / takki – KappAhl XLNT (saatu) / kengät – Betty London, Spartoo

Se on sitten eri asia, miten hankalaksi kumppanin etsintä käy, jos on vaikka kilometrin mittainen lista, jonka yhdestäkään kohdasta ei ole valmis joustamaan. Ja voidaan tietenkin kysyä kuinka järkevää on pitää kiinni etenkin jostakin ulkonäöllisestä vaatimuksesta, vaikka kohdalle osuisi tyyppi jonka kanssa muuten natsaa. 

Monelle onneksi on käynyt niin, että pituus-, paino-, kasvojen piirteet, tukanvärivaatimukset ovat unohtuneet sillä hetkellä, kun joku tyyppi on vaan ennakkoluuloista huolimatta kolissut. Mutta kyllä sitä vaan niitäkin löytyy, joille on ehdottoman tärkeää että mies on yli 180 cm pitkä tai että puoliso on hoikka ja pitkätukkainen. Se on kenties pinnallista, mutta toivon mukaan hän löytää kumppanikseen ihmisen, joka ajattelee asioista samalla tavalla. 

Kun kumppania etsitään järjestelmällisesti kuten tv-ohjelman kautta, on minusta aika luontevaa että siinä listataan niitä omia toiveita. Nehän auttaa rajaamaan sitä ehdokasjoukkoa sellaiseksi, jossa ehkä pikkuisen todennäköisemmin olisi joku miellyttäisi ja jonka kanssa natsaisi kuin sillä meiningillä, että arvotaan morsmaikkuehdokkaat ihan summanmutikassa.

Kun Mauno kertoo toivovansa normaalipainoista naista säästää aikaansa kirjeen kirjoittamiselta a) kaikki ylipainoiset ja b) kaikki jotka ajattelevat Maunon olevan kriteerinsä vuoksi pinnallinen juntti. Eli sehän on jo ihan palvelus. 

Joku listaa toivekumppanistaan arvoja, mielenkiinnonkohteita ja luonteenpiirteitä, joku toinen näkee myös fyysiset ominaisuudet itselle merkittävinä tekijöinä parin haun tuossa vaiheessa. Kun kumppania oikein etsimällä etsitään, listamainen kriteerien luettelu usein korostuu. Yllättävissä kohtaamisissa puolestaan voi helpommin käydä niin, että sillä toivelistalla voikin pyyhkiä takamusta, kun huomaa, että siellä ystävän kesäjuhlissa tapaamasi tyyppi saa sut nauramaan ja tuntemaan olosi loistavaksi siitä huolimatta, että hän on väärän pituinen ja painoinen ja tukkakaan ei oo silleen ihanasti kiharalla niin kuin toivoit. 

Minä siis itse olen ehdottomasti niitä ihmisiä, jolle ulkonäkö tulee ihastumisessa vasta monen muun asian jälkeen. Minulle ihmiset alkavat näyttää viehättäviltä siinä vaiheessa, kun alan viihtymään heidän seurassa. Mutta voin ihan helposti ymmärtää ja hyväksyä sen, että jollekin toiselle vaikkapa tuo paino on asia, jolla on merkitystä sen suhteen voiko toisesta viehättyä. 

Näin itse ylipainoisena naisena mulle on ihan ok asia, että maailmassa on ihmisiä, jotka eivät ulkomuodostani viehäty. Ihan samalla lailla joku ei yhtään viehäty parrakkaista miehistä. Tai laita tuohon tilalle ihan mikä tahansa fyysinen ominaisuus. Ei kaikkien tarvitse tykätä kaikista. Eikä kaikkien tarvitse kokea samoja asioita tärkeäksi kumppanissa. Sillä meitä on maailma täynnä erilaisia ihmisiä. Erilaisia ulkonäöltään, erilaisia ajatuksiltaan ja arvoiltaan. Myös niitä pinnallisempia asioita painottava ihminen ansaitsee rinnalleen kumppanin jonka kanssa menee ajatukset ja arvot yhteen kuin ne vähemmän ulkonäkökriteereitä luettelevat.

