10.10.2016

Posted at 21:00h in Yleinen by
0 Likes

Kävin taas toissaviikolla piipahtamassa Junarosen showroomilla ja tutkailin siellä ensi kevään ja kesän mallistoa. Koska vaatteista saa tietenkin paljon paremmin selkoa päälle puettuna kuin vain henkarissa roikkuen, niin innostuin taas kuvaamaan asuja itseni päällä. En tyytynyt kiskomaan päälleni vain omia suosikkejani, vaan sovittelin myös muutamia juttuja jotka lähinnä hihityttivät itseäni. (Mutta olen kyllä saanut kantapään kautta oppia, että mistään vaatteista ei kannata sanoa "ei koskaan", sillä on todella suuri mahdollisuus, että lupaukset menee mönkään.)

Mua ilahdutti kevät-kesä 2017 tarjonnassa erityisesti se, että mukana oli paljon erilaisia pellavasekoitemateriaaleja. Pellavaa oli sekoitettu puuvillan ja viskoosin kanssa ja tuloksena oli tosi mukavan tuntuisia ja kepeitä puseroita, t-paitoja ja neuletakkeja. Itse iskin silmäni luonnollisestikin taas raitapaitaan.

Sinisen sävyjä on kevääksi luvalla vaikka millä mitalla. Vaikka tummempia sinisen värikartaston sävyjä olenkin jo päälleni pukenut, niin tuollanen vaaleansininen on kyllä edelleen ihan ulkona mun alueeltani. Mutta tulipa sovitettua.

Tässä jo itselleni huomattavasti luontevamapaa sinistä. Samaa pitsiä oli puseron lisäksi käytetty myös shortseissa.

Vaaleaa ruutukuosia saa tulevana keväänä niin perinteisenä paitapuserona kuin paitamekkonakin. Jälkimmäinen vei mut ajatuksissa välittömästi Tenetin yläasteelle vuoteen -95. Muistan omistaneeni tuon tyylisiä ruutumekkoja useammankin. En siis voi väittää, etteikö tuo oikean puoleinen asu olisi minua. Se oli ihan minua 20 vuotta sitten. 

Toisen huikean nostalgiatripin ysärille tarjosi tämä college lappumekko. Voi apua! Tällaisiakin mun päällä nähtiin silloin kun ikä oli 14 ja kuppikoko A tai B. Nykyiseen tissiosastooni en ehkä lappuhaalareita ja mekkoja yhdistäisi. 😀 Mutta alla oleva pellava-puuvilla -t-paita mulle kelpais erinomaisesti!

Suursuosikkini kaikista tän postauksen vaatteista oli tuo kukkakuvioinen hempeä takki. Just makee vaaleiden farkkujen lanssa.

Totesin tästä mekosta heti, että en uskaltaisi se päällä kumarrella, mutta sainkin kuulla, että tuotantoon leninki menee jokusen sentin pidempänä mitä tämä mallikappale oli. Eli kellohelmojen ystäville on siis luvassa ainakin pirtsakkaa punaista.

Se on jännä miten jollain omalla lempivaatteella, kuten mun kohdalla tuolla rotsilla, muuttuu vieraammat ja oudommatkin releet siedettävämmiksi. Ensimmäinen fiilis tuostakin kukkamekosta oli vaan kauhistunut irvistys, mutta ei se sitten nahkatakin kanssa niin pahalta näytäkään. 

Sovitettavaksi valikoitui jostain syystä paljon sinisiä, mutta on sieltä tulossa muutakin, ainakin kuvan mukaisia kauniita sävyjä.

Kuvien vaatteet siis kaupoissa ensi keväänä. Toimitukset näyttivät vaatteiden tietojen vilkuilun mukaan asettuvan pitkälti akselille tammikuu-maaliskuu. 


02.10.2016

Posted at 20:59h in Yleinen by
0 Likes

 

Jos ihan asioikseen pitäisi lähteä ostamaan farkkuja, niin sen tietää, että operaatio olisi pelkkää tuskien taivalta ja sovittaa pitäisi ainakin sadat denimit ennen kuin löytyisi edes yhdet kohtuulliset. Siihen nähden oli melkoisen iloinen ylläri, kun sain viime viikolla Junaroselta yhdet mallikappalefarkut ja jumatsuikka miten täydelliset ne olivatkaan! I

stuvuus ihan justiinsa niin takamuksesta, reisistä kuin lahkeistakin ja vyötärökin alkaa muutaman käyttökerran muotoutua kohdilleen. (Olivat siis kooltaan just sellaiset kuin farkkujen pitää uutena olla, että piti hieman ekoilla kerroilla kiskoa mahaa sisään ja pomppia jotta sai napin kiinni. :D) Mulla on välillä plussamallistojen farkkujen kanssa ongelmana se, että pilleiksi tarkoitetut lahkeet on mulle pohkeista suuret, mutta näissä ne on riittävän napakat. 

