14.02.2013

Posted at 20:15h in Yleinen by
0 Likes

Muistatteko vielä tämän? Nyt on sitten kyseisen kohtaamisen tuotoskin julkisesti eetterissä.

Kyseessä oli siis tosiaan Amorphiksen ja Olympuksen yhteistyökuvioista. Amorphiksen tyypit ovat käyttäneet huhtikuussa ilmestyvän Circle-levyn demoja nauhoitellessaan ja treenatessaan Olympuksen LS-100 digitallenninta ja aiheesta haluttiin promokuva.

20130214-122108.jpg

Olin todella iloinen, että Olympuksella oli tässä kohtaa laskeneet hienosti yhteen, että Veera on valokuvaaja + Tykkää (lievä ilmaisu) Amorphiksesta + kuvaa paljon Olympuksen vehkeillä = juuri sopiva tyyppi tälle keikalle. niinpä minulle lähetettiin suoraan tehtaalta uunituore PEN E-PL5, jotta ehdin ottaa sen haltuun ennen kuvausta. Tehtiin siis samalla myös ns.referenssikuvaa PENille ja napsittiin tilanteesta making of-kuvia joita On jo näkynytkin Olympus Nordicin facebook-sivulla.

Aikaa oli todella vähän, olosuhteet haastavat ja rajalliset, mutta selvisin kuitenkin ja kuvasta tuli suurinpiirtein sitä mitä pitikin. Kaikenkaikkiaan oli mahtavaa päästä tuollainen keikka hoitamaan. I’m happy! Poikien Porin keikan yhteydessä piipahdin hakemassa heidän nimmarit kuvaan ja se on nyt kehystettävänä. Pääsee jonnekin seinälle ehdottomasti. Bändille ojensin yhden kopion kuvasta omalla nimmarillani. 😀

Jos tuollaisen Amorphiksenkin käytössä olevan kasiraitaisen LS-100 diginauhurin voittaminen kiinnostaa, niin klikkaa itsesi Olympuksen fb-sivuille ja osallistu arvontaan!

Amojen uusi Circle-levy ilmestyy huhtikuussa ja mä odotan jo ihan innolla. Joitakin uusia biisejä kuulleena voin sanoa, että tulossa on taattua Amorphis-kamaa. Eli toimii!


13.02.2013

Posted at 15:21h in Yleinen by
0 Likes

Herääminen tuntia suunniteltua myöhemmin. Tukka joka ei asettunut mitenkään. Hätäisesti kasseihin heitellyt kengät, korut, vaatteet ja laukut joita kaikkia tuli ihan liikaa. Myöhästyminen suunnitellusta bussista. Taksikyyti kohteeseen. Hävityksen kauhistus studion lattialla minun purettua sinne kassini. Reinoissa hiippaillut kuvaaja, joka oli kanssani samaa mieltä siitä, että kaikki kellonajat ennen aamukymmentä on liian aikaisin. Muutamat asunvaihdot. Huulipunaa. Lisää huulipunaa. Ja ”Voisitko vielä laittaa sitä huulikiiltoa?” Pahvilaatikosta askarreltu valonmuokkain. Savukone. ”Nyt sellaista iloista kikattelua!”  Yhdet punaiset housut ja useammat punaiset kengät. Mantra ”Vatsa sisään, mut ei rintoja ulos”. Vatsamakkaroiden avulla paikoillaan pidelty heijastin. Hymyilystä kipeät poskilihakset. Kolme tuntia säätämistä ja poseeraamista. Paljon kamera-aiheista keskustelua.

Kaikesta tuosta oli tuloksena satoja ruutuja kuvia joista useampikin oli ainakin pikaisesti katsottuna omasta mielestäni tosi hyviä. Uskaltaisin jo tässä vaiheessa sanoa, että luvassa siis parhaat minusta otetut lehtikuvat ikinä. Noita Harri Joensuun ottamia kuvia nähtävissä jossain vaiheessa maaliskuuta Iltalehden Ilona-liitteessä.  Nyt tarjolla muutamia making of -otoksia. (Harrin Tumblr-kuvablogi täällä)

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA


12.02.2013

Posted at 16:13h in Yleinen by
0 Likes

 Heiiiiiii! Terkut täältä studiolta! Tuli tuossa vähän ohimennen ikuistettua tällaisen ”torkutin aamulla kymmenen kertaa ja töissäkin oli luvassa vain yksinäistä koneellä töröttämistä” -päivän ”eleganssi” ja pitäähän se nyt toki jakaa tännekin asti. Kameran takana oli jälleen työtoverini Nelly.

IMG_9677

Tylsyydestään huolimatta tämän päivän pukeutumisessa on useampikin huomionarvoinen asia:

  • H&M:n vahapintaiset farkut ovat uudet lempparityöhousuni. Ja tiedättekö minkä vuoksi? Siksi, että ne on mallia raskaus ja sen vuoksi osoittautuneet aivan loistaviksi työpäivien kyykistelyyn, kumarteluun ja kiipeilyyn. Ei vilku persvako vaikka mitä tekisin. Ja se on kuulkaa todella toivottu ominaisuus duunihousuissa. Sovittelin samanmoisia housuja normimimmmien osastolta, mutta olemattoman matalan vyötärön vuoksi en olisi voinut kuvitellakaan pystyväni liikkumaan housuissa ilman toistuvaa nostelua. Eli ensin tuli mammasukkikset, nyt vuorossa mammafarkut! Jos joku muu omenavartaloinen (tai lasta odottava  pallomaha) kiinnostui, niin housut löytyy TÄSTÄ.
  • Päälläni oleva Lindex Generous-malliston neulepaita on siitä harvinainen näky päälläni, että kyseessä on akryylineule. Niin paljon kuin koitan neuleissa suosiakin luonnonmateriaaleja, eksyy minunkin kaappini silloin tällöin joku epäilyttävä akryylikasa. Annoin tälle puserolle mahdollisuuden kivan värinsä ja tekstuurinsa sekä olemattoman alehintansa vuoksi. Ensikosketuksella materiaali on jopa petollisen mukavan ja pehmoisen tuntoista, mutta luonnonmateriaalien 6-0 voiton muistaa taas ulkona, kun paita ei lämmitä ja sisällä, kun se on hiostava. Mutta tällaisella en tiedä onko talvi vai ei -kelillä tämä menee päivinä jolloin ei tarvitse juuri hikoilla tahi palella vaan pysyy tasalämpöisesti rauhassa paikoillaan.
  • Kaulan ja kaksoisleuan peittävä palestiinalaishuivi on jo noin neljänkymmenen vuoden ikäinen ja kotoisin mamman kokoelmista. Omaan kaulaani huivi löysi tiensä jo yläasteaikoina ja on ollut siitä lähtien yksi rakkaimmista ja pitkäikäisimmistä asusteistani. Se on palvellut niin piknikvilttinä, festaripeittona, kuivana yläosana uimareissun jälkeen kuin kaulanlämmittäjänäkin ja jatkaa edelleen työtään mitä uskollisimmin.
  • Ensimmäistä kertaa punaisten Martensien saapumisen jälkeen vedin jalkaani jotkin muut kengät (lauantain baarikorkkareita ei lasketa) ja mitkäs ne sitten olivatkaan.. No, kenkäkaappini karmeaan kuntoon kahdessa vuodessa lompsitut luottopakit eli Cloun täydellisen mukavat bikerit. Se on aina tietenkin just näin, että vaikka omistaa sen sata paria kenkiä, niin päätyy silti aina käyttämään muutamia samoja. Fiksua.