22.05.2019 6 vinkkiä parempiin potrettikuviin

-Kaupallinen yhteistyö, Olympus-

Muotokuvaus vaatii todella monen asian huomioonottamista eikä näin ollen ole suinkaan kovin helppo kuvauksenlaji. Ei riitä, vaikka tekninen osaaminen on huippua, jos mallinohjaustaidot puuttuvat täysin. Tai ei auta, vaikka olisi kuinka luovia ideoita ja kykyä vaikkapa sommitella kauniisti, jos ei osaa nähdä ja käyttää valoa.

Potrettikuvauksen harjoitteleminen vaikkapa kaverin on kuitenkin todella hauskaa ja jo muutamia tärkeimpiä asioita huomioimalla aloittelevankin kuvaajan kuvat paranevat huimasti. Poimi tästä vinkit parempii potrettikuviin!

Kaikki postauksen kuvat, kännykkäkuvia lukuunottamatta, kuvattu yhdistelmällä Olympuksen PEN E-PL9 + 45 mm 1.8 -objektiivi,joka on ehdoton suosikkilinssini henkilökuvaukseen.

1A Valitse oikea valo.

Helposti ajatellaan, että kuvat kannataa ottaa siellä missä on eniten valoa. Pitää toki monessa tilanteessa paikkaansakin, mutta nyt keväällä ja kesällä, auringon paistaessa on usein helpompaa hakeutua varjoon.

Kovassa auringonvalossa kuvatessa kontrasti on todella suuri ja varjot kovia ja tummia. (kuva vasemmalla) Myötävaloon kuvatessa myös mallin voi olla hankala pitää silmiä avoinna, vastavaloon puolestaan kuvaaja saa siristellä.

Auringon paistaessa pilvettömältä taivaalta, tarvittaisiin varjojen tasoittamiseksi joko salamavaloa tai heijastinta. Helpompi ratkaisu on siirtyä paikkaan, jossa valo on pehmeämpää, eli johonkin varjoon.

Vasemman puoleinen kuva on otettu samassa pihapiirissä rakennuksen varjoisalla puolella. Valo on kaunista ja pehmeää ja ikävät varjot loistavat poissaolollaan.

1B Sisätiloissa toimii aina pehmeä ikkunavalo

Klassisin muotokuva valaistus on ehdottomasti pehmeäna isolta pinnalta n. 45 asteen kulmassa malliin lankeava valo. Eli ylläolevassa esimerkkikuvassa ikkunasta (kuvan reunaan hahmoteltu vaalealla millä korkeudella ikkuna oli) pilvisellä säällä tuleva pehmeä valo.

Valon oikean paikan näkee silmistä heijastuvasta ikkunan kuvasta. Valotäplä on silmissä n. klo kahden kohdalla. Tämän saman valon käyttöä voi bongailla myös lukuisista klassisista maalauksista.

Hieman edestä ja sivulta tuleva valo muodostaa malliin selkeästi valo- ja varjopuolen tuoden näin kasvojen muodot kauniisti esille. Valon ja varjoisempien kohtien rajat ovat kuitenkin pehmeitä ja liukuvia.

Mikäli ulkona paistaisi aurinko ilman pilviverhoa, voi ikkunavalon pehmentää läpikuultavalla vaalealla verholla. Tarvitse siis vain rauhallista taustaa, ikkunavalon ja ehkä verhon ja kauniit muotokuvat mahdollistava luonnonvalostudio on valmis.

2. Välineillä on väliä.

Itsekin kuvaan arkisia tilanteita paljon puhelimella. Oman iPhoneni kameralla taltioi ihan sujuvasti someen kesän ekan jäätelötötterön ja kännykkä on ulottuvilla silloin, kun törmää ihan odottamatta ja yllättäen upeaan maisemaan.

Ei kuitenkaan ole järjestelmäkameran ja kuhunkin tilanteeseen sopivan laadukkaan objektiivin voittanutta, etenkään silloin kun kuvaan halutaan lyhyt syväterävyys (eli sumea tausta ja/tai etuala).

Kuvat on otettu jotakuinkin samalta etäisyydeltä mallin ja taustan välisen etäisyyden pysyessä myös samana. Vasemman puoleinen puhelimen kameralla ja oikean puoleinen PENillä + 45 mm objektiivilla aukolla 1.8. Melkoinen ero!

3. Älä tyydy automaattiin, vaan hallitse valotusta itse.

