Huhuu! Jos sinulla on koon 37 jalka ja H&M:n Swedish Hasbeensit kiinnostaa, niin lukaisepa tämä.

Nyt olisi arvottavana alla olevan kuvan mukaiset 20.4. myyntiin tulevan H&M:n ja Swedish Hasbeensin yhtesityömalliston vaaleanruskeat puukkarit koossa 37. Huomaathan, että kyseessä tosiaan vain koko 37!

image003

Hasbeens_1_highres

Jos haluat olla mukana kenkien arvonnassa, niin toimi seuraavasti:

1. Kerro 19.4 mennessä kommenttiboksissa millaiset ovat sinun unelmiesi kesäkengät.

2. Muista täyttää sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttää, jotta saan voittajaan yhteyden. (osoite ei näy muille kuin minulle)

3. Pidä peukkusi pystyssä 20.4. saakka jolloin voittaja julkaistaan.

Vaikka en itse tähän arvontaan voikaan osallistua, niin kerronpa silti millaisista kengistä itse haaveilen täksi kesäksi. Ykköstoiveena olisi ehdottomasti löytää unelman pehmeät nahkaballerinat ainakin mustana ja mielellään myös jossain kesäisessä karkkivärissä. Noiden lisäksi haaveissani kummittelee edelleen Vagabondin kiilakorkoiset Korfu-nilkkurit..

PS: Jos tuo koko 37 sattuu olemaan itsellesi liian pieni, niin 38-jalkaisten kannattaa suunnata Nelliinan blogiin, missä puolestaan arvotaan yhdet punaiset sandaalit koossa 38!

EDIT: Osallistumisaika on nyt päättynyt! Voittaja julistetaan keskiviikon 20.4. kuluessa. Kiitos kaikille osallistujille!


Puuh.. tällaisina päivinä sitä aina miettii, että mihin kaikkeen sitä pitää aina mennäkään suostumaan. Tällaisella päivällä tarkoitan tällä kertaa sitä, kun oma nassu + jenkkakahvat töröttää huutomerkin tavoin esillä n. 55 000 kpl levikin omaavan lehden kannessa. (tää on itse asiassa jo mun toinen kansikuva kyseisessä lehdessä. Edellisellä kerralla päähuomion vei tissivako. 😀 )

Tällä kertaa pääsin leikkimään paperinukkea. Mutta ehkä mua ei sentään kukaan oikeasti leikkaa irti ja liitä paperinukkekokoelmaansa. 😀

kansi

Mutta, kaikin puolin olen melkoisen tyytyväinen juttuun kokonaisuutena. Toimittaja oli kivasti ymmärtänyt mun pointit ja jättänyt tekstiin minun omaa värikästä kieltäni. Toki aina omat sanat toisen kirjoittamina ja tulkitsemina aiheuttavat hieman huolta siitä ymmäretäänkö ne nyt oikein jne, mutta lehtijuttu on aina myös toimittajan näköinen, ei pelkästään haastateltavan. Mutta summa summarum siis oli se, että ehdottoman kiva ja positiivinen juttu ja tykkäsin erityisesti tästä näkökulmasta joka jutussa oli. Että ei tehty juttua vaan bloggaamisesta vaan siitä aiheesta sen bloggaamisen takana.

Kuvien suhteen olisin toivonut, että minulla olisi ollut aikaa vaikka juosta käymään välillä peilinkin edessä, mutta koska tuo studiossa kuvaaminen tuli itselle ihan yllärinä, niin mulla oli jo seuraava meno buukattuna ja aikataulu hyvin tiukka. Mutta itseltänipä näytän. En yhtään rumemmalta kuin luonnossa, mutta en kyllä valitettavasti kauniimmaltakaan. Mutta silloinhan asia on vissiin aika balanssissa.

Ne jotka eivät elä Satakunnan Kansan levikkialueella, mutta ovat kiinnostuneita lukemaan jutun, voivat klikata itsensä Virta-liitteen nettiversioon. Sivuilla 4-5 olevan artikkelin lisäksi minua koskevaa tekstiä löytyy myös sivulta 3.