Että tsemppiä siis Maunolle ja muille maajusseille sekä kaikille muillekin kumppania etsiville ihmisille. Toiveissa ei ole mitään väärää, mutta kannattaa muistaa myös yllätysten mahdollisuus! 

Miten on, onko Maajussi-Mauno sun mielestä ihan per***stä, kun toivoo normaalipainoista naista? Entä onko itselläsi jotain ulkonäkökriteerejä kumppania ajatellen?

 

Kuvissa eilisen toimistoasu. Ihanaa, kun pitkän pakkaskauden jälkeen saattoi lähteä liikkeelle jo pikkuisen kepeämmissä kamoissa!


13.03.2018

Posted at 18:38h in Yleinen by
0 Likes

-Kaupallinen yhteistyö Olympuksen kanssa-

Olin toissaviikonloppuna Kuva & kamera -messuilla esittelemässä Olympuksen kameroita ja siellä sai taas kerran keskustella todella monen asiakkaan kanssa aiheesta PEN vai OM-D. Niinpä ajattelin koosta pienen postauksen aiheesta avuksi teille, jotka kenties olette uuden kameran hankintaa harkinneet, mutta eri Olympus-mallien erot mietityttävät. 

Lähtökohta on se, että sekä PEN että OM-D -kamerat ovat ihan täysiverisiä järjestelmäkameroita, peilittömiä sellaisia. Kaikki niistä taipuvat siis monenlaiseen kuvaamiseen vaihdettavien objektiivien ja monipuolisten ominaisuuksiensa ansiosta. 

Myös kuvien nopean siirtämisen puhelimeen tai tablettiin ja kaukolaukaisun mahdollistava wifi-ominaisuus löytyy kaikista tällä hetkellä markkinoilla olevista malleista.

Kuvassa vasemmalla OM-D E-M10 MK II ja oikealla työkamerani OM-D E-M1 MK II

Ihan ensimmäisenä muutama sana siitä mitä kameroita itse käytän. Ammattikuvaajan hommat hoidan pääasiallisesti Olympuksen lippulaiva-rungolla, joka on OM-D E-M1 MK2. 

Vapaa-ajalla kuljetan mukanani ehdottomasti mieluiten pientä PENiä, josta itselläni on ollut nyt muutaman vuoden ajan käytössä malli E-PL7. Uusin E-PL9 kuitenkin ilmestyi juuri muutama viikko sitten!

Näiden välistä minulta löytyy myös työkameraani pienempi ja kevyempi OM-D E-M10 MK2. Tuota kameraa olen käyttänyt esim. kakkoskamerana työkeikoilla. Olen jonkin verran käyttänyt tuota kymppiä myös vapaa-ajalla ja blogikamerana, mutta aika usein huomaan kuitenkin ennemmin tarttuvani PENiin, kun olen lähdössä johonkin, sillä etenkin reissatessa haluan kameran vievän mahdollisimman vähän tilaa. 

Mutta niihin selkeimpiin eroihin siis!

Vasemmalla PEN E-PL7, oikealla OM-D EM10 MK II

Koko

Tuossa yllä tulikin jo ensimmäinen. PEN on selkeästi Olympus-perheen pienin jäsen. Jos olet todella pienten laukkujen ystävä ja haluat kamerasi olevan pieni ja kepeä, suosittelen ensimmäisenä tutustumaan PEN-sarjaan.

Vaihtoehtoisesti, jos kaipaat, että kamerasi on kooltaan ja malliltaan enemmän järjestelmäkameramainen kuin pienen pokkarin tyypinen, niin OM-D:t ovat hieman isompia ja niihin on saatavilla mm. lisäotekahvoja, joilla otetta kamerasta saa muokattua vieläkin tukevammaksi. Itselleni tukeva ote ja kunnon kahva kameran rungossa on todella tärkeää tehdessäni töitä, mutta vapaa-ajalla pienikokoinen kamera vie aina voiton.

Näytön kautta kuvaaminen on helppoa ja voit käyttää kosketusnäyttöä

Näyttö vs. etsin

PENeillä kuvataan suoraan näytöstä katsoen, OM-D-rungoista löytyy myös etsin. Jos siis koet etsimen itsellesi ehdottomaksi, suuntaa katseesi suoraan OM-D -sarjan  kameroihin, joilla voit kuvata sekä näytöltä että etsimen läpi katsoen.

