Mä olen elossa! Pukkasipas se tuo kesäloman viimeiset hetket ja sen jälkeen maailman kaamein työviikko melkoisen blogipaussin, mutta nyt mä olen takaisin linjoilla. Palasin tosiaan viime viikolla takaisin töihin ja se olikin sitten melkoista rytinää, kun Porissa oli samaan aikaan meneillään Suomi Areena ja Jazzit.

Kamerareppu melkein juurtui selkääni olkaimien hinkatessa kainaloni ruvelle ja neljä päivää lähes tauotta kädessä pysytellyt kamera kipeytti oikean ranteeni ja kyynerpääni sekä pahoinpiteli hartiani perunapelloksi. Nyt ei tekisi mieli ihan hetkeen tarttua koko vehkeeseen, mutta eipä ole paljon vaihtoehtoja. Että sinne se kesäloman tuoma rentoutunut hyvä olo katosi kuin tuhka tuuleen yhden ainoan hullun työviikon myötä. Onneksi sitä lomaa on vielä yksi viikko jemmassa syksyä varten.

Kaikenmoista tuli tässä parin viikon aikana mistä haluaisin ehtiä tänne kirjoittamaan, mutta tänään olen ollut vielä niin väsymyskoomassa, että ei irtoa hirveän syvällistä. Kaivelinkin tuolta luonnoksista MouMoun minulle heittämän kenkäpostaushaasteen ja vastailin sen kysymyksiin. Jospa tästä pikku hiljaa taas selviäisi henkiin ja pääsisi takaisin tähän bloggaamisenkin rytmiin!

   -teksti sisältää mainoslinkkejä- 1. Viimeisimmät ostoksesi, mistä? Uusimmat hankkimani kengät ovat täällä blogissakin jo monesti esillä olleet räväkät United Nuden Block Pump -nimiset korkkarikaunokaiset jotka tilasin Spartoolta.   2. Lempiparisi? Apua, tää on kyllä ihan sikavaikea kysymys. On ihan mahdotonta nimetä yhtä ainoaa lempiparia, mutta ehkäpä menneen kevään ja kesän aikana eniten itseäni ilahduttaeet kengät ovat olleet Bronxin leopardikengät, jotka tuntuvat piristävän lähes asun kuin asun. Mukavuutensa vuoksi useimmiten arkisin jalkaan eksyvät kengät ovat näin kesällä Gaborin ballerinat ja kylmempään vuoden aikaan Cloun bikerit.     3. Kenkämalli, jota inhoat? En uskalla sanoa oikein mistään, että suoranaisesti inhoaisin, sillä sitä aina yllättää itsensä muuttamalla mieltään. Näin kävi itselläni esimerkiksi kiilakorkojen kanssa. Mutta sellaiset kitten heelillä varustetut slingbackit ei kyllä innosta minua. Vaikkakin toki minulta itseltäkin yhdet sellaiset löytyy ja olen niitä jopa käyttänyt. Kyseessä on mamman 60-luvun kengät jotka ovat harvinaisen kauniit oman kategoriansa edustajat.   4. Kuinka paljon olet valmis maksamaan uusista kengistä? Tähän mennessä kipurajani on ollut n. 200 € tienoilla, mutta voisin kuvitella jossain tilanteessa maksavani todella mahtavista kengistä n. 400-500 €.   5. Kuinka kauan käytät yhtä kenkäparia? Eihän tällaiseen ole mitään yhtä vastausta. Tällä hetkellä kauimmin käytössä ollut kenkäpari on kymmenen vuotta vanhat Onyxin punaiset nahkanilkkurit, jotka ovat loistavasti kestäneet kaikki nämä vuodet niin kulumista kuin minun kenkämaun vaihteluakin. Joskus taas jotkut hetken mielijohteesta ostetut jalkineet ovat voineet menettää hohtonsa jo muutaman käyttökerran jälkeen. Mutta rakkaimmat kengät käytän tietysti aina niiden hamaan loppuun saakka.   6. Voisitko ostaa samanlaiset kengät kuin kaverillasi on? Ei tuota ongelmaa.   7. Millaisilla kengillä käveleminen on mukavinta? Mä jaksan kaikista parhaiten lompsia ajan myötä omaan jalkaan täydellisesti muotoutuneilla nahkaisilla bikereilla, joissa kanta on pari senttiä muuta pohjaa paksumpi. Cloun nilkkurit ovat juurikin tällaiset. 8. Oletko kesäisin ulkona ilman sukkia ja kenkiä? Ihan avojaloin en hirveän paljon uskalla hillua, mutta sukat nakkaan pois heti ballerinakelien alettua joskus toukokuun alussa. Sukat kiskon takaisin jalkaan vasta joskus syyskuussa. 9. Jos saisit ilmaiseksi millaiset kengät tahansa, mitkä ottaisit? Olen jo vuosia haaveillut Vivienne WestwoodinPirate bootseista, mutta en ole vielä saanut aikaiseksi niihin sijoittaa, joten ne voisin ottaa, jos joku haluaisi kengillä lahjoa. Väristä en tosin ole vielä ihan varma. Mietin vaaleilla remmeillä varustettujen musien ja noiden Spartooltakin löytyvien kauniin ruskeiden välillä. Pitäisköhän sitä oikeesti nyt alkaa oikein tavoitteellisesti säästämään noihin Westwoodeihin, kun ovat jo niin kauan mieltäni kalvaneet..