Voi ei! Olin melkein kokonaan unohtaa erään juhlan aiheen. Kaksi viikkoa sitten tuli nimittäin tällä blogilla jo neljä vuotta mittariin. Voitteko kuvitella? Sairaslomalla omaksi ajankuluksi aloitettu pikku blogini kiinnostaa nykyään jo muutamaa muutakin tyyppiä kuin äitiäni ja ystäviäni.

4v

Paljon asioita on ehtinyt elämässä tapahtua näiden neljän vuoden aikana, olen mm. valmistunut AMK:sta, opiskellut yhden tutkinnon lisää valokuvauksen saralta ja vaihtanut työpaikkaa. Opintolainan nostotapahtumat ovat vaihtuneet maksupuolelle, koulusta lintsaaminen vakityöhön javaa’an lukemat isommalle kymmenluvulle…. no siinäpä ne suurimmat muutokset sitten oikeastaan olikin. 😀

Koska arkistojen kaivelu on niin suunnattoman mukavaa, niin ajattelin kiduttaa teitä erittäin sekavalla kuvapläjäyksellä, joka tarjoilee pienen läpileikkauksen siitä miten sitä tyyliä oikein onkaan näiden vuosien aikana metsästetty.

Blogissa on nähty paljon ainakin näitä seuraavia asioita:

lyhyira_helmoja

..lyhyitä ja joskus jopa liian lyhyitä helmoja.

punaisia_kenkia

..aina yhtä ihania kirkkaanpunaisia kenkiä monessa eri muodossa.

.

legginseja

.kiiltäviä legginssejä ihan väsymiseen asti, joskus onnistuneemmin ja joskus vähän heikommin tuloksin.

tukat

..lyhyen tukan kymmeniä erilaisia variaatioita ja toistuvaa tuskailua siitä miten en taaskaan tiedä mitä karvakasalle seuraavaksi tekisin. (tämä tuska ja tilanne on meneillään tälläkin hetkellä)

paljon_mustaa

..kerta toisensa jälkeen kokomustaa joka on yhtäaikaa niin tylsää ja ah niin ihanan monipuolista.

varipilkkuja

..kaiken mustan keskellä silloin tällöin myös väripilkkuja jotka ovat yleensä esiintyneet aikalailla yhtäaikaa kevätauringon ensisäteiden kanssa.

ruskeita_asioita

..todisteet kertovat, että myös ruskeaan on tullut joskus pukeuduttua päästä varpaisiin -teemalla.

nahkarotseja..yks jos toinenkin nahkarotsi..ja lisääkin hinkuis..

naamiaisasuja

..eikä sovi unohtaa myöskään mitä tyylikkäimpiä bileasuja!

Olisin aluksi halunnut mukaan myös kokoelman kaikkien aikojen noloimmista ja jäätävimmistä asuista (joo tässä nähtyjä pahempiakin löytyy), mutta niitä oli blogin ekat vuodet niin pullollaan, etten yksinkertaisesti pystynyt valitsemaan sen kauheuden keskeltä. Ja enkä kyllä toisaalta olisi ehkä kyennyt niitä tähän pistämäänkään, niin karmeata häpeää ne aiheuttivat.

Mutta iloksenne voin kuitenkin kertoa, että blogin koko historia aina sinne ekaan postaukseen saakka on edelleen ihan normaalisti näkyvillä, joten jos kaikki käsittämättömät tyyliharhailut kiinnostavat, niin ei muuta kuin arkistoa selaamaan. 😀 Valitettavasti tänne Indiedaysin muuton myötä en jaksanut enää muokata kaikkia postauksia oikeisiin kategorioihin, joten kahden ensimmäisen blogivuoden tuotokset eivät löydy aihetagien alta, vaan pelkästään tuosta arkisto valikosta ajan mukaan selaamalla.

Vaikka blogi-into tuntuukin aaltoilevan melkoisesti, niin kyllä täällä taidetaan vielä viideskin vuosi pysyä linjoilla. Toivottavasti tekin pysytte edelleen mukana!