Jos selfiet ovat iso osa kuvalamistasi, niin PENien 180 astetta kääntyvä näyttö antaa loistavat mahdollisuudet siihen. 

PENin 180 astetta kääntyvä näyttö on ahkeran selfiekuvaajan paras kaveri!

Käytettävyys

Kaikki valokuvaamisen perussäätömahdollisuudet löytyvät tietenkin kaikista malleista, mutta säätönamiskoiden määrässä ja asettelussa on hieman eroja. Suurimpana erona se, että PENeissä säätörullia on yksi ja OM-D -rungoissa kaksi. 

Jos kuvaat lähinnä eutomaattiasetuksilla tai puoliautomatiikalla (aukon esivalinta, suljinajan esivalinta), niin sillä yhdelläkin pärjää aivan mainiosti. Mutta etenkin manuaaliasetuksilla kuvatessa OM-D:n kaksi säätörullaa nopeuttaa toimimista selkeästi. Toisesta voi säätää aukkoa, toisesta aikaa. Tai mitä toimintoja sitten päättääkin niihin ohjelmoida.

PENin yhtä säätörullaa pystyy käyttämään joko peukalolla tai etusormella. OM-D:n mahdollistavat nopeat säädöt.

OM-D:ssa on näytön lisäksi etsin. Siinä on myös enemmän funktionäppäimiä, joihin voi ohjelmoida haluamiansa toimintoja.

Ohjelmoitavuus

OM-D-kamerat sisältävät huomattavasti enemmän kustomointimahdollisuuksia. Niin säätörulliin kuin funktionäppäimiinkin saa ohjelmoitua toiminnot kussakin kuvausohjelmassa oman halunsa mukaan. Tämä harvoin koskettaa aloittelevia kuvaajia, mutta perehtyneemmälle harrastajalle varsin hyvä juttu ja helpottaa ja nopeuttaa kuvaustilanteista toisiin siirtymisiä. 

Äänet

PENeistä saa toki tarkennuksen merkkipiipityksen pois, mutta OM-D -kameroissa hiljennettyä saa myös sulkimen. Jos siis tiedät tarvitsevasi kameraa usein esimerkiksi hautajaisissa tai huopatossutehtaalla, on jokin OM-D -malleista parempi vaihtoehto.

Objektiivien käyttö

Kameran valintaan liittyy jossain määrin myös objektiivit. Mitä isompia ja painavampia objektiiveja tarvitset ja käytät, sitä järkevämpää on valita myös kookkaampi kameran runko, eli OM-D PENin sijaan. 

Karkeasti vetäisin rajaan niin, että PRO-sarjan linssien kanssa valitsisin OM-D;n ja PEN-mallien kanssa käyttäisin etupäässä M.Zuiko ja M.Zuiko Premium -linssejä, jotka siis PRO-linssejä pienempiä ja kevyempiä. Mutta kaikki Olympuksen OM-D ja PEN -objektiivit käyvät siis ristiin.

Sääsuojaus

Jos kuvaat paljon luonnossa ja epävakaissa olosuhteissa, suosittelen kameraksi esim. OM-D E-M5 MK2:sta, joka ei PRO-linssien tapaan pikku sateita ja pakkasia säikähdä. 

Siinä siis selkeimpiä eroavaisuuksia. Tiivistetysti vetäisin asian yhteen ehkä niin, että jos sinulle on tärkeää etenkin pieni koko, kuvaat enimmäkseen perusarkea ja lomakuvia ja olet kenties vasta siirtymässä kännykällä kuvaamisesta kameroiden maailmaan, niin suosittelen tutustumaan PEN-sarjaan.

Jos taas olet astetta totisemmalla harrastusmielellä liikenteessä ja sinulla on jo mielessä vaativampia kuvauskohteita kuten eläimet, urheilu tai luontokuvaus säiden armoilla tai ihan vaan koet tarvitsevasi etsimen, niin ota vertailuun eri OM-D-mallit.