Täysautomaatilla kuvatessa antaudutaan täysin kameran päätäntäkyvn armoille. Kyllähän kehittyneet kamerat osaavat paljon, mutta itse säätöjä hallitsemalla pääsee siihen lopputulokseen mitä itse hakee, eikä kameran hyvään arvaukseen.

Vasemman puoleinen kuva on kuvattu iAuto asetuksella, jolloin kamera mittaa valotusta koko kuva-alalta. Kameran mielestä oikea valotus on omaan silmääni kovin tumma ja ankea.

Oikean puoleinen kuva puolestaan kuvattu aukon esivalinta -ohjelmalla (A) ja valotusta on korjattu plussalle jolloin lopputulos on huomattavasti raikkaampi ja valoisampi.

Jos valotuksen korjaus ei ole vielä hallussa, lukaise TÄMÄ POSTAUS!

4. Taustalla ja etäisyydellä on väliä

Rauhallinen yksivärinen tausta on tietenkin aina helppo valinta onnistuneeseen potrettiin. Mikäli taustalla on asioita ja esineitä, niin tarkasta ainakin se, ettei kohteen päästä kasva lipputanko tai ettei vaikka puun oksa lävistä mallia korvasta korvaan. Rauhoita siis tausta mahdollisuuksien mukaan ohjaamalla mallia, liikkumalla itse ja kokeilemalla eri kuvakulmia ja korkeuksia.

Kun käytössä on sopiva objektiivi, kuten vaikka näissä kuvissa käytetty 45mm 1.8, on helpompi käyttää myös rauhattomampia taustoja, sillä isolla aukolla taustan saa blurrattua kauniisti, jolloin kohde nousee paremmin esille.

Muista kuitenkin, että taustan sumentaminen vaatii aina myös hieman etäisyyttä kohteen ja taustan välille. Vasemmalla Milla on hyvin lähellä seinää, kun taas oikealla etäisyyttä hänen ja taustaseinän välillä on muutama metri.

Kamera, objektiivi ja aukko molemmissa sama, mutta taustan terävyydessä iso ero ja oikeanpuoleisessa kuvassa huomattavasti kolmiulotteisempi tunnelma.

5. Hyödynnä etualan epäterävyys

Tuolla 45 mm linssillä voit toki leikitellä syväterävyydellä muutenkin kuin vain taustan osalta. Itse kuvaan miljöömuotokuvissa todella usein jostain puskien keskeltä kuten ylläolevissa kuvissa.

Kun syväterävyys on lyhyt (eli käytössä iso aukko esim 1.8) saa esimerkiksi puiden lehdistä kaunista ”hössöntössöä” (kuten itse sitä kutsun :D) kuvan yhdeksi elementiksi.

Toukokuun vaalean vihreät lehdet luovat Millan kuvaan kauniin kehyksen ja vastaväri korostaa hienosti hänen pinkkejä hiuksiaan!

Edellä siis vertailukuvat samasta tilanteesta aukoilla 5.0 ja 1.8.

Jos ei etulalalle ole juuri halutussa paikassa tarjolla mitään käyttökelpoista kaunista bokehia tuomaan, niin käy se näinkin. Pikkuruinen voikukka sopivassa kohtaa linssin edessä muodosti kuvaan osittain kohteen eteen sommitellun väriliu’un.

6. Ohjaa mallia

Tästä aiheesta voisi toki kirjoittaa ihan kokonaisen kirjan, mutta annan kuitenkin muutaman perusvinkin. Puhu kuvattavalle henkilölle ja kerro mitä toivot hänen tekevän tai mihin suuntaan katsovan.

Passikuvamainen keskelle sommiteltu suoraan edestä otettu potretti on melko tylsä. Mielenkiintoa kuvaan saa kuitenkin jo pienillä jutuilla. Kokeile myös vaakarajausta, jätä katseen suunnalle tilaa, kokeile eri kuvakulmia. Kyykisty, nouse kuvattavaa korkeammalle. Kuvan ottamista hieman alaviistostakaan ei kannata pelätä.

Ihan kaikista yksinkertaisinta kasvokuvaakin ottaessa myös mallin vartalon asennolla on väliä. Sotilaallinen asento paino molemmilla jaloilla luo jäykän olemuksen kasvoille saakka. Jo painon siirtäminen vain toiselle jalalle tuo koko vartaloon rentoutta ja sopivasti mutkaa.

Lisää vinkkejä aiheesta tarjoilee TÄMÄ POSTAUS.