-mainosyhteistyö-

Himotus. Pakkomielle. Noiden kahden tilan välinen raja on vain hiuksen hieno ja ylittyy niin helposti. Ensin sitä vaan huomaa kiinnittävänsä vähä vähältä enemmän huomiota joihinkin tietyntyyppisiin asioihin. Sitten alkaa olla vakaasti sitä mieltä, että tahtoo omistaa jotain  huomion alati kiinnittävällä ominaisuudella varustettua. Eikä aikaakaan, kun himotus on jo muuttunut piinaavaksi pakkomielteeksi.

Minun tämän hetkinen pakkomielteeni on tainnut käydä täällä blogissa jo aika selväksi. Onko mitään vetoavampaa kaunis oranssi eri vivahteissaan? No on. Nimittäin hurmaavaan oranssit kengät! 

Niin kuin tämän oranssinhimoni, niin tiedätte myös kuinka paljon rakastan kenkiä ja miten  tärkeää minulle on, että ne näkyvät. Kenkiä ei missään nimessä saa haudata jonnekin punttien alle piiloon! Nyt olenkin siis saanut päähäni, että mitkäs ne näkyisivätkään paremmin kirkolta kotio asti kuin jotkut aurinkoisen oranssit popot. Yhdet balleriinat itse asiassa ehdin jo hankkiakin, mutta niin kuin pakkomielteeseen kuuluu, niin eihän ne yhdet tunnu lainkaan riittävän. On saatava lisää ja erilaista.

Olen uuden blogiyhteistyöni innoittamana parin viime viikon aikana viettänyt tuntitolkulla aikaa ihailemalla nettikenkäkauppa Spartoon ihanuuksia. Putiikista kun löytyy vaivaiset  n. 15 000 erilaiset naisten kengät. Ihan oon saattanut muutamat "tahtoo tahtoo"-sätkyt saada.

Mun oranssihimotukseen oli suurena apuna se, että valikoimaa saattoi selata myös värin perusteella, niin löysin helposti eniten kuolaneritystä aiheuttavat yksilöt. Just nyt kiinnostaisi erityisesti nämä kahdet kaunottaret.

United Nuden kiinnostavilla koroilla varustettuja kenkiä ihailin ensimmäisen kerran jo toissasyksyisellä Amsterdamin reissulla. Itse kenkien lisäksi ihastusta herätti myös liikkeen näyttävä esillepano.

Noissa kesäisen värisissä Block Pump -nimisissä korkkareissa mua kiehtoo erityisesti tuo mahtava graafinen ja näyttävä tolppakorko. Muuten melko klassisen mallinen perusavokas saa erikoisesta korosta rutkasti persoonallisuutta ja koron jatkuminen kengän takaosan ulkopuolelle tuo kokonaisuuteen mukavan nyrjähtänyttä fiilistä.

Pistän peukut pystyyn, että nämä nähtäisiin joskus jossain superalessa, niin voisin raskia ne kenties hankkiakin. 😀

Jo ennalta tuttujen merkkien lisäksi olen löytänyt tuolta Spartoolta kymmenittäin uusia kiinnostavia kenkämerkkejä. Esimerkiksi Tanskalainen vuonna 2009 päivänvalon nähnyt Emma Go on itselleni ihan uusi tuttavuus, mutta näyttää kovasti siltä, että kyseistä merkkiä pitänee seurata tulevaisuudessakin.

Emma Go:n suloiset Sally -sandaalit (vai onko ne sandaalit jos varpaat ei näy? onko ne ennemmin ballerinat? en tiiä, apua!) sai mut lähes hyppimään ihastuksesta sohvalla. Siis oranssia! Ja kimallusta! Ja ihana malli! Vähän niinkuin sellaiset nillkkuri herrainkengät mut ei sitten kuitenkaan yhtään.

Ja tyttömäiset ja söpöt! Muttei kuitenkaan liian sirot eikä makeilevat. Miten ihanasti nuo upeat Sallyt kohottaisivatkaan tylsät mustat kesämekkoni ja rönttöiset farkkushortsiasuni uusiin kimaltaviin ulottuvuuksiin! En tiedä kestänkö kesää ilman näitä.

Kuten tuolla jo aiemmin tekstissä mainitsin, niin aloitan tämän postauksen myötä blogiyhteistyön Spartoon kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että muiden samantyyppisten kenkäpostausten ohella nostan tänne muutaman kerran kuussa eniten itseäni ihastuttaneita jalkineita myös Spartoon laajasta valikoimasta.