Tasan tätä kyseistä farkkua on tulossa myyntiin vasta ensi keväänä, mutta samaa JRFIVE-mallia löytyy valikoimista koko ajan hieman eri pesuilla, väreillä ja kulutuksilla. Tällaisia revittyjäkin versioita löytyy useammatkin. 

Viininpunainen oli mielestäni varsin herkullinen pari vaaleaksi kulutetuille farkuille ja innostuinkin eka kertaa tänä syksynä kiskomaan jalkaani nuo viime keväänä Tallinnasta hankkimani AGL:n täydelliset Chelsea-bootsit. En ehtinyt käyttää kenkiä vielä keväällä kovinkaan paljoa, kun tuli jo kesäisemmät kelit, mutta asia tulee todellakin korjaantumaan syksyn aikana. Nilkkurit tuntuvat olevan etenkin näiden farkkujen kanssa aivan täydellinen pari.

farkut- Junarose (saatu) / pusero -Lindex / takki-Betty Barclay / kengät – AGL / laukku-Zara / korvikset -Anette Ahokas Design (saatu)

 


21.09.2016

Posted at 17:05h in Yleinen by
0 Likes

Eilen oli päällä jotain ihan fyysisesti mukavaa, mutta sellaista, että olo ei ollut kyllä lainkaan oma. Tämä mukavuus-epämukavuus -vaate oli ruutupaita! 

Mä en oikeasti muista olenko ikinä koskaan milloinkaan käyttänyt ruutupaitaa. Mulla ei mielestäni ole ollut sellaista edes silloin ysärillä, kun radiossa pauhasi Nirvana. Korjatkaa läheiset, jos olen väärässä ja muistatte mun pukeutuneen joskus johonkin ruutuflanelliin. Omissa mielikuvissani tuo monelle muulle ihan peruskauraa oleva vaate ei kuitenkaan ole koskaan kuulunut garderobiini.

Maanantaina stylistimme Jemina kuitenkin puki mut #Evekin kuvauksissa yhteen jaksoon tohon Junarosen paitaan ja saman merkin revittyihin farkkuihin ja totesin sen ihan harvinaisen kivan väriseksi ruutupaidaksi. Kyselin siinä sitten Junarosen edustajalta, että tarvitsevatko niitä pitämiäni farkkuja vielä takaisin vai voisinko ne pitää ja sieltä vastattiin, että voin pitää paidankin jos haluan, se kun kuulema "sopisi hyvin sun uuten hiusväriin".  Ajattelin sitten haastaa itseni kokeilemaan, että miltä tollanen vieras vaate tuntuisi studion ulkopuolella ja kiskoin sen päälleni heti eilen. 

Ja se tuntu just siltä vieraalta. Tykkään väreistä ja puuvillainen paitapusero on ihan hirmuisen pehmeä ja mukava, mutta olo oli vaan peiliin katsoessa ihan väärä. Maanantain kuvauksissa mulla oli paidan kanssa tosi makea hattu ja tosi makea meikki ja ne tasapainottivat sitä maskuliinista fiilistä joka mulle tosta paidasta tulee, mutta eilen mulla oli vaan ihan jätkä olo.  

ruutupaita ja farkut -Junarose (saatu)/t-paita-H&M/kengät-Ten Points/laukku-Liebeskind Berlin

Mutta kuten olen viime aikoina jo useampaankin kertaan sanonut, niin musta on vaan kiva testailla kaikkia ei niin itseni näköisiä vaatteitakin. Väkiselläkin sieltä sitten taas löytyy uusia juttuja, jotka alkaa tuntumaan ihan omalta. Eikä nämäkään ruudut suinkaan jää käyttämättä vaan sanoisin, että tosta tulee varsin pidetty työpaita. Mun huolettomaan lehtikuvaajahabitukseeni tuollainen rento jätkä-paita sopii enemmän kuin hyvin.

Nyt seuraavaksi Ratsulaan sovittelemaan vaatteita, olen nimittäin mallina heidän huomisessa muotinäytöksessään. Tulkaa porilaiset katsomaan, ei tiedä jos vaikka taas kaatuisin naamalleni! 😀