Olympuksella on nyt huikea tarjous menossa. PEN E-PL8 -kameran + 14-42 mm linssin kanssa saa nyt kaupan päälle vielä loistavasti sekä tuote- että muotokuvaukseen sopivan 45mm 1:1:8 objektiivin. Koko setin hinta nyt 399 € (norm. 658 €) niin kauan kuin tavaraa riittää.

Kameraostoksille pääset TÄSTÄ.

Lisää mun kirjoittamia kuvaus- ja kameravinkkejä löydät TÄÄLTÄ.

-Kaupallinen yhteistyö, Olympus-

13.03.2019 8 vinkkiä valokuvien sommitteluun

-Kaupallinen yhteistyö, Olympus–

Sommittelu, eli kohteiden ja elementtien sijoittelu kuva-alalle visuaalisesti ja kuvan viestiä sekä tarkoitusta tukien, on yksi valokuvauksen tärkeimmistä asioista, tai oikeastaan kyllä tärkein. Valokuvauksen tekniikasta mitään ymmärtämätön kuvaajakin, joka luottaa täysin kameran automatiikkaan, joutuu nimittäin tekemään sommitelutyön itse.

Mitä valita mukaan kuvaan, mitä jättää pois? Ottaako kuva kaukaa vai mennä selvästi lähemmäs? Pysty- vai vaakakuva? Kaikki nuo valinnat ja monia muita on tehtävä ennen napin painallusta. Kamera tai puhelin voi hoitaa puolestasi kaiken teknisen, mutta päätös siitä mitä kuvataan ja mistä vinkkelistä, on vain kuvaajan ratkaistavissa.

Kokosin tähän esimerkkikuvien kera vinkkejä kuinka tehdä kuvatessa harkitumpia valintoja joiden ansiosta lopputuloksena on mielenkiintoisempia ja parempia kuvia. Hyvä kuva ohjaa katseen juuri sinne mihin kuvaaja sen on halunnut ja pitää katsojan mielenkiintoa yllä pidemmänkin aikaa

1. Valitse kuvaan pääkohde

Harjaantumattomalla kuvaajalla meinaa usein iskeä ahneus ja yhteen kuvaan halutaan mahduttaa kerralla paljon kaikkea. Niinpä juhlista ja lomamatkoilta nappaillaan paljon laajoja yleiskuvia. Lopputuloksena onkin useimmiten otos, jossa on paljon ihmisiä ja elementtejä, mutta mikään ei nouse kunnolla esiin ja kuva on levoton.

Pyri siis valitsemaan kuvaan aina jokin pääkohde, joka kiinnittää katsojan huomion. Yllä oleva kuva opiskelijoista näyttää myös miljöötä ja kertoo paikalla olleen useampia henkilöitä vaikka pääkohteeksi onkin valittu yksi ihminen.

Kuvaparin vasemmalla kuvaan on ahnehdittu kaikki leikissä mukana olleet henkilöt. Selvää pääkohdetta ei erotu, joten katse harhailee kuvassa ja taustalla olevat tavarat ja elementitkin vievät huomiota. Oikealla harkitumpi poiminta samasta tilanteesta.

2. Sommittele kohde kultaiseen leikkaukseen

Kultainen leikkaus on jo antiikin Kreikan ajoilta peräisin oleva sommittelun perussääntö, jota noudattamalla on kautta aikojen saatu aikaiseksi paljon ihmissilmää miellyttäviä lopputuloksia niin kuvataiteissa kuin arkkitehtuurissakin. Yksinkertaisesti sanottuna kuva-ala jaetaan vaaka- ja pystysuunnassa kolmeen osaan ja kuvan tärkeimmät elementit sijoitellaan sitten noiden kuvaa jakavien viivojen risteyskohdille.

Yllä olevassa kuvassa on kahdet viivat, sisemmät tarkemmin kultaisen leikkauksen suhdeluvun 1 : 0,618 mukaan ja ulommat hieman vapaammassa 2:3 suhteessa. Ei hommaa tarvitse ottaa niin millin ja pilkun tarkasti, että päässä pitäisi suuria laskutoimituksia tekemään, mutta se on hyvä summittainen apu kuvan sommitteluun.

Itselläni kultainen leikkaus tuntuu eksyvän kuviin tiedostamatta ja lähes automaattisesti ja kaikki siitä poikkeavat sommitelmat ovat aina tietoisia valintoja rikkoa tuota klassista sääntöä.

Myös seuraavaan kuvaan voisi piirtää nuo samat viivat ja huomata kohteen osuvan niihin aika prikulleen.

3. Jätä liikkeelle ja katseelle tilaa

Kohteen liike ja katse johdattelevat myös kuvan katsojaa jatkamaan silmillään kuvassa samaan suuntaan. Liikkeen ja katseen suuntaan jätetty tila tekee kuvasta miellyttävämmän kuin se, että vaikkapa tuo kuva Millasta pyöränsä kanssa olisi rajattu poikki heti pyörän edestä. Liike saa tilaa jatkua sen sijaan, että törmäisi kuvan reunaan.

4. Tarkasta tausta

Kasvaako kohteen päästä lipputanko taikka liikennemerkki? Törröttääkö korvasta puun oksa? Skannaa kuvauskohteen ääriviivat ennen kuvan ottamista ja sommitele häiriötekijät taustalta pois.

Vasemmassa kuvassa tympii sekä päästä kasvava harmaa ikkunanpoka että silmän tasalla oleva  taustalla olevan rakennuksen ikkunassa oleva musta teksti. Tausta rauhoittui hieman kuvakulmaa muuttamalla.

5. Käytä katsetta ohjaavia linjoja

Seinät, polut, aidat, tiet ja monet muut elementit toimivat kuvassa katsetta johdatellen. Sommittele kuvasi siis noita linjoja hyödyntäen, niin kuva imee katsojan huomion juuri sinne minne sen haluat.

Ikkunaseinä ja sen vaakalinjat kuljettavat katseen poikaan. Alla ravustajat löytyvät laiturin ja veneen osoittamasta suunnasta.

6. Kehystä kohde

Etsi ympäristön tarjoamia kehyksiä. Kohteen voi rajata kauniisti vaikkapa oviaukon tai puiden oksien avulla. Kylmäpihlajan majakka nousee kuvassa näyttävästi esiin varjoisien alueiden muodostaman kehyksen ansiosta.

Alla puolestaan porttikongiin vievä holvikaari antaa kuvan pääkohteelle kauniit kehykset.

7. Vaihtele kuvakulmia

Kaikkea ei todellakaan tarvitse kuvata silmäntasalta. Kyykisty tai nouse ylemmäs ja tarkastele miltä kohde näyttää eri perspektiivistä. Tai aina ei tarvitse edes kyykkiä tai kiipeillä tuolilla, vaan kääntyvän näytön avulla, jollainen esim Olympuksen PEN-lameroista löytyy, eri kuvakulmia ottaa haltuun huomattavasti helpommin.

Esimerkkikuvassa opiskelijaporukan hyppyihin tuli huomattavasti lisää korkeutta ja uusi kampusrakennus näyttävämmin kuvaan, kun kuvaaja laskeutui rähmäälleen maahan.

8. Luo kuvaan syvyyttä

Kuva-alaa voi jakaa osiin myös syvyyssunnassa ja pääkohteen ei tarvitse aina olla etummaisena. Luo kuvaan syvyysvaikutelmaa sommittelemalla elementtejä niin etualalle, kuvan keskelle kuin taka-alallekin.

Itse tykkään etenkin miljöökuvauksissa etsiytyä milloin minkäkin puskan takaa kuvaamaan, jotta etualalle saa jotain ”hössöntössöä”, kuten itse vaikkapa tuossa Iinan kuvassa mössönä näkyviä kukkia nimitän. 😀

Loppuun vielä kolmen samasta tilanteesta otetun kuvan kollaasi ilmentämään useammankin edellä mainitun asian hyödyntämistä. Ensimmäisessä kuvassa (vasen ylä) sen enempää ajattelematta otettu räpsy Annista istumassa baarin sohvalla. Katse harhailee vähän siellä sun täällä ja huomiota kiinnittää mm. taustalla näkyvät Kirjakaupan punaiset ikkunateippaukset. Kokonaisuus on levoton.

Seuraavassa kuvassa sommittelu ja rajaus ovat jo rauhallisempia. Pääkohde erottuu selkeämmin, mutta miljöötäkin on mukana. Tausta edelleen levoton, koska näkyy niin terävänä.

Tausta rauhoittuu hieman kuvakulmaa muuttamalla ja syväterävyyttä kaventamalla (kuvattu siis isolla aukolla). Kohde sommiteltu jotakuinkin kultaiseen leikkaukseen ja katseella on tilaa. Etualalla epäterävänä olevat shakkinappulat luovat kuvaan syvyyttä. Katse pysyy niissä elementeissä joihin se on haluttukin eikä harhaile ympäriinsä.

Hyvin pieniä valintoja kuvaustilanteessa, mutta isoja eroja lopputuloksissa!

22.02.2019 Millainen objektiivi kannattaisi hankkia? – Mukana alekoodi!

-Kaupallinen yhteistyö, Olympus–

”Minulla on vain se kameran mukana tullut kittilinssi, niin mikä objektiivi kannattaisi seuraavaksi ostaa?” Tämä on kysymys, jonka moni on minulle vuosien varrella esittänyt. Yhtä oikeaa vastausta ei tietenkään ole olemassa, sillä sopivimmat välineet kullekin kuvaajalle riippuvat paljon siitä mitä ja miten tykkää kuvata.

Kuvassa etualalla 14-42 mm kameran mukana tuleva ns. kittilinssi (kit lens), joka tässä postauksessa vertailukohtana ja kaksi omaa suosikkilasiani.

Esittelen tässä postauksessa kaksi Olympuksen objektiivia joita itse tykkään käyttää PEN-kamerani kanssa ja näytän vertailukuvin miten ne eroavat kameran mukana tulevasta zoom-objektiivista. Ehkä esimerkkikuvat auttavat ymmärtämään mikä linssi voisi olla sopiva juuri sinun tarpeisiisi.

Nämä objektiivit sopivat toki myös O-MD -runkoihin sillä sekä PEN että O-MD -kamerat ovat kaikki samaa Micro four thirds -standardia. Jos siis vaikka vaihtaisit jossain kohtaa kamerarunkoa Olympus PEN:stä O-MD:en, niin kaikki hankkimasi linssit sopivat edelleen kameraasi. (PEN ja O-MD -kameroiden eroista voit lukea TÄSTÄ postauksesta)

Pakkaan matkoille mukaan yleensä pari objektiivia. Toinen kiinni kamerassa ja yksi ylimääräinen linssi mahtuu hyvin sen kylkeen kulkipa kamera sitten missä tahansa pussukassa. Nuo objektiivit ovat hyvin usein 45 mm. f1.8 ja 17 mm f1.8. Molemmat ovat valovoimaisia laseja, joissa kiinteä polttoväli.

(Kiinteä polttoväli tarkoittaa sitä, että objektiiveissa ei ole zoomia, vaan sen kuvakulma on vakio. Päästäksesi lähemmäksi tai kauemmaksi kohteesta on siis käytettävä omia jalkoja.)

Laajakulmaisemmalla 17 millisellä pärjää sisätiloissa, kuvaa kauniisti maisemat ja se sopii nopeaan katukuvaukseen. 45 millinen, ykkössuosikkini, puolestaan sopii loistavasti potretteihin, sillä poimii helposti yksityiskohdat sisustuksesta ja nappaa  esimerkiksi näyttävät ruokakuvat. Myös keikoilla kuvatessa minulla on aina 45 mm linssi mukana!

Yllä oleva kollaasi on hyvä esimerkki noiden kahden linssin käytöstä samassa kuvaustilanteessa. Laajat yleiskuvat 17 millisellä ja lähikuvia lyhyellä syväterävyydellä 45 mm objektiivilla.

Asukuvani kuvaan pääsääntöisesti 45 mm kakkulalla, mutta kun tilaa ei ole paljon toimii myös 17 mm objektiivi henkilökuvissa.

Joku saattaa nyt miettiä, että mitä etua näissä kiinteäpolttovälisissä ns. prime-objektiiveissa on verrattuna näppärään zoomiin, jolla voi kuvata samalla kakkulalla niin lähempänä kuin kauempanakin olevat kohteet. Syitä on monia: parempi valovoima, mahdollisuus lyhempään syväterävyyteen (blurratut tausta ja etualat) ja myös kiinteiden objektiivien parempi piirto.

Erot valovoimassa ja syväterävyydessä on varmasti helpompi ymmärtää vertailukuvista.

Tyhjä jälkkärikippo kuvattuna samalta etäisyydeltä ensin kittiobjektiivin laajakulma-asennossa, eli 14 mm, sen suurimmalla mahdollisella aukolla f/3.5. Alempana puolestaan käytössä 17 mm objektiivi sen suurimmalla aukolla f/1.8. Näin laajakulmalla erot syväterävyydessä eivät ole dramaattisia, mutta huomattavia. Tausta blurrautuu aukolla 1.8 häivyttäen esimerkiksi takana olevan talon yksityiskohdat ja ikkunan tahrat.

Kirkkaalla päivänvalolla kittilinssilläkin pärjää mainiosti, mutta valon vähentyessä käsivaralla kuvaaminen hankaloituu ja kuvat tärähtävät helposti. Silloin siis valovoimaisemmasta objektiivista on hurjasti hyötyä.

Valovoimasta ja linssien erosta siinä suhteessa kertoo paljon alla olevat kuvat.

Vasemmalla 45 mm objektiivilla otettu kuva sen suurimmalla aukolla f/1.8. Oikeassa laidassa puolestaan kittiobjektiivilla otettu kuva sen zoomin ollessa pisimmillään, jolloin suurin mahdollinen aukko on f/5.6. Käytössä sama suljinaika ja ISO-herkkyys kuin vasemman reunan kuvassa. Ero on tosiaan kuin yöllä ja päivällä.

Kittilinssillä mahdollisuudet ovat joko pidentää suljinaikaa merkittävästi, jolloin käsivaralta kuvaaminen hankaloituu. Tai sitten tehdä kuten keskimmäisessä kuvassa ja nostaa ISO-herkkyyttä melkoisesti. Jotta tuossa samassa olosuhteessa, samalla 1/125 suljinajalla sai saman valotuksen aukolla 5.6 kuin aukolla 1.8, oli ISO nostettava 4000 saakka, kun 45 millisen linssin kanssa ISOksi riitti 400. 

Mikäli ISO-herkkyys ei terminä oikein aukea, niin kannattaa lukaista TÄMÄ POSTAUS, missä käyty läpi myös muita tärkeitä perusasioita.

Pelkän näytön- ja herätyskellon valoissa kuvaaminen olisi ollut lähes mahdotonta ilman valvoimaista objektiivia.

Jos vielä nuo objektiivien millimetrit ja termi polttoväli tuntuvat hankalilta hahmottaa, niin alla oleva kuvapari kertoo kahden suosikkilinssini eron.

Kahvilan pöydässä istuen kuvattuna 17 mm objektiivilla kuvaan olisi saanut mukaan myös ystävän, jos sellainen olisi sattunut pöydän toisella puolen istumaan. 45 mm objektiivilla puolestaan samalta etäisyydeltä kuvaan mahtuu vain eväät. Tätä ne millit objektiivien kyljessä siis tarkoittavat. Mitä vähemmän millejä, sitä laajempi kuvakulma ja päinvastoin.

Koska itse kuvaan enimmäkseen henkilökuvia ja tykkään poimia otoksiini ennemmin yksityiskohtia kuin laajoja näkymiä, on Olympuksen M.Zuiko 45 mm F1.8 suosikkilinssini PENillä kuvatessa. Jos kuitenkin vaikkapa maisemat ovat enemmän sinun juttusi ja kaipaat monipuolista yleislinssiä voisi 17 mm olla sinun seuraava hankintasi. Jos taas kuvauskohteesi ovat jotain hyvin pientä kannattaa tutustua makro-objektiiveihin, voit lisää TÄÄLTÄ.

Kuvaatpa mitä tahansa, niin suosittelen lämpimästi jonkin valovoimaisen prime-objektiivin hankkimista. Kittilinssi on hyvä lasi alkuvaiheen opetteluun ja sillä pärjää hienosti valo-olosuhteiden ollessa suotuisat. Kun kamerastaan haluaa saada enemmän irti ja käyttää sitä myös haastavammissa olosuhteissa, on kameralaukusta hyvä löytyä omiin tarpeisiin sopiva valovoimainen objektiivi.

Nyt olisi uutta objektiivia hamuaville loistava alekoodi tarjolla! Koodilla VIERUSKA1902 saa Olympuksen omassa nettikaupassa alennuksella seuraavat kolme objektiivia:

17 mm F1.8: 359,00 (norm 479 €)

25 mm F1.8: 309,00 (norm 379 €)

45 mm F1.8: 209,00 (norm 259 €)

Alennuskoodi voimassa 28.2. saakka. Objektiiviostoksille pääset TÄSTÄ.

Mikäli jokin asia jäi mietityttämään, niin kysy ihmeessä lisää! Ja aihetunnisteesta Olympus pääsee lukemaa aiempia kamera-aiheisia postauksia.